Elizabeth Warren ja Amelia Warren Tyagi ovat listanneet kirjassaan All your worth viisi yleistä ajatusmallia, jotka estävät meitä laittamasta raha-asioitamme kuntoon. Tunnistatko itsesi jostakin näistä?
Kaikki-tai-ei-mitään
Kaikki-tai-ei-mitään -mentaliteetilla varustettu henkilö käytää lauseita kuten:
- En pysty ikinä noudattamaan budjettia
- Luottotietoni ovat jo menneet, joten mitä väliä?
- Minulla on aina rahavaikeuksia
Ei ikinä. Aina. Ikuisesti. Kaikki-tai-ei-mitään -mentaliteetti on omanlaistansa täydellisyyden tavoittelua. Koska täydellisyyden tavoittelija ei voi saada taloudellista tilannettaan ikinä täydellisesti hallintaan, hänen ei kannata edes yrittää.
Täydellisyyden tavoittelijat aloittavat säästämisen usein hyvin tarkalla budjetilla. Heidän motivaationsa ja mielialansa romahtaa kuitenkin heti, kun he ensimmäisen kerran ostavat jotakin, jota ei ollut tarkasti suunnitelussa ostoslistassa tai budjetissa.
Raha-asiat ovat liian hankalia
Henkilö, jolle raha-asiat ovat ”vain liian hankalia” voi sanoa esimerkiksi:
- En ymmärrä raha-asioita
- Olen aina ollut huono matematiikassa
- Taloudellinen tilanteeni on liian monimutkainen
Kahta ensimmäistä lausetta kuulee erityisesti naisten suusta. Suomalaisessakin yhteiskunnassa on sosiaalisesti hyväksyttävää ja jopa sosiaalisesti toivottavaa, että naiset jättävät raha-asiat meille ”fiksummille” miehille.
Miehet käyttävät samaa tekosyytä yleensä hieman eri tavalla ja toteavat, että heidän taloudellinen tilanteensa on tällä hetkellä niin hankala ja monimutkainen, että menojen ja tulojen seuraaminen ei ole heille tässä erityislaatuisessa tilanteessa mahdollista.
Syyn etsiminen muista
Jotkut päätyvät etsimään syytä huonoon taloudelliseen tilanteeseensa muualta:
- Rahavaikeuteni johtuvat ex-vaimostani
- Pakolliset menoni vievät kaikki rahani
- En saa tarpeeksi palkkaa
- Minulla ei ole onnea raha-asioissa
- Exäni ei maksa elatusmaksujaan
- Täällä asuminen on niin kallista
- Lapsiperheenä meidän on mahdotonta saada rahaa säästöön
Näille lausahduksille tyypillinen piirre on, että ne ovat useimmiten sinänsä totta. Syyllisen etsijä löytääkin aina jonkin syyllisen sille, miksi hän ei saa raha-asioitaan kuntoon. Yhtenä päivänä syy voi löytyä köyhistä vanhemmista, toisena puolisosta, kolmantena lapsista.
Syyn vierittäminen toisten niskaan on kuitenkin samalla vastuun siirtämistä pois itseltä. Syyn etsiminen muista ei vie asioita eteenpäin.
Onnenpotkun odottaminen
Onnenpotkua odottava henkilö vannoo itselleen, että:
- Laitan raha-asiani kuntoon sitten kun saan lisää rahaa
- Palkkani nousee koko ajan, joten minun on turha murehtia tulevaisuudesta
- Olen vielä nuori, joten minun ei tarvitse vielä välittää raha-asioista
- Alan säästää vasta sitten, kun palkkani on isompi
- Jos tulee rahavaikeuksia, alan pelata isompia pöytiä nettipokerissa
- Kyllä se lottovoitto osuu joskus minunkin kohdalleni
Optimistisuudessa ei ole mitään väärää. Erityisesti yrittäjät ovat tunnettuja siitä, että he uskovat parempaan tulevaisuuteen. Optimistisuus muuttuu kuitenkin ongelmaksi siinä vaiheessa kun sitä aletaan käyttää perusteluna saamattomuudelle.
Penninvenyttäjä
Tyypillinen penninvenyttäjä aloittaa raha-asioidensa kuntoon laittamisen yleensä jonkin lehtiartikkelin innoittamana. Ensimmäisen päivän aikana hän:
- ostaa kaupasta halvempia tuotteita
- leipoo itse leipänsä
- ottaa töihin eväät
Onko näissä jotain väärää? Ei sinänsä, mutta tällaisen säästämisen vaikutus jää yleensä minimaaliseksi. Penninvenyttäjä jättää myös huomioimatta säästämiseen käyttämänsä ajan vaihtoehtoiskustannuksen. Penninvenyttäminen on hauskaa, mutta se ei vie itsessään meitä yhtään lähemmäksi taloudellisesti turvattuja eläkepäiviä.
”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Tosiasioita vastaan asettuminen on turhaa ponnistelua eikä voi viedä menestykselliseen tulokseen.”
– J.K. Paasikivi
Tarkkamarkka 
Jätä kommentti