Kävin jokin aika sitten Hämeenlinnan kaupungin talous- ja velkaneuvonnassa kyselemässä hieman talous- ja velkaneuvonnan toiminnasta. Talous- ja velkaneuvontaan tulevien henkilöiden tilanne on tyypillisesti hyvin hankala. Jonna Oinonen Lahden talous- ja velkaneuvonnasta kuvaili tilannetta Iltasanomissa vuosi sitten näin: ”Lähes jokapäiväistä on, että työssäkäyvällä pariskunnalla on kulutusluottoja 50 000-70 000 euroa ja sen päälle jopa yli 200 000 euron asuntolaina”.
Mukaani tuolta reissulta tarttui vihkonen nimeltään Raha-asiat, yksityistalouden opas. Oppaan on tehnyt Kuluttajavirasto yhteistyössä Marttaliiton, Marthaförbundetin ja Takuu-Säätiön kanssa.
Tässä, kuten lähes kaikissa vastaavissa oppaissa tarjotaan ratkaisuksi rahavaikeuksiin perinteisiä Marttojen säästövinkkejä. Marttojen sinänsä hyvää tarkoittaviin vinkkeihin liittyy kuitenkin raskaasti ylivelkaantuneiden näkökulmasta kolme ongelmaa:
- Marttojen säästövinkit eivät skaalaudu
- Marttojen säästövinkit eivät huomioi vaihtoehtoiskustannusta
- Marttojen säästövinkit ovat helppo pakotie
Marttojen säästövinkit eivät skaalaudu
Raha-asiat -oppaan sivulla 11 sanotaan: ”Ruokamenoissa voi säästää satakin euroa kuukaudessa, jos on aikaa, taitoja ja halua valmistaa ruoka itse.” Oppaan mukaan esimerkiksi itse tehty hiivaleipä maksaa vuodessa 98 euroa kun kaupasta ostetun hinnaksi tulee 537 euroa vuodessa. Taloustaito-lehden numerossa 5/2010 todetaan seuraavasti:
Marttaliiton tekemien laskelmien mukaan nelihenkisellä perheellä, joka syö runsaasti eineksiä, uppoaa päivittäisiin ruokakuluihin reilut 37 euroa. Kun taas perhe, jossa ruoka tehdään pääasiassa itse, ruokakulut ovat vain runsaat 16 euroa. Eroa päivää kohden tulee näiden kahden perheen välillä siis peräti 20 euroa.
Oletetaan, että esimerkkinä annetun hiivaleivän valmistukseen kuluu aikaa 1 tuntia. Hiivaleivän hinta kaupassa on 2,50 euroa ja hiivaleipä maksaa itse tehtynä 1 euron. Tekemällä joka päivä kolme hiivaleipää esimerkin nelihenkinen perhe säästää kuukaudessa: (2,50 – 1,00 euroa) x 3 tuntia päivässä x 30 päivää kuukaudessa = 135 euroa. Vain kolmen tunnin päivittäisellä äidin tekemällä työllä perhe säästi 4,50 euroa päivässä!
Marttojen säästövinkit eivät huomioi vaihtoehtoiskustannusta
Yllä olevan esimerkin perusteella ruoan valmistaminen itse näyttäisi varsin kannattavalta. Säästöä tuli 135 euroa eikä sen eteen tarvinnut käyttää kuin aikaa. Aika ei ole kuitenkaan ilmaista. Hiivaleivän tekemisen sijasta esimerkin äiti olisi voinut tehdä kotoa käsin esimerkiksi puhelinmyyntiä.
Tehdään seuraavat oletukset: Puhelinmyyjän bruttotuntipalkka on 8 euroa tunnissa. Perheenäiti käy töissä, joten hän maksaa sivutuloistaan veroa marginaaliverotuksen mukaan. Äiti on todella hyvätuloinen, joten hänen sivutulojen veroprosenttinsa on 50 %. Äidillä on omaa aikaa päivässä 3 tuntia. Äiti käyttää kaiken tämän vapaa-ajan hiivaleivän leipomisen sijasta puhelinmyyntiin.
Kuukaudessa äiti voisi tienata puhelinmyynnillä: 8 euroa tunnissa x 3 tuntia päivässä x 30 päivää kuukaudessa x 0,50 = 360 euroa.
Vaihtoehtoiskustannuksen huomioiden esimerkkimme äiti ei siis säästänytkään 135 euroa vaan hävisi 225 euroa.
Marttojen säästövinkit ovat helppo pakotie
Vaihtoehtoiskustannuksen huomioimatta jättäminen ja skaalautuvuusongelma ovat kuitenkin pientä Marttojen säästövinkkien suurimman ongelman rinnalla. Ne antavat rahavaikeuksien kanssa painiville ihmisille mahdollisuuden mennä siitä, mistä aita on matalin.
Kuinka moni tällaisia säästövinkkejä lukeva ihminen ajattelee mielessään: ”En ymmärrä näistä korkolaskuista yhtään mitään, mutta kaipa minä voisin kokeilla tuota hiivaleivän tekemistä.” Talousvaikeuksien kanssa painivien ihmisten yleisin virhe on, että tosiasioiden hyväksymisen sijasta he alkavat pyöritellä pennejä. Ihmiset rakastavat yksityiskohtien kanssa puuhastelua ja Marttojen vinkit vastaavat suoraan tähän tarpeeseen.
Marttojen säästövinkit olivat vielä 50 vuotta sitten hyvinkin hyödyllisiä. Äidit olivat kotona, isät kävivät töissä ja talousvaikeudet johtuivat joko siitä, että äiti oli ylittänyt ruokaan varatun budjetin tai siitä, että isä ei ollut saanut tarpeeksi ylityövuoroja tehtaalla. Tässä maailmassa omien varojen yli eläminen vaati todellista yrittämistä. Mikään pankki ei myöntänyt asuntolainoja, jotka olivat ylimitoitettuja lainanhakijan varallisuuteen ja lainan takaisinmaksukykyyn nähden.
Nyky-Suomessa tilanne on toinen. Lähes minkä tahansa tuotteen pystyy ostamaan luotolla tai rahoituksella ja pankit suorastaan yllyttävät asiakkaitaan ottamaan ylisuuria asuntolainoja. Mikäli perheen isä haluaa uuden 5-sarjan BMW:n, onnistuu se kätevästi rahoituksella. Jos opiskelijalla ei ole varaa lähteä launtai-iltana baanalle, voi hän tilata kännykällä 50 euron pikavipin ryyppyrahaksi.
Vararahaston tekeminen, korkolaskujen laskeminen ja suurimpien menoerien kilpailuttaminen ovat hankalan ja monimutkaisen kuuloisia asioita. Niistä on kuitenkin rahavaikeuksien kanssa painivalle henkilölle paljon enemmän hyötyä kuin leivontaharrastuksen aloittamisesta.
Katso myös: