Kuukausi: helmikuu 2011

On monta tapaa viettää lomaa. Kaikille ei valmiiksi ohjelmoidut rantalomamatkat Mallorcalle tai Teneriffalle ole sellainen unelma, jota haluaisi tavoitella. Silti olisi mukava mennä jonnekin lämpimään paikkaan, mutta… jotain mielenkiintoisempaa, please.

Miltä kuulostaisi kymmenen hyvää ystävää ja oma talo uima-altaineen Italiassa? 170 euroa hengeltä. Entä neljän hengen huoneisto Venetsiassa, 250 euroa per henki? Kummassakin tapauksessa loma on viikon mittainen.

Tottahan toki valmiiksi paketoidussa lomassa on puolensa. Kaikki on valmista lentokenttäkuljetuksista aamupalaan, ohjelmasta ostospaikkoihin. Moni pitää valmiiksi suunnitellusta lomasta.

Mutta jos haluaa toisenlaisen loman, on esimerkiksi Interhomen loma-asuntovuokraus edullinen, kätevä ja helppo tapa hankkia lomalle asunto, jossa on oma rauha, vapaus ja tilaa muutakin kuin se yksi hotellihuone. Asunnoissa on valinnanvaraa luksuksesta tavalliseen kerrostaloasuntoon. Mutta jokaisessa on keittiö ja keittomahdollisuus, jos ei halua lomaa ruuanlaitosta. Vuokrausfirmoja on toki monia, mutta Interhomella homma on ainakin tehty helpoksi, varmaksi ja luotettavaksi. Netistä näkee heti onko itseä miellyttävä kohde vapaana, kohteista on tarkat selosteet ja myös kaikki lisämaksut, kuten joissain kohteissa maksettava loppusiivous, on selkeästi esillä.

Lapsiperheelle hotellihuone voi olla aika helvettiä. Mutta talo, jossa on oma piha ja uima-allas, voi olla todellista mukavuutta. Ja tämä voi olla useimmille meistä myös ainoa mahdollisuus päästä asumaan vaikka
ranskalaiseen linnaan.

Onko loman päämäärä olla halpa? Vai onko todellisuutta se, että lomalle voi matkustaa vain, jos se on halpa.

Oikeasti olen kyllä sitä mieltä, että ennemmin sitten kannattaa pysyä kotona, säästää ja lähteä matkalle vasta sitten, kun sen voi tehdä niin kuin haluaa, ja nauttien. Jos koko loman ajan pitää pihistellä, se tuskin on kovin stressivapaata lomailua.

Kaikki on tietysti kiinni siitä, mikä on lomaa. Joillekin se on vieraaseen kulttuuriin tutustumista, toiselle kaupasta toiseen kiertämistä. Omatoimilomassa on se erityinen puoli, josta pidän: Loman suunnitteleminen on vähintäänkin puolet loman ilosta ja omatoimilomassa suunnittelemista riittää!

Joka tapauksessa ennen kuin tilaa valmismatkan, kannattaa vertailla hintoja: Mitä maksaa omatoimiloma ja voisiko se olla kokeilemisen arvoista. Lennoissa on edullisia tarjouksia ja asumiselle on useita vaihtoehtoja. Kun suunnittelee ensimmäistä omatoimilomaa, kannattaa ehkä kohteeksi valita maa, jonka kieltä osaa tai jossa puhutaan esimerkiksi englantia. Silloin asiat ovat yksinkertaisempia.

Ja vielä yksi vinkki: Jos olet kova ostamaan tai muuten keräämään matkamuistoja, ainakin Finnair tarjoaa mahdollisuutta maksaa ylipainokiloista netissä etukäteen – ja huomattavasti edullisemmin kuin kentällä.

Köyhän ei kannata halpaa ostaa, opetti mummuni ja mietin usein lauseen ristiriitaisuutta. Käytännössä olen kuitenkin kokenut, että joissain asioissa se pitää hyvin paikkansa.

Tänä talvena kunnon talvikengät ovat olleet tarpeen. Kenkien pitää kestää monenlaista säätä pakkasesta loskaan ja jalkojen pitäisi pysyä lämpimänä sekä kuivina kaikilla keleillä.

Viisi vuotta sitten tarvitsin talvikengät. Olin saanut kokoon hiukan säästöjä ja päätin, että joululahjaksi itselleni ostan kengät. Ostin nahkaiset, kohtuullisen muodikkaat, mutta lähinnä mallia ajattomat. Niissä on sekä vetoketju että nauhat, joten säätömahdollisuutta on sopivasti. Sovitin kenkiä villasukan kanssa, jotta varmasti saisin sopivan kokoiset kovillekin pakkasille. Kengät olivat kotimaiset, ja jalassa ne tuntuivat lähinnä siltä, että ostin ”vanhat”, jo jalkaan hyvin muotoutuneet kulkupelit. Tarvitsin nimenomaan talvikengät, joilla voisin vaivatta kulkea töihin, kävelylle jne. Maksoin kengistä lähes 90 euroa. Kympillä sain vielä kätevän kenkienhoitopakkauksen ja olin käyttänyt sen 100 euroa, mitä olin kenkiin varannut.

Nyt kävelen edelleen samoilla kengillä tämänkin talven pakkasissa ja loskassa. Ei ole tullut mieleenkään ostaa uusia, koska talvikenkäni ovat edelleen täysin moitteettomassa kunnossa. Plankkaan ne epäsäännöllisen säännöllisesti, ja kesäksi sullon niihin sanomalehteä ja laitan varaston hyllylle. Ottaakseni ne käyttöön taas ensi talvena.

Nahka on ehjää, vetoketjut toimivat, edes nauhat eivät ole katkenneet. Pohjien kuviot ovat yhä tallella, kengät eivät ole tulleet kulutuksessa liukkaiksi. Kerrottakoon myös, etten omista autoa, joten kävelen paljon.

Mummuni sanonta pitää siis paikkansa. Investointi kannatti kahdella eri tavalla: Sain vastinetta sijoitetulle summalle, mutta sain myös ostettua sen, mitä halusin ja tarvitsin. Olin säästänyt ja voinut ostaa ykkösvaihtoehdon, en kuten yleensä, valinnut ”kakkosvaihtoehtoa”, edullisempaa, kahdet yksien hinnalla tms. Jalkani voivat hyvin ja olen edelleen tyytyväinen valintaani.

Näin voi toimia, kun valintakriteereinä ei ole muodikkuus tai vaihtelunhalu. Jos tarkoituksena onkin löytää kengät täksi talveksi, kannattaa ostaa halvemmat, merkitystä ei ole kestävyydellä. Miksi investoida paljoa, jos käyttöaika on yksi talvi? Mutta jos todella etsii tuotetta, joka kestää vuosia, on turha kuvitella saavansa sitä edullisimpien joukosta. On vain tajuttava oma kulutustapansa, omat mieltymyksensä ja se, mistä sen tyydytyksen sitten lopulta saa. Siitä, että löysin halvalla, vai siitä, että sain juuri sen mitä halusin, ja investointi on pitkälle aikavälille.

Lasten kenkien hankinta on ihan oma aiheensa. Ne mahtuvat kasvavaan jalkaan vain yhden talven, mutta niiden valinnassa vaikuttavat paljon enemmän myös terveysnäkökohdat. Lasten kenkiä valitessa on todella syytä miettiä, ettei säästä väärässä kohdassa.

Kengät ovat kulueristä pieni, ja valintakriteeri tulee paljon olennaisemmaksi, jos ostan vaikkapa huonekalua. Ostaisinko oikeasti vaikkapa sohvan, jonka ohi mennessäni joka kerta ajattelisin, että se punainen olisi kyllä ollut kauniimpi ja kestävämpi. Vai säästänkö ja ostan sen punaisen?

En aina välttämättä kannata kotimaista, se ei automaattisesti ole laadun tae. Kengissä se tuntuu sitä kuitenkin olevan. Ja jos kengät sattuvat hajoamaan jostain syystä nopeasti, on ainakin paikka, johon reklamoida. Kotimaiset kengät on myös tehty suomalaisiin olosuhteisiin, suomalaisiin jalkoihin.

Minä uskon kulkevani näillä kengillä 10 vuotta. Talvikenkäni maksavat siis 9 euroa per talvi. Mitä Sinun talvikenkäsi maksavat per talvi?

Lueskelin äsken erästä suosikkiblogiani, startup-yrityksistä raportoivaa TechCrunchia ja törmäsin säästäjän kannalta mielenkiintoiseen uutiseen. Olen nimittäin miettinyt paljon sitä, että paljonko autojen hinnoissa on tinkivaraa. Olen aiemmin arvioinut, että käytetyissä autoissa tinkivara voi olla jopa kymmeniä prosentteja.

Techcrunchin uusin juttu antaa tähän liittyen hieman uutta tietoa. Opin nimittäin äsken, että Yhdysvalloissa löytyy autonostajalle palvelu nimeltään CarWoo, jonka avulla amerikkalaiset kuluttajat voivat kilpailuttaa autoliikkeitä Internetin kautta. Kuluttajan pitää vain syöttää palveluun tiedot haluamastaan autosta ja tämän jälkeen palvelu alkaa automaattisesti kilpailuttaa autoliikkeitä.

Varsinainen namupala on kuitenkin CarWoon antama tieto, että palvelua käyttämällä kuluttajat ovat säästäneet auton listahinnasta keskimäärin 3763 dollaria eli 2888 euroa. Olettaen, että palvelun kautta ostettujen autojen keskihinta olisi niinkin korkea kuin 37 000 dollaria tarkoittaisi tämä sitä, että listahinnoissa olisi yli 10 % tinkivaraa. Tämä on melkoisen paljon ottaen huomioon sen, että Yhdysvalloissa autoliikkeiden välillä vallitsee varsin kova kilpailu.

Suomesta tällaista palvelua ei ainakaan vielä löydy. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että vaikka olisit ostamassa uutta autoa, voi auton hinta olla aivan eri saman liikkeen eri toimipisteissäkin. Muutamalla sähköpostilla voinee säästää Suomessakin jopa yli 1000 euroa autoa ostaessa.

Katso myös:

• Näin ostat uuden auton halvemmalla
• Käytetyn auton tinkivara
• Salaisuus auton vaihtohinnasta

Oletko kilpailuttanut autoliikkeitä uutta autoa ostaessasi? Paljonko sait säästettyä?

Uusi E10-bensiini on aiheuttanut autoilijoille paljon harmaita hiuksia. 95E10-bensiini otettiin käyttöön vuodenvaihteessa ja vielä viikko sitten lehdistä sai lukea, että uusi 95E10 ei sovellukaan joihinkin autoihin, joihin sen väitettiin soveltuvan.

Lehdissä ja keskustelupalstoilla on esitetty myös, että:

• Uusi E10-bensiini ei sisälläkään välttämättä 10 % etanolia
• Lisääntynyt etanoli voi tuhota moottorijärjestelmän osia vanhaa bensiiniä nopeammin
• Etanolin palamistuotteet ovat bensiiniä haitallisempia

Näin säästämisnäkökulmasta kaikkein mielenkiintoisin väite kuitenkin on, että etanolin pienemmästä lämpöarvosta johtuen 95E10-bensiiniä käytettäessä polttoaineen kulutus kasvaisi. Keskustelupalstoilla on esitetty, että polttoaineen kulutuksen kasvu voisi olla jopa 10 % luokkaa.

Tiehallinnon Tiennäyttäjä-lehden numerossa huhtikuu 2007 kerrotaan puhtaan etanolin ja bensiinin eroista seuraavasti: ”Etanolin lämpöarvo on kuitenkin vain 26,8 MJ/kg eli noin 62 % bensiinin lämpöarvosta. Sitä käytettäessä sytytys tapahtuu myös kipinällä. Näin ollen henkilöautokäytössä polttoaineenkulutus voidaan arvioida lämpöarvojen suhteessa. Bensiinin kulutusta 8 l/100 km vastaisi silloin 11,96 l/100 km (9,434 kg/100 km).”

Wikipediassa kuitenkin todetaan, että etanolilla on lämpöarvon lisäksi muita ominaisuuksia, jotka kaventavat todellista kulutuseroa: ”Etanolin oktaaniluku ja sitä myötä puristuskestävyys on huomattavasti bensiiniä parempi (väkiviinalla 110, E85:llä 106), mikä mahdollistaa puristussuhteen nostamisen kertoimeen 12. Korkea puristussuhde parantaa moottorin hyötysuhdetta. Lisäksi polttoaineen sisältämän hapen ansiosta moottorin tehon tuotto kasvaa bensiiniin verrattuna. Etanolin lämpöarvo on kuitenkin huomattavasti bensiiniä alhaisempi (etanolin 26,8 MJ/kg, moottoribensiinin 43,0 MJ/kg), minkä vuoksi litramääräinen kulutus kasvaisi lähes puolella, ellei moottorin hyötysuhde paranisi. Sensijaan E95:n lämpöarvo on 33,8 MJ/kg ja gasoholin eli E10:n lämpöarvo puolestaan 47,0 MJ/kg.”

Olen yrittänyt etsiä tutkittua tietoa siitä, että paljonko kaiken tämän teorian jälkeen 95E10 todellisuudessa kasvattaa kulutusta. Tuulilasi-lehden* viime vuonna julkaiseman artikkelinmukaan ”uuden bensiinin energiasisältö on 3,7 % pienempi kuin sataprosenttisen bensiinin. Nykylaatuun verrattuna vähennys on n. 1,9 %.”

Puolustusvoimat näyttää olevan samoilla linjoilla. Ruotuväki-lehden haastattelema Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan osastoinsinööri Mika Martikainen totesi, että ”Mahdollisesti uutta E10-polttoainetta olisi kulunut noin kaksi prosenttia enemmän, sillä sen tehoarvo on pienempi. Samalla kulutuksella päädytään marginaalisiin taloudellisiin vaikutuksiin.”

Oman Toyota Corollani kulutus on ollut noin 8 l/100 km. Paikallisella Teboil Express -asemalla 95E10 litrahinta on nyt 1,509 €/l ja 98 litrahinta 1,559 €/l. Olettaen, että 95E10-bensiiniä kuluu 2 % enemmän, olisi kulutus 8,16 l/100 km. Sadan kilometrin taittaminen maksaisi siis 95E10 käyttäen 12,31 euroa ja 98 käyttäen 12,47 euroa. Näillä luvuilla laskettuna taloudellisempi vaihtoehto näyttäisi olevan 95E10.

Tämä laskelma perustuu tietenkin oletukseen, että kyseisessä autossa voi käyttää molempia polttoainelaatuja ja että 95E10 ei aiheuta muita lisäkustannuksia. Tässä laskussa ei ole myöskään huomioitu sitä, että 98-oktaaninen bensiini voi vähentää kulutusta itsessään 95-oktaaniseen verrattuna jo pelkän korkeamman (laskennallisen) oktaanipitoisuutensa kautta.

Pienen lisämausteen näihin laskuihin tuo se, että Polttoaine.net-palvelusta voi huomata, että niillä asemilla, joilla on tarjolla molempia bensiinilaatuja on 95E10 hinta yleensä korkeampi verrattuna asemiin, joilla on tarjolla vain yhtä bensiinilaatua. Esimerkiksi viereisellä Shell Express -asemalla saa 95E10-bensiiniä hintaan 1,489 euroa litra. Tällä litrahinnalla 100 kilometriä taittuu hintaan 12,15 euroa.

Tässä oma yritykseni selvittää eri bensiinivaihtoehtojen taloudellisuutta. Millaisia käytännön kokemuksia teillä on? Oletteko huomanneet eroa kulutuksessa eri bensiinilaatujen välillä? Ja ennen kaikkea, onko jokin riippumaton taho julkaissut testejä, joissa 95, 95E10 ja 98 -bensiinien todellista kulutusta olisi vertailtu? Ainoa minun huomaamani testi oli Bike-lehdessä, joka testasi kulutuseroja moottoripyörässä.