Ollessani viikonloppuna grillaamassa kaverini etupihalla huomasin, että viereisen parkkipaikan roskalavalle oli heitetty ehjän näköinen polkupyörä. Kävelin roskalavan luokse ja nostin pyörän pois lavalta. Kokeilin pyörää ja huomasin, että se oli kohtuullisen hyvässä kunnossa. Jarrut toimivat, vaihteet toimivat ja kaikki tärkeät osat olivat tallella. Pyörästä oli takarengas puhki ja siinä oli jonkun verran ruostetta, mutta siitä olisi saanut vallan toimivan polkupyörän paikkaamalla takarenkaan ja harjaamalla CRC:llä isoimmat ruosteet pois.
Tuota pyörää ihmetellessäni pari kaveriani tuli ympärilleni ja yksi heistä totesi minulle, että ”Markus, laita se pyörä takaisin. Sinä olet hamstraaja.” Tämän pyörän ihailu oli kaverilleni jonkinlainen viimeinen pisara hänen katseltuaan pidemmän aikaa toimintaani. Voisi sanoa, että koin seuraavan viiden minuutin aikana jonkinlaisen intervention, jonka aikana kaverini mm. totesivat minulle, että ”Markus, jos kaverisi sanovat, että olet hamstraaja, silloin sinä olet hamstraaja”.
Myönnetään. Minulla on taipumus kerätä nurkkiini kaikenlaista tavaraa, sillä en haluaisi heittää käyttökelpoista tavaraa roskiinkaan. Liiasta tavarasta ja yleisestä epäjärjestyksestä on kuitenkin melkoisesti harmiakin:
- lukemiseen tarkoitettu nojatuolini makuuhuoneessa on jatkuvasti täynnä vaatteita, joten en voi käyttää sitä lukemiseen
- painonnostopenkillä on tällä hetkellä neljä isoa pinoa lehtiä ja erilaisia papereita
- keittiön pöytämme on täynnä kodinkoneita ja rojua
- kuivauskaappimme tursuaa mukeja ja laseja
- työpöytäni alla ja kirjakaappini päällä on avaamattomia pakkauksia kodin käyttöesineitä
- häkkivarastomme on täynnä tyhjiä pahvilaatikoita ja kirjekuoria
Olen yrittänyt useamman kerran päästä tästä kaaoksesta eroon viemällä tavaroita kirpputorille myyntiin sekä laittamalla tavaroita myyntiin Huutonettiin. Kirpputorilla olemme kuitenkin saaneet kaupaksi vain kaikkein hyväkuntoisimpia leluja. Huutonetti on taas ollut prosessina hirveän hidas enkä ole onnistunut ratkaisemaan sitä ongelmaa, että missä säilyttäisin myynnissä olevia tuotteita. Jossakin vaiheessa minun piti ostaa makuuhuoneeseemme mappikaappi ihan vain siksi, että voisin laittaa sinne tavaran, jota myymme Huutonetissä. Eräs kaverini on oikea nettihuutokauppojen mestari ja hän on useasti kertonut minulle prosessistaan joka menee suunnilleen näin:
- Kun tavara menee vanhaksi, laita se myyntiin Huutonettiin
- Säilytä myynnissä olevia tavaroita erillisessä kaapissa
- Jos tavara ei mene kaupaksi tietyssä ajassa, laita se myyntiin toiseen nettihuutokauppaan
- Jos tavara ei mene vieläkään kaupaksi, lahjoita se pois tai laita roskiin
Minulla ei ole kuitenkaan hermot riittäneet tuohon prosessiin. Olen laittanut tavaraa myyntiin useamman kerran, mutta yleensä tuossa on käynyt niin, että siinä vaiheessa kun tavarat eivät ole menneet ekalla kierroksella kaupaksi, olen vienyt ne häkkivarastoon, jossa ne ovat yleensä joko homehtuneet, ruostuneet tai hajonneet.
Luin pari vuotta sitten jonkun jutun, jossa sanottiin, että yleensä ne tavarat, joista pidämme kaikkein tiukimmin kiinni edustavat joitakin haaveitamme, joista pidämme kiinni. Tässä samassa kirjassa tai artikkelissa sanottiin myös, että tosiasia kuitenkin on, että näistä tavaroista kiinni pitäminen tosiasiassa estää meitä toteuttamasta haaveitamme. Minulla tällaista menetettyä haavetta edustavat esimerkiksi Teknillisen korkeakoulun oppikirjat sekä lukion fysiikan ja matematiikan kirjat. Pyrin kymmenen vuotta sitten ainakin neljä kertaa opiskelemaan Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden osastolle, mutta pisteeni eivät ikinä riittäneet sisäänpääsyyn juuri tuolle osastolle. Tiedän, että en todennäköisesti koskaan tule enää pyrkimään tai pääsemään tuonne opiskelemaan, mutta en silti halua heittää noita kirjoja pois. Niin kauan kuin minulla on nuo kirjat voin ajatella, että ”vielä joskus sen teen”.
Toinen näihin tavaroihin liittyvä lukemani juttu oli, että yleisesti kuolinpesän arvo on noin 2500 euroa kun otetaan pois kiinteistöt ja autot. Toisin sanoen, kaikki tämä tavarapaljous, mitä asunnoistamme löytyy ei ole kuoltuamme kuin parin tuhannen euron arvoinen. Toki, yksitellen myytynä tavaroista voisi saada ehkä enemmän, mutta ottaen huomioon myymiseen käytetyn ajan taloudellisinta on heittää suurin osa tavaroista suoraan roskiin.
Omistamistani tavaroista arvonsa säilyttävät edes jollakin tavalla ainoastaan:
- auto
- polkupyörät
- painonnostopenkki ja painot
- pari hassua keräilykirjaa
- Muumi-mukit
- toimistokalusteet
Käytännössä kaikki muu ostamani tavara menettää arvonsa välittömästi kun tuon ne kaupasta kotiin. Tällaisia ovat esimerkiksi aikakauslehdet, suurin osa vaatteista, keittiön astiat ja ruoanlaittovälineet sekä kaikenlainen kuntoilukrääsä. Toki, tiedän, että vaatteita voi myydä verkossa, mutta tämä pätee oikeastaan vain juuri tällä hetkellä muodissa oleviin vaatteisiin sekä juuri nyt muodissa oleviin retrovaatteisiin. Tiedän, että tietyt ruokailuvälinesarjat ovat ”keräilyesineitä”, mutta kokeilkaapa saada myydyksi hieman reunoistaan lohjenneita Arabian 24h-kulhoja tai käytettyä Hackmanin teflon-paistinpannua.
Rahan säästämiseen tämä kaikki liittyy sillä tavalla, että olen huomannut, että hirveän moni säästämiskirja lähtee siitä ajatuksesta, että ennen raha-asioiden laittamista kuntoon pitää laittaa koti kuntoon. Tausta-ajatuksena tässä lienee, että sekainen asunto tekee myös ajatuksista sekaisia. Sekainen asunto ei myöskään ole tehokas. Olen itse huomannut, että asunnon sekaisuus ärsyttää minua joskus jopa vielä iltaisin. Niin kauan kun ympärillä ei ole siistiä, on hankala saada mietittyäkään asioita. Sekaisesta asunnosta on lisäksi ainakin sellainen suora haitta, että laskut, kuitit ja tärkeät paperit hukkuvat sinne helposti. Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin huomata, että joku lasku on jäänyt maksamatta ja löytää se sitten jonkun lehtipinon välistä olohuoneen lattialta.
Monet talousasioista blogeja kirjoittavat paljon myös asunnon ja tavaroiden järjestämisestä. Esimerkiksi Saituri otti itseään kiinni niskasta viime vuonna ja yritti päästä eroon sadasta tavarasta. Saituri kuitenkin huomasi, että vaikka hän poisti sata tavaraa elämästään, ei asunto näyttänyt juurikaan siistimmältä. Aikoinaan ostamani Organized life -kirjan kirjoittanut ”ammattijärjestäjä” (USA:ssa on tällaisiakin) sanookin, että järjestyksessä ei ole kysymys tavaran määrästä, sillä kaikilla meillä on käytännössä lähes sama määrä tavaraa. Kysymys on vain siitä, että miten sen olemme järjestäneet.
En vielä tiedä, että miten (josko ollenkaan), lähden tätä hamstrausongelmaani ja asuntoni sekavuutta taklaamaan. Oma tuntumani on, että tälle voi jotakin tehdä investoimalla uusiin säilytysratkaisuihin, mutta en oikein viitsisi heittää hirveästä rahaa tähän ongelmaan. Toki, saimme tälle jo jotain aikaiseksi pari kuukautta sitten kun ostimme (lue: tyttöystäväni pakotettua minut ostamaan) tänne työpisteeseeni kahdeksan kappaletta seinähyllyjä. Näistä hyllyistä huolimatta tämä paperivuori uhkaa kuitenkin kasvaa entiselleen. Oma vahva näkemykseni on, että uusien kaappien tai jopa isomman asunnon hankkiminen hoitaisi vain oireita, ei ongelmaa. Olen melkoisen varma, että saisin vaikka 300-neliöisen asunnon täyteen tavaraa parissa kuukaudessa.
Voin myös tunnustaa, että olen käynyt vertailemassa mappikaappien hintoja ainakin 12 eri kertaa. Ongelmana on, että en ole löytänyt sopivan hintaista mappikaappia. Näiden vertailumatkojen hinta on ollut menetettynä työaikana ehkäpä 24 tuntia ja pelkkänä polttoaineenakin ehkäpä kahden uuden mappikaapin verran.
Lisäksi joka kerran kun alan miettiä tämän tavarakaaoksen selvittämistä minuun iskee suunnaton stressi siitä, että en saa ratkaistua tätä ongelmaa täydellisesti. Tyypillisesti esimerkiksi tämän toimistohuoneen järjestelyprosessini menee niin, että sen sijaan, että saisin paperini järjestykseen alan etsiä netistä tietoa erilaisista toimistohuoneiden järjestelyratkaisuista. Olenkin jo useamman vuoden ajan unelmoinut esimerkiksi siitä, että minulla olisi kaikille tavarakategorioille oma säilytysratkaisunsa. MTV Cribs -ohjelmassa näkemäni ”walk-in” -tyyppiset vaatekaapit kenkä-, paita- ja solmiotelineineen aiheuttavat minussa melkoisen kateuden tunteen.
Kaverini taitavat olla oikeassa. Tarvitsen ammattiapua. ”Ammattijärjestäjä”, psykiatri, pappi. Kaikki kelpaavat.
Onko sinulla vaikeuksia saada asuntoa pysymään järjestyksessä? Olisiko sinulla heittää minulle vinkkejä tai apua, että saisin asuntoni asuttavaan kuntoon?
Muualla verkossa:
- Oletko hamstraaja? 9 varoitusmerkkiä! (Sain tulokseksi 6/9… auts.)
- 4D: Himohamstraajat