Kannattaako samalla reissulla ostaa bensaa? (Flickr: ansik)
Uutiset tiesivät tänään kertoa, että S-ryhmän ABC-ketju kasvatti viime vuonna polttoaineiden myynnin markkinaosuuttaan reippaasti. Osasyynä tähän lienee S-ryhmän polttoaineestakin maksamat bonukset. Kuluttajan kannalta S-bonusten ja Plussa-pisteiden ongelmana kuitenkin on, että ne hämärtävät helposti tuotteiden todellisen hinnan.
Elämäni ensimmäisen oman auton myötä polttoaineiden hintavertailu tuli itsellenikin ajankohtaiseksi. Seurasin bensiinin hintoja Hämeenlinnassa muutaman viikon ajan ja tulin siihen tulokseen, että S-bonuksista huolimatta minun on halvinta tankata autoni ShellExpress- tai Teboil Express -asemalla.
Bensiinin hinta Hämeenlinnassa 23.2.2010
Olen merkinnyt oheiseen taulukkoon Polttoaine.net-sivuston mukaisesti bensiinin hinnan Hämeenlinnassa tänään. Taulukosta nähdään, että S-bonus- ja Plussa-pisteitä tarjoavien ABC- ja Neste-asemien polttoaine on koko kaupungin kalleinta. Nesteen Express -asemalla bensiini on hieman halvempaa, mutta eipä siellä tankatessa saa Plussaakaan.
Jotta ABC:lla tankkaaminen tulisi ShellExpress-asemaa halvemmaksi, tulee bonuksien avulla saadun alennuksen bensiinin hinnasta olla vähintään 3,9 %. Hämeenmaan bonustaulukon mukaan 4 % bonukset edellyttävät, että talouden bonusostokset ovat kuukaudessa yli 1000 euroa. Omassa taloudessamme käytämme S-etukorttia noin 400 eurolla kuukaudessa.
Jos olen käymässä Prismassa ja autoni polttoainemittari näyttää tyhjää, tankkaan toki ABC:llä. Halvan bensiinin perässä kun ei varsinkaan talvipakkasilla kannata kovin montaa kilometriä ajella. S-etukortti ja ostoksista saatavat bonukset eivät kuitenkaan tee ostoksista automaattisesti edullisia.
Hiusten leikkaaminen ei ole välineistä kiinni (Flickr: RuckSackKruemel)
Hiusten leikkaaminen itse on kohtuullisen yksinkertainen ja yllättävän tuottoisa tapa säästää rahaa.
Käyn leikkauttamassa hiukseni noin kahdeksan kertaa vuodessa Salon Janettessa Hämeenlinnassa. Yksi hiustenleikkuu maksaa minulle 12 euroa. Vuodessa minulta kuluu parturikäynteihin rahaa likimain 96 euroa. Käyttämäni parturi on vielä varsin halpa. PS-Hiusstudiossa torin toisella laidalla yksi hiustenleikkuu maksaisi jo 25 euroa kerralta.
Perheillä säästöt tulevat vielä suuremmiksi. Tarkan markan lukija Taimi lähetti minulle esimerkin omasta nelihenkisestä perheestään:
Mieheni hiukset leikkaan minä. Kahden poikamme hiukset leikkaa mieheni tai minä myöskin aina välillä. Halusimme jo vuosia sitten alkaa säästämään tässä hiusasiassa ja se on toiminut jo 5 vuotta meillä! Etsimme netistä ja kirjastosta kirjoja, joista sai tietoa hiustenleikkuun ohjeista. Malleja löytyy kyllä. Mieheni tykkää, että leikkaan 2 cm lyhyen sängen. Se on helppoa koneella, jossa on sopivat terät/kammat siihen jo koneessa valmiina. Näyttää kuin olisi parturissa juuri käynyt.
Taimi kertoi, että hiustenleikkuutarvikkeet maksoivat heille seuraavasti:
Hiustenleikkuukone 60 euroa
Kampa, jossa piikkimallinen varsi 5 euroa
Liina hartioille (kirpputorilta) 7 euroa
Hiusharja 10 euroa
Suihkepullo 3 euroa
Välineet he uusivat keskimäärin kolmen vuoden välein.
Hiusten leikkaamisen lisäksi Taimi värjää hiuksensa kotona. Kaupasta ostettuna hiusvärit maksavat Taimin laskelmien mukaan noin 90 euroa vuodessa. Yhteensä hiustenleikkuut ja hiusten värjäykset maksavat Taimin perheelle 14,36 euroa kuukaudessa.
Taimi on laskenut, että pelkät hiustenleikkuut maksaisivat parturissa heille noin 85 euroa kuukaudessa eli 1020 euroa vuodessa. Yhden hiustenvärjäyksen hinta kampaamossa on noin 50 euroa, mikä tekee vuodessa 300 euroa lisää.
Kaiken kaikkiaan Taimin nelihenkinen perhe säästää vuodessa 1148 euroa leikkaamalla ja värjäämällä hiuksensa itse.
Ps. Tarkan markan lukija Jake muistutti, että lyhyet hiukset säästävät rahaa myös siten, että niiden peseminen ja kuivaaminen kuluttaa vähemmän shampoota, vettä ja sähköä.
Leikkaatko itse perheenne hiukset? Mitä oppaita tai ohjeita suosittelet hiustenleikkuun opetteluun? Oletteko laskeneet omia säästöjänne?
Indeksirahasto on sijoitusrahasto, joka sijoittaa rahansa vertailuindeksin mukaiseen osakekoriin. Indeksirahasto ei ota näkemystä osakevalintoihin vaan ostaa osakkeita samalla painolla kuin ne ovat indeksissä. Indeksirahastojen kulut ovat huomattavasti aktiivisesti hoidettujen rahastojen kuluja pienempiä.
Amerikkalaisilla sijoittajilla on ollut mahdollisuus sijoittaa indeksirahastoihin jo kymmenien vuosien ajan. Suomeen indeksirahastot tekevät vasta tuloaan. Suomen Sijoitustutkimuksen mukaan Suomessa toimi vuodenvaihteessa kahdeksan piensijoittajille suunnattua indeksirahastoa, joiden minimisijoitus oli 1000 euroa vähemmän:
SEB Gyllenberg North America Index
SEB Gyllenberg European Index
Seligson & Co Pohjois-Amerikka -indeksirahasto
Seligson & Co Suomi -indeksirahasto
Seligson & Co Eurooppa -indeksirahasto
Seligson & Co Aasia -indeksirahasto
Handelsbanken Eurooppa Indeksi
Vertailin suomalaisten indeksirahastojen kuluja laskemalla, mitä 10 000 euron sijoitus tuottaisi kussakin rahastossa 25 vuodessa, olettaen, että kaikki rahastot tuottavat osakemarkkinoiden keskituoton 8 %. Tulokset näkyvät oheisessa taulukossa. Vertailun vuoksi otin mukaan myös yhden perinteisen, aktiivisesti hoidetun rahaston, OP-Maailman.
Indeksirahastojen kulut
Ilman erilaisia palkkioita 10 000 euron rahasumma olisi kasvanut 25 vuodessa 68 485 euroon. Taulukosta nähdään, että tilipankin tarjoamaan aktiivisen rahastoon sijoittava on menettänyt sijoitusaikana yli kaksi kertaa alkuperäisen sijoitussumman verran tuottoa maksettujen kulujen ja palkkioiden vuoksi.
Laskin sijoituksen loppuarvon seuraavalla kaavalla: (((sijoitettu rahasumma-sijoitettu rahasumma*merkintäpalkkio)*((1+vuosituotto)*(1-hallinnointipalkkio))^sijoitusaika))*(1-lunastuspalkkio). Sijoitus, jolle lasketaan korkoa korolle on alkuperäinen sijoitussumma vähennettynä merkintäpalkkiolla. Aina vuoden lopussa sijoituksesta vähennetään hallinnointipalkkio, joka on laskettu prosenttiosuutena sijoituksen arvosta vuoden lopussa. Sijoituksen loppusummasta vähennetään merkintäpalkkio.
Tarkan markan lukija laittoi minulle pari viikkoa sitten kysymyksen raha-asioista parisuhteessa. Ajattelin tämän inspiroimana kysyä teiltä naimisissa olevilta tai avoliitossa eläviltä lukijoiltani, että miten jaatte menonne parisuhteessanne? Onko teillä yhteinen tili, johon molempien palkat tulevat? Pidättekö raha-asianne täysin erillään? Maksaako se ruoat, joka käy kaupassakin?
Menojen jakamisen ääripää lienee, että molempien palkat tulevat yhteiselle tilille, johon molemmilla on tilinkäyttöoikeus- ja pankkikortit. Toinen ääripää taas voisi olla se, että molemmilla on omat tilinsä ja kumpikin maksaa itse omat menonsa.
Avioliittolain mukaan puolisoiden välisten menojen jaon tulee perustua heidän kykyihinsä. Jos toisen puolison tulot ovat pienemmät kuin toisen, ei hänen voida edellyttää osallistuvan talouden menoihin yhtä suurella osuudella. Avioliitossa toinen puoliso ei saa myöskään myydä perheen kotina käyttämää asuntoa tai sen irtaimistoa ilman toisen puolison suostumusta.
Avioliiton solmiminen aiheuttaa siis sen, että aviopuolisoille syntyy tiettyjä oikeuksia puolison omaisuuteen ja asuntoon. Avioerossakin omaisuus jaetaan pääsääntöisesti puoliksi avioparien kesken.
Minulla ja avovaimollani oli pitkään tilanne, jossa maksoimme vuokran puoliksi, mutta meillä ei ollut yhteisiä tilejä. Ruoat maksoi se, joka kävi kaupassa ja autoon osti polttoainetta se, jonka ajoreissulla bensiinivalo alkoi vilkkua. Pari kuukautta sitten teimme ensimmäisen yhteisen budjettimme. Perustimme lisäksi yhteisen tilin S-Pankkiin, johon molemmilla on oma pankkikortti. Tältä tililtä molemmat tekevät ruokaostoksia. Vuokran hoidamme niin, että avovaimoni maksaa tililleni kuun alussa puolet vuokrasta ja minä laitan vuokrasumman eteenpäin vuokranantajalle. Meillä molemmilla on omat erilliset vararahastomme S-Pankissa, jotka vastaavat kummankin kuuden kuukauden menoja.
Miten jaatte menot omassa parisuhteessanne? Onko teillä yhteinen budjetti? Puolitatteko menot vai maksatteko kaikki menot yhteisiltä tileiltä? Miten menojen jako on onnistunut uusioperheissä, joissa on lapsia aiemmista liitoista? Mitä vinkkejä antaisitte muille?
Järjestin Tarkan markan blogin lukijoille syyskuussa 2009 1000 euron säästöhaasteen, jonka aikana kerroin joka päivä yhden käytännöllisen säästövinkin. Sain vinkkeihin apua myös muilta bloggaajilta.
Jos taloutesi on kuralla tai epäilet, että et voi pienien tulojesi vuoksi laittaa enempää säästöön, käy läpi nämä vinkit. Vinkit eivät edellytä kulutuksen vähentämistä. Sen sijaan kerron miten voit pienentää nykyisiä laskujasi. Näin pienituloisenkin on mahdollista säästää rahaa.
Miten Bill Gatesin pitäisi sijoittaa rahansa? (Flickr: Domain Barnyard)
Oletetaan, että voitat Viking-lotossa ensi keskiviikkona 9,9 miljoonaa euroa. Pitäisikö sinun alkaa sijoittaa rahojasi eri lailla? Lähes 10 miljoonan euron varallisuudellasi pankit ottaisivat sinut kiljuen varainhoitonsa asiakkaaksi. Varainhoidon asiakkuuden ansiosta saisit muun muassa oikeuden hankkia itsellesi 550 euron vuosimaksua vastaan American Express Platinum Card -luottokortin. Lisäksi sinulla olisi mahdollisuus sijoittaa osa varallisuudestasi hedge-rahastoihin ja muihin pankkien hyviä asiakkaita varten räätälöimiin eksoottisiin rahoitusinstrumentteihin.
Malkielin mukaan tavallisten ihmisten suurin synti on, että he eivät sijoita säännöllisesti. Rikkaiden suurin synti taas on, että he metsästävät aina uusimpia ja hienoimpia rahoitusinstrumentteja. Malkielin mukaan niin rikkaiden kuin tavallisten tallaajienkin paras sijoitusstrategia on yhä edelleenkin sijoituksen hajauttaminen eri arvopaperiluokkiin indeksejä käyttäen.
Malkiel itse on tehnyt indeksirahastojen lisäksi sijoituksia kuntien obligaatioihin. Suoria osakesijoituksia Malkiel kertoo tekevänsä vain huvin vuoksi.
Malkielin haastattelu liittyi hänen uusimpaan kirjaansa The Elements of Investing *, jossa hän pyrkii kertomaan yksinkertaisimmat tavat säästöjen sijoittamiseen.
Taloudenhallintapalvelu Balancioninsisäänkirjautumissivulta löytyy tällä hetkellä viesti, jossa kerrotaan, että palvelu on poissa käytöstä maanantaihin asti. Syynä katkokseen on palvelusta löytynyt tietoturvauhka. Balancion tiedotti asiasta beta-käyttäjilleen sähköpostiviestissä torstaina 4.2.2010 klo 21:39 seuraavasti:
Balancionin tehdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa jatkuvaa tietoturva- ja käytettävyystestausta, olemme saaneet tietoomme potentiaalisen tietoturvauhkan. Saatuamme tiedon, olemme sulkeneet palvelun ja selvitämme, onko uhka todellinen ja tarvitseeko se toimenpiteitä.
Kuten tiedätte, palvelumme käyttäjien tietoturva on meille tärkeintä. Tämän vuoksi olemme äärimmäisen herkkiä reagoimaan kaikkiin niihin tilanteisiin, joissa näemme edes pienenkin uhkan käyttäjiemme tietoturvassa. Pidämme Beta-vaiheessa olevan palvelun suljettuna, kunnes olemme selvittäneet tietoturvauhkan vakavuuden ja tiedämme, oliko uhka todellinen.
Tiedotamme asiasta, kun asiaa on tutkittu tarkemmin tietoturvapartnerimme Nixun kanssa ja olemme varmistaneet palvelun turvallisuuden.
Balancionin tehdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa jatkuvaa tietoturva- ja käytettävyystestausta, olemme saaneet tietoomme potentiaalisen tietoturvauhkan. Saatuamme tiedon, olemme sulkeneet palvelun ja selvitämme, onko uhka todellinen ja tarvitseeko se toimenpiteitä. Kuten tiedätte, palvelumme käyttäjien tietoturva on meille tärkeintä. Tämän vuoksi olemme äärimmäisen herkkiä reagoimaan kaikkiin niihin tilanteisiin, joissa näemme edes pienenkin uhkan käyttäjiemme tietoturvassa. Pidämme Beta-vaiheessa olevan palvelun suljettuna, kunnes olemme selvittäneet tietoturvauhkan vakavuuden ja tiedämme, oliko uhka todellinen. Tiedotamme asiasta, kun asiaa on tutkittu tarkemmin tietoturvapartnerimme Nixun kanssa ja olemme varmistaneet palvelun turvallisuuden.
Tiedote sai jatkoa perjantaina 5.2.2010 klo 15:57:
Suljimme eilen illalla Balancion Beta -palvelun saatuamme tiedon potentiaalisesta tietoturvauhkasta. Haavoittuvuus löytyi tietoturva-asiantuntijoiden testeissä eikä vaaraa tai haittaa käyttäjille ei ole aiheutunut.
Saimme tietoturvatestaajien kautta selville, että Balancionin käyttämän Javan valmiskomponentin tiettyyn osaan liittyy haavoittuvuus. Sen muodostama uhka ei liity Balancion-palveluun. Haavoittuvuus on maailmalla yleinen, mutta yritykset eivät keskimäärin luokittele uhkaa kriittiseksi.
Vaikka tämä uhka ei liity varsinaisesti Balancioniin, teemme viikonlopun aikana käytettyyn komponenttiin lisäsuojauksen, joka suunniteltiin, koordinoitiin ja aikataulutettiin tänään yhdessä tietoturva-asiantuntijoidemme kanssa. Avaamme palvelun jälleen maanantaina.
Balancionia, kuten kaikkia web-palveluita käytettäessä, on tärkeää varmistaa, että käyttäjä käyttää palvelua oikeassa osoitteessa.
Olemme saaneet teiltä Beta-käyttäjiltä runsaasti positiivista palautetta nopeasta reagoinnistamme ja avoimesta tiedottamisesta. Arvostamme kaikkea teiltä tulevaa palautetta suuresti.
IT-Viikko haastatteli perjantaina Balancionin toimitusjohtaja Jussi Muurikaista tietoturvauhkaan liittyen:
– On kysymys Javaan liittyvästä sisäänrakennetusta ongelmasta. Haavoittuvuus on äärimmäisen harvojen tiedossa koko maailmassa, kertoo Balancionin toimitusjohtaja Jussi Muurikainen.
Muurikaisen mukaan sovelluksesta ei ollut vaaraa, jos sitä käytettiin Balancionin palvelun kautta, mutta ulkopuolinen koneelle hyökkäävä saattaisi pystyä hyödyntämään sitä.
Yhtiö rakentaa Java-komponenttiin lisäsuojauksen, joka asentuu Balancionin palvelun käyttäjien tietokoneille automaattisesti seuraavan kerran, kun he käyttävät palvelua.
Saimme historian 1. relevantin vihjeen siitä, että eräs osa palvelumme datahaun prosessista saattaa mahdollistaa koodin rikkomisen. Pelkkä aavistus riitti meille ja suljimme palvelun eikä koko tuota prosessia ehditty edes testaamaan. Saimme tiedon asiasta illalla korviimme ja toimimme välittömästi. Voi olla siis, että tämä oli turhankin nopeaa reagointia, mutta se on valitsemamme linjamme.
Hyvää tässä on tietysti se, että pelkkä koodin rikkominen ei sellaisenaan ole kriittinen tietoturvauhka, sillä sen lisäksi palvelumme datahaku varmistaa, että tuo edelleen vasta mahdollinen rikkoutuminen ei sellaisenaan vielä riitä, koska tämän lisäksi palvelumme erinäiset tarkistusprosessit katsovat onko koodiin koskettu ennen kuin “rikottua moottoria” on mahdollista käyttää palvelussamme. Testaamme asiaa huomenna ensin siten, että a) onko tuo koodin murtaminen todella mahdollista, b) jos on, voiko tarkistusprosessia ohittaa. Jos jompaan kumpaan vastaus on kyllä, korjaamme asian.
Tietoturvauhka näyttäisi siis liittyvän Balancionin rakentamaan Java-pohjaiseen selaimeen, jonka avulla käyttäjien tili- ja luottokorttitapahtumat haetaan verkkopankista.
Pankkitunnusten antaminen kolmannelle osapuolelle on älytön tietoturvariski. Olkoot nämä tahot miten hyvin tietoturvakonsulttien auditoimia tahansa.
Mitä tapahtuu, jos ohjelmointivirheen seurauksena pelkkien tilitietojen hakemisen sijasta appletti tekeekin tililtä pienen viitesiirron – tai mahdollistaa tällaisen tekemisen xss-skriptikiddieille? Esimerkiksi Osuuspankin tilitietoja ei pääse katselemaan ilman kaikkien kolmen tiliin liitetyn tunnuksen syöttämistä (käyttäjätunnus, salasana ja vaihtuva numerokoodi).
Balancionin pitäisi olla taas käytössä maanantaina 8.2.2010.
Kävin 20.1.2010 kysymässä oman tilipankkini Osuuspankin Hämeenlinnan konttorista sijoitusneuvoja. Ajattelin huvikseni kirjoittaa tännekin pienen jutun tapaamisen kulusta. Tapaamisesta on kulunut aikaa jo lähes kaksi viikkoa, joten muistikuvani eivät ole enää aivan tarkkoja.
Kerroin pankin sijoitusneuvojalle, että minulla on 40 000 euroa ylimääräistä rahaa, jonka haluaisin sijoittaa. Rahat olivat tarkoitettu asunnon ostoa varten käsirahaksi, mutta sattuneista syistä oman asunnon ostaminen ei ole minulle enää ajankohtainen.
Kysyin aluksi erilaisista tavoista, joilla voisin automatisoida säästämistä. Minulle ehdotettiin jatkuvaa säästösopimusta, jossa laittaisin joka kuukausi jonkin rahasumman säästöön. Talletuksille maksettava korko riippuisi rahasummasta. Alle 20 000 eurolle tarjottu korko oli OP-Prime – 1 %-yks., yli 20 000 eurolle OP-Prime – 0,6 %-yks. OP-Prime on tällä hetkellä 1,7 %, joten 40 000 euron säästösummalle korko olisi ollut 1,1 %. Vertailun vuoksi saan S-Pankissa talletukselleni tällä hetkellä korkoa 1,25 %. S-Pankin tilillä ei ole nostorajoituksia, Osuuspankista saa nostaa vapaasti 4 kertaa vuodessa. Osuuspankin talletukselle saa lisäksi 0,25 % bonusta.
Kyselin seuraavaksi rahastosijoittamisesta. Osuuspankilla on tarjota yksityisasiakkaille vain aktiivisesti hoidettuja rahastoja. Indeksirahastojen minimisijoitussummat ovat satoja tuhansia euroja. Rahastoissa merkintäpalkkio on 1 %, lunastuspalkkio 1 % ja lisäksi päälle tulee rahastojen oma hallinnointipalkkio. Sijoitusvakuutuksissa merkintäpalkkio on 2 %, hallinnointipalkkio 0,4 % ja 3 vuoden sijoitusajan jälkeen lunastuspalkkiota ei ole.
Sijoitusneuvojan suositus minulle oli sijoitusvakuutus. Kuollessani läheiseni saisivat 105 % sijoitukseni arvosta, muut 35 000 euroa ja lapsille perintö olisi veroton.
Sijoitusvakuutuksen eduksi mainittiin, että rahastojen vaihdon yhteydessä ei tarvitse maksaa myyntivoiton veroa. Lisäksi sijoitusvakuutus olisi edullisempi jos tekisin paljon rahastojen vaihtoja.
Minulle suositeltiin lisäksi, että hajauttaisin sijoitukseni ajallisesti siten, että sijoittaisin rahastoihin 10 000 euroa kuukaudessa neljän kuukauden ajan. Yritykseni varat suositeltiin laitettavaksi määräaikaiselle yhdeksän kuukauden tilille tai lyhyen koron rahastoon. Määräaikaiselle tilille saisin 1,4 % tuoton.
Pyysin tämän jälkeen, että sijoitusneuvoja tekisi minulle suosituksen rahastoista. Tätä varten minun tuli vastata kysymyksiin, jossa selvitettiin sijoittajaprofiilini. Profiilin selvitys oli nopea ja koostui muutamasta yksinkertaisesta kysymyksestä. Näissä kysyttiin mm. että kuinka pitkä sijoituskokemus minulla on eri sijoitustuotteista. Testillä pankki turvaa oman selustansa ja sen avulla minut luokiteltiin ei-ammattimaiseksi sijoittajaksi lain mukaan. Lisäksi minun piti allekirjoittaa paperi, jossa kerroin, että olen tehnyt tuon testin ja ilmeisesti vapautin Osuuspankin joistakin juridisista vastuista. Paperin nimi oli sijoitusneuvojan mukaan MIF.
Säästäjä- ja sijoittajakuvani mukaan minulle ehdotettiin allokaatiota, jossa sijoittaisin 100 % osakkeisiin. Muut omaisuusluokkavaihtoehdot olisivat olleet lyhyet korkosijoitukset ja pitkät korkosijoitukset. Pitkän aikavälin tuotto-odotus salkulleni on 8 % ja salkun volatiliteetti 15 %.
Näiden sijasta sijoitusneuvoja suositteli minulle kuitenkin OP-Henkivakuutus Oy:n tarjoamaa OP-Sijoitusvakuutusta. Tässä minulle ehdotettiin maksujen sijoittamista seuraavasti:
20 % OP-Delta A
20 % OP-Eurooppa Arvo A
20 % OP-Ilmasto A
10 % OP-Intia A
20 % OP-Venäjä A
10 % Op-Aasia Tiikerit A
Vakuutussäästöni ennakoitiin olevan 8457143, 26 euroa vakuutukseni erääntyessä 31.12.2078 eli täyttäessäni sata vuotta. Laskelma perustuu oletukseen, että kolme ensimmäistä rahastoa tuottavat vuosittain 8 % ja kolme alinta 10 %. Lisäksi kerrottiin, että jos rahastojen arvonkehitys on 2,50 % vuodessa, olisi vakuutussäästö 135664,64 euroa.
Sijoitusvakuutukseen pitäisi maksaa kuluja 12 ensimmäisen vuoden ajan yhteensä 3800 euroa. Lisäksi minun tulisi maksaa kuolemanvaraturvan nettomaksuja, jotka kasvavat ikäni myötä. Kaiken kaikkiaan kuolemanvaraturvan nettomaksut olisivat koko ajalta 1940768,38 euroa.
Sijoitusvakuutuksen merkintä- ja hallinnointipalkkioissa on kuulemma 3000 euron kulukatto, joka tulee täyteen 150 000 euron sijoituksella. Lisäksi vakuutuksen takaisinostosumma on pienempi ensimmäisen kolmen vuoden ajan.
Rahastoista maksetaan normaalia hallintopalkkiota, joka OP-Maailmassa on 1,6 % vuodessa ja esimerkiksi OP-Aasia Tiikerit A -rahastossa 2,37 % vuodessa.
Miltä Osuuspankin sijoitusneuvojan suositus vaikuttaa? Oletteko itse ottaneet sijoitusvakuutuksia vai tehneet suoria rahastosijoituksia?
-kirjan kirjoittaneen 
, jossa hän pyrkii kertomaan yksinkertaisimmat tavat säästöjen sijoittamiseen.
