“Merkintä- ja lunastuskulu on 1 % suurimassa osassa yhdistelmä- ja osakerahastoja, mutta esim. korkorahastojen kulut ovat pienemmät, samoin yhdistelmärahasto Op-Korkosalkku 10:n.

Sijoitusvakuutuksen merkintäpalkkion kulukatto on 3.000 €, samoin hallinnointikulun kulukatto on 3.000 €. Vaihtopalkkiota ei ole. Lunastuskulua ei ole 3 v jälkeen siitä, kun sopimus on tehty. Voit esim aloittaa sij.vakutuuksen nyt vaikkapa 50 eurolla ja kolmen vuoden päästä sijoittaa sinne lisää rahaa. Koko sijoitussumma on nostettavissa kuluitta heti. Joustava tuote.

Kuolintapauksessa vakuutuksessa on erityinen kuolemanvaraturva joka turvaa läheisiäsi kurssilaskulta. Jos vakuutuksessa olisi vähemmän rahaa kurssilaskun vuoksi kuin mitä olet siihen sijoittanut, saavat perilliset 105 % nettovakuutusmaksuista. Perintöverosta vapaana saa puoliso aina vähintään puolet (jos vakuutussäästö on 200.000, on puolisolle perintöverosta vapaata 100.000 €) ja lähiomaiset (lapset, lapsenlapset, vanhemmat) 35.000 € kukin. Muille kuin lähiomaisille vakuutuksen kautta saatu perintö verotetaan normaalien säädösten mukaan.

Sijoitusvakuutus on todellakin suoraa rahastosijoittamista edullisempi jos teet muutamankin rahastovaihdon. Todennäköistä on, että vaihtoja tulee tehtyä kun sijoitusaika on pitkä. Sijoitusvakuutus on nimenomaan rahastosijoittajan työkalu. Myyntivoiton veroa maksat vasta kun nostat tuottoa. Vakuutuksesta nostetaan ensin sinne sijoitettu pääoma.

Profiilin selvitys tehdään sijoittajakuvan kartoituksella. Nämä samat kysymykset sijoittajan pitäisi kohdata meni hän sitten mihin tahansa eu-maahan sijoitusneuvoja hakemaan. Kartoitus turvaa toki pankkiakin, mutta ennen kaikkea Mifid on tehty suojaamaan asiakasta. Siellä esitetyt kysymykset ohjaavat kartoituksen antamia suosituksia siten, että jos asiakas ei esimerkiksi halua itse aktiivisesti hoitaa sijoituksia saa hän suositukseksi rahastoja muttei suoria osakkeita. Pankki luottaa siihen, että asiakas antaa oikeat tiedot sijoituskokemuksestaan ja tietämyksestään, sijoitusajasta ja riskinottohalukkuudesta. Näiden tietojen perusteella voimme suositella asiakkaalle parhaiten soveltuvia tuotteita, ja helpottaa näin asiakkaan päätöstä. Asiakkaan ei tarvitse itse perehtyä kaikkiin eri vaihtoehtoihin joita lukuisia. Asiakas voi luottaa ammattilaiseen tässäkin asiassa.

Paperin nimi lukee siinä sinunkin kappaleessasi ja se on sijoittajakuvan kartoitus. Se miksi sijoittajakuvan kartoitus tehdään perustuu Mifid nimiseen direktiiviin minkä sinulle jo selvitinkin edellisessä meilissä ja täällä käydessäsi. Osuuspankissa on kyllä kartoitettu asiakkaat jo kauan ennen ko direktiivin voimaantuloa, mutta nykyään se on tehtävä mikäli sijoitusneuvontaa halutaan saada. Asiakas voi toki olla antamatta ko tietoja, mutta siinä tapauksessa hänen pitää allekirjoittaa lomake jossa hän ilmoittaa ettei ole saanut ko sijoitustoimeksiantoon neuvoja. Tämä turvaa pankkia..Emme suosittele asiakkaille tuotteita jotka eivät hänelle sovellu tai jos hän ei ole antanut meille riittäviä tietoja suositusten antamiseen.

Suositus allokaatio tulee todellakin siitä, että sijoitusaikasi oli yli 7 vuotta ja kerroit olevasi tuottohakuinen ja ymmärtäväsi riskin.

Vaikka sijoitusvakuutus tehdäänkin 100 vuotiaaksi, niin en tiedä miten “järkevää” on katsoa sitä viimeistä riviä, koska eiköhän sinunkin ole tarkoitus varoja jo aikaisemmin käyttää. Vakuutus tehdään 100 vuotiaaksi sen takia, ettei nostoista mene kuluja 3 vuoden sijoitusajan jälkeen. Voit siis vapaasti sijoittaa lisää, nostaa rahaa, tehdä vaihtoja ym. Jos vakuutus laitettaisiin erääntymään tiettynä päivänä, se huonoimmassa tapauksessa erääntyisi tappiolla. Ja vaikkei näin kävisikään, toteutuisi myyntivoitonverotus, vaikket olisi varoja vielä tarvinnutkaan. Ainut milloin vakuutus on järkevä laittaa erääntymään tiettyänä päivänä, on se jos haluat lahjoittaa varat jollekin muulle.

Tuo kuluosuus on sikäli pielessä, että ne perustuvat nyt siihen sinun laskelmaasi, tiettyyn sijoitussummaan ja tiettyyn tuotto-odotukseen ilman että välissä tehtäisiin muutoksia. Kulut ovat kuten jo itsekin alussa sanoit, 2 % maksuista (kulukatto 3.000 €), hallintointipalkkio 0,4 % vakuutussäästöstä vuosittain (kulukatto 3.000 €). Vakuutuksen takaisinostosummaa pienentää nostoprovisio ensimmäisiltä kolmelta vuodelta. 1. vuonna se on 3%, 2. vuonna 2 % ja 3. vuonna 1 %. Tämän jälkeen ei ole nostopalkkiota.”

Huomaa, että tuli työpaikan kahvitauolla kirjoitettua (Italia on yksi vastuualueistani)…

Nyt on ihan hyvä aika sijoittaa osakkeisiin, mutta rahastoista kannattaa valita halvempia ja niitä, jotka ovat edellisen nousukauden aikaan pärjänneet muita rahastoja ja ainakin indeksiä paremmin. Myös indeksirahastot ovat hyvä vaihtoehto kulujensa puolesta.

Pankkien sijoitusneuvonnassa, tai oikeastaan kaikessa Suomessa kuluttajille tarjotussa sijoitusneuvonnassa on ongelmana se, että se ei vahingossakaan ole missään nimessä objektiivista ja tarjoillut tuotteet ovat kalliita.

Pankkien ja muiden “finanssitalojen” kanssa asioidessa on syytä muistaa, että asiakkaana saa usein juuri sitä mistä maksaa, eli täysin nollatason tietoa ja neuvontaa; samat puput mitä ne rahastoesitteet ovat pullollaan.

Mistä tämä johtuu?

Pankkien henkilökunta – ainakin nämä kassatädit – omaavat liian usein varsin vaatimattomat tiedot taloudesta ja sijoittamisesta. Heillä ei siis ole todellisia mahdollisuuksia antaa oikeaa sijoitusneuvontaa; myös siitä syystä, että ainoa mitä kaupata saa, ovat pankin omat tuotteet.

Eräänlaiseen tietämättömyyteen myös oikeastaan pyritään, koska tietämätön henkilö on helpompi valjastaa tosissaan kauppaamaan työnantajansa tuotteita, vaikka nämä eivät todellisuudessa kovin kummoisia olisikaan. Kunhan osaa rahastojen esittelyliuskat ulkoa, voi toimia pankin sijoitusneuvojana. Sama periaate on käytännössä toiminnassa myös muissa “finanssitaloissa”.

Ammattinimikkeellä ei pidä antaa huijata itseään. Surkuhupaisin uutuus ovat “yksityispankkiirit”.

Mitä sijoitusvakuutukseen tulee, niin varmasti se on esimerkiksi Skandiaa halvempi, mutta ei sitä sijoittamisen kannalta kannata ottaa, koska se kannustaa itsetuhoiseen toimintaan talouden kannalta mahdollistamalla liian helposti amatöörimäisen rahastovenkslauksen.

Todelliselle sijoittajalle siitä ei ole mitään hyötyä. Myös sijoitusvakuutuksen kuluista on äärimmäisen tärkeä muistaa se, että sen merkintä- ja hallinnointipalkkion lisäksi kuluina ovat vielä vakuutuksen sisältämien rahastojen kulut (jonka jo kyllä sanoitkin).

Alkeellisen verosuunnittelun kannalta sijoitusvakuutus saattaa olla etäisesti kiinnostava vaihtoehto, mutta siinäkin on sitten mietittävä, että ketä varten yleensä sijoittelee… omaa tulevaisuuttaan varten vai kuolemanvaraturvaksi muille?

Molempia sen ei kannata olla, ainakaan koko sijoitusvarallisuudella. Että vakuutuskuoren eduista pääsisi edes teoriassa hyötymään, tulisi mielestäni sijoitettavan varallisuuden tosiasiassa olla useita kymmeniä-, ehkä jopa satoja tuhansia euroja.

Oma näkemykseni tuohon ajalliseen hajautukseen on, että 40 000 euron hajautus neljälle kuukaudelle on käytännössä yhtä tyhjän kanssa. Se ei vielä ole ajallista hajautusta sanan varsinaisessa merkityksessä.

Sijoittajaprofiili ja rahastosuositus ovat aika mielenkiintoisia.

En tiedä onko koko sijoitusvarallisuutesi ja säästösi tuossa 40 000 eurossa, mutta 100% osakeallokaatio kuulostaa vaaralliselta.

Tietysti jos hermo kestää, niin mikäs siinä, mutta ainakin omalla kohdallani on noin 20 % varallisuudesta on koko ajan saatavilla muuhun käyttöön. Näin ei tule murehdittua ollenkaan sijoitusten heilahtelua ja täten myös typerät ja hätäiset päätökset jäävät tekemättä.

Mielenkiintoiseksi tuon rahastosuosituksen tekee se, että käytännössähän se on indeksiä mukaileva. Ainakin kun katsoo OP:n rahastojen kurssikäyriä ne ovat aktiivisia passiivirahastoja…

Riskeistä on varmaan turha sanoa mitään, koska ainakni tuossa yhdessä ehdotuksessa Venäjä, Kiina ja Italia muodostamassa noin suuren osan kokonaissalkusta on mielestäni lähinnä ongelmien kerjäämistä ilman lisäarvoa.

Tästä syystä ainakaan minkään tason indeksiä ylittäviä tuottoja on aivan turha kuvitellakaan saavansa vähänkään pidemmällä aikavälillä, vaikka se juuri on ainoa syy miksi kukaan voi aktiivisesta rahastosta olla kiinnostunut.

Tältä pohjalta ainoa joka näistä hyötyy, on OP-Pohjola yhtymä. Indeksisijoittamiseen verrattuna noista rahastoista tulee oikeasti vuosien kuluessa tuhansien eurojen “näkymätön” lasku, kun palkkioihin menneet rahat ovat poissa tuomasta tuottoa sijoitukselle.

Vastatakseni siis lopussa esittämääsi kysymykseen, en lähtisi mukaan mihinkään näistä ehdotuksista. Niissä maksaa aivan liikaa käytännön indeksisijoittamisesta ja varsinkin aloittelevalle sijoittajalle nuo suositukset tarjoaisivat varsin hurjaa kyytiä. Saman voi toteuttaa niin paljon halvemmalla ja järkevämmin, että en näe näissä ehdotuksissa järkeä.

Tässä vähän tajunnanvirtaa. Sori jos tuli hieman sekava ja pitkä kommentti.

Pakko tähän on yhtä omaakin juttua mainostaa, koska olenhan itsekin ollut sijoitusneuvojana ->

http://saituri.org/2009/10/13/.....euvontaan/