Käytetyn auton tinkivara

Autokaupassa tinkiminen kuuluu asiaan. Jotkut liikkeet ovat kokeilleet sekalaisella menestyksellä autojen nettohinnoittelua. Fakta kuitenkin on, että autojen hinnoissa on aina tinkivaraa.

Ostin elämäni ensimmäisen auton ennen joulua. Päätin samalla kokeilla, että kuinka paljon saisin hinnasta tingittyä. Ennen autokauppaan lähtemistä yritin etsiä netin keskustelupalstoilta vinkkejä käytetyn auton tinkivaran laskemisesta. Monet keskustelijat olivat vakuuttuneita siitä, että käytetyn auton tinkivara on maksimissaan 4 %. Toiset antoivat nyrkkisäännöksi, että hinnasta pitäisi lähteä pois 500 euroa. Joidenkin mielestä käytettyjen autojen hinnoissa on jopa 20 % ilmaa.

Tuontiajoneuvon autoveroa laskettaessa käytetyn auton myyntihinta lasketaan siten, että auton pyyntihinnasta vähennetään:

  • 5 % lisättynä 750 eurolla tai
  • 1 500 euroa

riippuen siitä, kumpi näistä johtaa suurempaan vähennykseen. Otinkin omaksi tavoitteekseni, että saisin hinnasta tingittyä pois vähintään Tullin käyttämän tavanomaisen alennuksen verran.

Auto, johon iskin silmäni, oli käytetty Toyota Corolla 1,4 VVT-i vuosimallia 2005. Autolla oli ajettu 94 000 km. Auton hintapyyntö paikallisessa Toyotan merkkiliikkeessä oli 12 600 euroa. Tullin kaavaa apuna käyttäen laskin, että minun tulisi saada tingittyä auton hinta 11 220 euroon.

Kävin koeajamassa auton liikkeessä ja totesin, että huoltokirja ja auto olivat hyvässä kunnossa. Koeajon päätyttyä kysyin myyjältä, että mikä olisi auton suora ostohinta ilman vaihtoautoa. Myyjä katsoi vaihtoautopäällikön tekemiä taulukkoja ja totesi, että saisin auton suoralla ostolla hintaan 11 900 euroa. Kiitin myyjää tarjouksesta ja lähdin takaisin kotiin.

Kotiin tultuani menin kolmelle eri käytettyjen autojen myyntipalstalle: Nettiautoon, Oikotien Autosivuille sekä Autotalliin. Etsin jokaisesta palvelusta tietoa vastaavien autoliikkeessä myynnissä olevien autojen pyyntihinnoista. Laiskemmat voivat hakea samat tiedot Grey-Hen Oy:n Autoarvio-palvelusta maksua vastaan.

Lähin vastaava myynnissä oleva auto oli samanlainen vuoden 2005 Toyota Corolla Hatchback. Tällä autolla oli ajettu hieman enemmän (109 000 km), mutta siinä oli vetokoukku, isompi kone (1,6 VVT-i) ja hintapyyntö oli vain 11 900 euroa.

Samankaltainen auto halvemmalla Nettiautossa
Samankaltainen auto halvemmalla Nettiautossa

Totesin, että tämä auto on niin paljon halvempi, että minun kannattaa ajaa Hämeenlinnasta Kouvolaan asti autoa katsomaan. Laitoin herätyskellon soimaan ja lähdin kohti Kouvolaa. Kouvolan liikkeen auettua soitin heille matkalta ja  kysyin myynnissä olevasta autosta perustietoja sekä suoraa ostohintaa. Liike antoi suoraksi ostohinnaksi 11 600 euroa.

Soitin tämän jälkeen autoliikkeeseen Hämeenlinnaan ja kerroin heille Kouvolan liikkeen tarjouksesta sekä siitä, että kyseisessä autossa on myös vetokoukku. Sain puhelimitse vastatarjouksen 11 650 euroa sisältäen vetokoukun asennuksen.

Kouvolan liikkeeseen päästyämme jatkoin tinkimistäni. Liike kertoi, että jos ostaisin auton tänään, saisin lisäksi 500 euron lahjakortin. Tällä lahjakortilla voisin ostaa autoon esimerkiksi uudet kesärenkaat nykyisten ollessa pinnaltaan jo varsin huonot.

Soitin uudelleen Hämeenlinnaan ja kerroin vastatarjouksesta sekä siitä, että ostaisin auton mieluummin heiltä, lähempää kotiani. Ehdotin, että otan auton Hämeenlinnasta, jos saan autoon asennettuna irroitettavan vetokoukun ja hinnaksi 11 500 euroa. Sovimme myyjän kanssa puhelimitse kaupat, jonka jälkeen lähdin Kouvolan asemalle ja hyppäsin junaan kohti Hämeenlinnaa.

Auton alkuperäinen hintapyyntö oli 12 600 euroa. Tavoitehintani oli 11 220 euroa ja sain auton lopulta hintaan 11 500 euroa irroitettavalla vetokoukulla. Vetokoukun listahinta asennuksineen oli noin 480 euroa, joten pääsin kaikkineen varsin lähelle tavoitehintaani. Puhdasta alennusta sain 1100 euroa.

Minkälaisia kokemuksia sinulla on autokaupassa tinkimisestä? Mikä oli pyyntihinta ja paljonko sait alennusta?

8 vastausta artikkeliin “Käytetyn auton tinkivara”

  1. Suora ostohinta tarkoittaa käteishintaa ilman vaihtoautoa. Autokaupoista muuten kommenttia, että hinnoissa on aina jonkun verran _ilmaa_. Ikävimmät kokemukset itsellä ovat ns. koijariliikkeistä, joissa olisi ollut kiinnostava auto myynnissä, mutta myyjät ilmoittavat heti alkuunsa, että ’hinta on kyllä niiiin tiukka ettei siitä voi pudottaa satasta enempää ja tästä on jo paljon kyselty’. Siinä vaiheessa on minusta järkevää puhaltaa peli poikki ja jatkaa seuraavan yksilön etsimistä. Ai niin, kiitos hyvästä jutusta.

  2. Ostin 2003 vuoden kolme ovisen Golfin joulun jälkeen välipäivinä Veholta, Tampereen Hatanpäältä. Mittarissa oli 97 000 ja kone 1.4 litrainen.

    Autossa roikkui 8990 euron lappu sisällä. Budjettina oli 8000 euroa. Pyysin päästä koeajolle ja se onnistui varsin mallikkaasti. Heti koeajon jälkeen, kun myyjän koppiin istuin ja kysyin mihin hintaan auto lähtisi rahalla myyjä sanoi ”hmm.. no 7900 euroa”. Olin vakuuttunut ja kaupat syntyivät lopulta, kun sain ensin puolen vuoden ilmaisen täyskaskon, vuoden vakuutuksen ja tankin täyteen suhteellisen helposti sovittua.

    Pidin kauppoja ihan hyvinä.

  3. Täytyy palata markka-aikaan, taisi olla v.-97. Isäni kanssa kierreltiin autoliikkeitä Saab mielessä(kattohinta 20k mk mietittynä). Kohdalle sattui kiinnostava yksilö joka sopi profilointiin, hintaa lapussa 24900 markkaa. Aikamme tingittyämme ei myyjän vastaantulo miellyttänyt, joten päätimme jatkaa matkaa. Ulko-ovelle päästyämme myyjä juoksi kiinni ja sanoi ”okei kaks kymppii”, olimme myyty 🙂

  4. Kerros blogittaja minulle miten tarkan markan mies voi omistaa auton? Ymmärtäisin ainoastaan jos sillä tehtäisiin rahaa eli se olisi investointi.

  5. Big Mo: En kannata kulutuksen lopettamista vaan tietoista kuluttamista.

    Suomessa asuu eräs Hesarissakin uutisoitu perhe, joka käyttää vuodessa 50 euroa. Tällainenkin on mahdollista elämällä luontaistaloudessa.

    Itse en kannata kulutuksen lopettamista enkä myöskään harrasta juurikaan ekologisia säästövinkkejä.

  6. Ostimme viime kesänä 2006 vuosimallin Nissanin. Hinta putosi 2000 euroa merkitystä ja lopuksi sain vielä tingattua tankin täyteen bensaa…

  7. Osin vuonna 2009 auton, mistä pyydettiin muistaakseni 19 000 euroa, maksoin 17 000 + paalauskunnossa olevan romun. Nyt olen kysynyt vaihtotarjouksia pyyntihinnoiltaan 25 000 – 30 000 oleviin autoihin, niin vaihtoarvo on ollut 9 900 – 14 000 välillä. Kilometreja ei ole kertynyt näinä vuosina kuin reilut 20 000 km enemmän kuin mitä ostohetkellä oli.

    Vastaavista vehkeistä samoilla kilometreilla pyydetään nettiautossa 17 000 euroa. Yhden jobbariin mukaan oikea myyntiarvo on ehkä 12 000 euroa…

    Sinällään ihan mielenkiintoista, että minkälaisia heittoja nuo myyjät tekevät. Asiattomimpia ovat olleet jobbarit, asiallisimpia merkkiliikkeiden edustajat (esim. Audi).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *