Kuumemittari rikki ja elohopeat sylissä

Gerathermin elohopeaton kuumemittari
Gerathermin elohopeaton kuumemittari

Makasin maanantain ja tiistain välisenä yönä puoli yhden aikaan kuumeisena sängyssä tavoitteenani mitata kuumeeni perinteisellä elohopeaa sisältävällä mittarilla. Flunssainen kun olin, onnistuin jotenkin sähläämään ja mittari osui sitä ravistaessani sylissäni olleen tarjottimen kulmaan.

Lopputulos oli, että kuumemittarin elohopeaa oli pienen pieninä pisaroina villapaidallani, hölkkähousuillani, vuoteeessa, yöpöytänä käyttämälläni rottinkirahilla, kannettavan tietokoneeni päällä, kirjojeni päällä sekä oikeastaan jokaisen mahdollisen esineen päällä kahden metrin säteellä.

Opin seuraavan kahden päivän aikana kolme asiaa:

  1. Jos olet rikkonut elohopeaa sisältävän kuumemittarin, älä ikinä yritä siivota kuumemittarin elohopeaa pölynimurilla.
  2. Suomalaisten ja amerikkalaisten ohjeet rikkoutuneen kuumemittarin elohopean siivoamiseksi ovat kuin eri planeetalta.
  3. Jos vielä mittaat kuumettasi perinteisellä kuumemittarilla, vie se apteekkiin ja osta tilalle myrkytön kuumemittari kuudella eurolla.

Mutta tarina jatkuu…

Ennen kuin ehdin edes asiaa ajatella, avovaimoni oli jo soittanut myrkytystietokeskukseen ja kysynyt, että miten tuon elohopean kanssa pitäisi toimia. En kuullut mitä he avovaimolleni sanoivat, mutta kovin kauaa puhelu ei kestänyt. Heitä kiinnosti lähinnä, että olenko niellyt elohopeaa sekä missä asun ja he halusivat vakuuttaa, että nielty elohopea ei ole vaarallista.

Otin päällimmäiset vaatteeni pois ja pyysin avovaimoani viemään vuodevaatteet paketissa ulos. Tämän jälkeen aloin aluksi lattialta näkemääni elohopeaa kuumemittarin kotelon sisään. Elohopea tuntuu olevan siitä jännä aine, että helpoin tapa kerätä elohopeaa oli elohopealla. Pienen elohopeapallon koskiessa isompaan näistä tuli vielä isompi pallo, joka liikkui lattialla melkoista vauhtia. Hetken aikaa homma oli ihan hauskaa ja muistutti lähinnä Katamari Damacy -tietokonepeliä.

Olin kuitenkin kuumeinen, väsynyt ja tässä vaiheessa jo kohtuullisen ärtynyt, joten noin puolen tunnin jälkeen nappasin pölynimurin ja imuroin lattialle jääneet elohopeat talteen. Virhe!

Opin myöhemmin, että oikeastaan ainoa tapa saada kuumemittarin elohopeasta vaarallista on imuroida sitä. Elohopea ilmeisesti menee heittämällä läpi pölynimurin pölypussista hajoten matkalle pieniksi hitusiksi, tästä edelleen pölynimurin lämpimän moottorin läpi ja lopulta elohopeahöyrynä huoneilmaan. Tämä höyry on sitä vaarallista tavaraa, ei nestemäinen elohopea. Esimerkiksi elohopean syöminen olisi ollut (hämmentävää kyllä) ilmeisesti paljon vaarattomampaa kuin elohopean imurointi.

Suomalaiset ohjeet kuumemittarin elohopeasta

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ohjeet kuumemittarin elohopeasta ovat seuraavat:

Nykyisin elohopea on korvattu vaarattomalla metalliseoksella. Vain vanhoissa kuumemittareissa on elohopeaa.

Kuumemittarin elohopea on metallista elohopeaa, joka ei juurikaan imeydy nieltynä eikä iholta. Hoitotoimenpiteitä ei tarvita. Kuumemittarin elohopea höyrystyy muutaman vuorokauden kuluessa huoneilmaan, jolloin se voi hengitettynä imeytyä. Määrä on kuitenkin niin pieni, ettei myrkytysvaaraa yleensä ole.

Toimita rikkoutuneen kuumemittarin elohopea tiiviissä astiassa apteekkiin ongelmajätteenä. Siivouksessa voi käyttää esim. harjaa ja rikkalapiota (imurointia ei suositella, koska se voi lisätä elohopean höyrystymistä).

”Eihän kuumemittareissa ole käytetty elohopeaa kymmeniin vuosiin”

Monilla muillakin suomalaisilla sivuilla sanotaan, että kuumemittarien sisällä ei olisi enää elohopeaa.

Voin kuitenkin vakuuttaa viimeisen parin päivän kokemuksiini perustuen, että suurimmassa osassa perinteisiä kuumemittareita on ihan sitä itseään eli elohopeaa, oli mittari kuinka uusi tahansa. Oma mittarini on pari vuotta sitten paikalliselta lääkäriasemalta saatu yrityslahja. Apteekin mukaan mittarini sisälsi elohopeaa.

Ilmeisesti ainoastaan saksalaisen Gerathermin valmistamissa mittareissa on sisällä galinstan-nimistä vaaratonta ainetta. Galinstanin tunnistaa ilmeisesti siitä, että mittarin hajotessa galinstan tahraa paikkoja eikä lattialle päästessään vieri ilman kitkaa hirveällä vauhdilla elohopan tavoin. Lisäksi näissä mittareissa lukee yleensä kyljessä ”ei elohopeaa” tai ”no quicksilver” tai ”ohne quecksilber”.

Pahimmat virheet rikkoutuneen kuumemittarin siivoamisessa

Elohopean siivoaminen kovalta lattialta oli kohtuullisen helppoa, mutta oma ongelmani oli, että mitä näille elohopeaa saaneille vaatteille, vuodevaatteille ja tavaroille pitäisi tehdä. Tältä osin Internetistä löytyvät USA:n ja Suomen viranomaisten ohjeet eroavat toisistaan suuresti.

Esimerkiksi Yhdysvaltain ympäristöministeriö (Environmental Protection Agency) listaa seuraavat asiat, joita ei tulisi ikinä tehdä elohopean kanssa:

  • Älä ikinä käytä pölynimuria elohopean siivoamiseen. Pölynimuri laittaa elohopean ilmaan ja lisää altistumista.
  • Älä ikinä käytä harjaa elohopean siivoamiseen. Harja hajottaa elohopean pienemmiksi pisaroiksi ja levittää niitä.
  • Älä ikinä kaada elohopeaa viemäriin.
  • Älä ikinä pese vaatteita tai muita tavaroita, jotka ovat joutuneet suoraan kosketukseen elohopean kanssa pesukoneessa, koska elohopea voi saastuttaa pesukoneen ja / tai saastuttaa jäteveden. Vaatteet, jotka ovat joutuneet suoraan kosketukseen elohopean kanssa tulisi hävittää. ”Suoralla kosketuksella” tarkoitamme, että elohopeaa oli tai on tippunut suoraan vaatteille, esimerkiksi jos hajotat elohopeaa sisältävän kuumemittarin ja elohopeahelmiä tuli suoraan kosketukseen vaatteidesi kanssa.
  • Älä ikinä kävele ympäriinsä kengillä, jotka ovat ehkä saastuneet elohopealla. Myös saastuneet vaatteet voivat levittää elohopeaa.

Näistä kohdista tuo neljäs pätee suoraan tilanteeseeni, sillä sain suurimman osan kuumemittarin elohopeasta vaatteilleni.

Soitin tästä nimenomaisesta asiasta vielä itse myrkytystietokeskukseen sekä vakuutusyhtiööni tänään ja molemmat sanoivat, että vaatteet ja vuodevaatteet tulee ravistaa ulkona, mutta ne ovat tämän jälkeen taas valmiita käytettäväksi. Ero ohjeistuksissa on siis huikea.

Amerikkalaiset ohjeet rikkoutuneen kuumemittarin elohopean siivoamiseksi

EPA:n sivuilla on lisäksi seuraavat ohjeet tilanteeseen, jossa elohopeaa sisältävä kuumemittari on rikkoutunut:

  • Katso, että kaikki poistuvat paikalta, johon kuumemittari rikkoutui. Älä annan kenenkään kävellä elohopean läpi matkallaan ulos. Huolehdi, että kotieläimet on poistettu alueelta. Avaa kaikki ikkunat ja ovet ulos, sulje kaikki ovat muihin osiin asuntoa.
  • ÄLÄ ANNA lasten auttaa siivoamisessa.
  • Elohopea on helppo siivota seuraavilta pinnoilta: puu, muovimatto, kaakeli tai vastaava sileä pinta.
  • Mikäli elohopeaa tippuu matolle, verhoille, verhoilulle tai vastaaville imeville pinnoille, nämä saastuneet esineet tulisi hävittää oheisten ohjeiden mukaisen. Leikkaa ja poista kokolattiamatosta vain saastunut osuus hävittämistä varten.

Rikkoutuneen elohopeakuumemittarin hävittämiseksi vaadittavat tavarat:

  • 4-5 suljettavaa muovipussia (ziplock)
  • 2-6 millimetriä paksuja roskapusseja
  • kumi-, nitriili- tai lateksihansikkaat
  • paperipyyhkeitä
  • pahvia tai ikkunalasta
  • pipetti
  • ilmastointiteippiä tai parranajovaahtoa ja pieni pensseli
  • taskulamppi
  • rikkijauhetta (vaihtoehtoinen)

Ohjeet:

  1. Laita päälle kumi-, nitriili- tai lateksihansikkaat
  2. Poimi huolellisesti talteen särkyneet lasinpalaset ja poimi ne huolellisesti. Laita ne paperipyyhkeen päälle. Taita paperipyyhe ja laita se suljettavaan muovipussiin. Laita muovipussi talteen ja nimeä se oman terveysviranomaisen tai palo- ja pelastuslaitoksen ohjeiden mukaisesti.
  3. Paikanna näkyvät elohopeahelmet. Käytä tipettiä tai pahvinpalasta niiden keräämiseen. Tee hitaita, pyyhkiviä liikkeitä estääksesi elohopeaa karkaamasta. Ota taskulamppu ja pidä sitä loivassa kulmassa lattiaan nähden pimennetyssä huoneessa ja etsi kiiltäviä elohopeahelmiä, jotka voivat olla kiinni pinnoissa tai pienissä pintojen raoissa. Huomio: Elohopea voi liikkua yllättävän pitkälle kovilla ja tasaisilla pinnoilla, joten tutki koko huone ”etsiessäsi”.
  4. Käytä pipettiä kerätäksesi tai kaivaaksesi elohopeahelmet esiin. Purista elohopea pipetin sisältä hitaasti ja huolellisesti kostealle paperipyyhkeelle. Laita paperipyyhe suljettavaan muovipussiin ja varmista, että pussi on kiinni. Nimeä pussi oman terveysviranomaisen tai palo- ja pelastuslaitoksen ohjeiden mukaisesti.
  5. Kun olet ottanut talteen isommat helmimäiset elohopeatipat, laita parranajovaahtoa pienen pensselin päähän ja ”taputtele” hellästi alue noukkiaksesi hankalammin havaittavat elohopeatipat. Käytä vaihtoehtoisesti ilmastointiteippiä hankalasti nähtävien helmien keräämiseen. Laita pensseli ja ilmastointiteippi lopuksi suljettavaan muovipussiin ja varmista, että pussi on kiinni. Nimeä pussi oman terveysviranomaisen tai palo- ja pelastuslaitoksen ohjeiden mukaisesti.
  6. Vaihtoehtoinen vaihe: Vaihtoehtoisesti voit käyttää rikkijauhetta niin elohopeapisaroiden imeyttämiseksi, joita ei voi havaita silmin. Rikki toimii kahdella tavalla: (1) Se tekee elohopeasta helpommin havaittavaa, sillä jauheen väri voi vaihtua keltaisesta ruskeaksi ja (2) se sitoo elohopean itseensä nin, että se on helpompi poistaa ja se ehkäisee puuttuvan elohopean höyrystymistä. Mistä rikkiä saa? Rikkiä voi olla saatavilla elohopeapäästöjen puhdistamiseen tarkoitetuissa sarjoissa. Näitä voi ostaa laboratorioista, kemiantarvikeliikkeistä sekä yrityksiltä, jotka toimittavat tuotteita vaarallisten materiaalisen torjumiseen. Huomio: Jauhemainen rikki voi värjätä vaatteet tummaksi. Jos käytät rikkijauehtta, älä hengitä jauhetta sisään sillä se voi olla lievästi myrkyllistä. Lue ja ymmärrä lisäksi tuoteselosteet ennen käyttöä.
  7. Jos haluat käyttää tätä vaihtoehtoa, sinun voit ehkä hakuta pyytää apua palveluntarjoajalta, jolla on välineistöä elohopeahöyryjen seuraamiseksi. Pyydä apua paikallisesti ympäristö- tai terveysviranomaiselta kysyäksesi paikallisista palveluntarjoajista. Laita kaikki puhdistamiseen käyttämäsi materiaalit hansikkaat mukaan lukien roskapussiin. Laita kaikki löytämäsi elohopeapisarat ja esineet roskapussiin. Varmista, että roskapussi on kiinni. Nimeä pussi oman terveysviranomaisen tai palo- ja pelastuslaitoksen ohjeiden mukaisesti.
  8. Ota yhteyttä paikalliseen terveysviranomaiseen, jätteiden käsittely-yhtiöön tai palo- ja pelastuslaitokseen ja selvitä heiltä, että miten nämä roskapussit tulee hävittää.
  9. Muista pitää alue hyvin tuuletettuna ulos (esim. ikkunat auki ja ulkoikkunoiden tuulettimet päällä) ainakin 24 tunnin ajan onnistuneen puhdistuksen jälkeen. Pidä lemmikkieläimet ja lapset poissa alueelta. Jos havaitset sairastumista, hanki välittömästi lääketieteellistä apua.

Suositus: Jos talossa on pieniä lapsia tai raskaana olevia naisia, pyydä lisäneuvoja paikalliselta ympäristöviranomaiselta.

Entä jos ohjeista huolimatta ehdin imuroimaan elohopeaa?

Minnesotan ympäristöviranomaiset ovat lisäksi antaneet neuvoja tilanteeseen, jossa olet jo yrittänyt puhdistaa elohopeaa pölynimurilla:

Jos pölynimurisi käyttää pölypusseja: Pidä pölynimuria käynnissä ulkona yli tunnin siten, että sisällä on sama pussi, jolla yritit imuroida elohopeaa. Vaihda tämän jälkeen pölypussi. Laita elohopeaa sisältävä pölypussi muovipussin sisään, sulje muovipussi ja laita tämä muovipussi toisen muovipussin sisään ja sulje myös tämä toinen muovipussi. Kirjoita pussin päälle Elohopeajätettä: Haitallista.

Jos pölynimurisi ei käytä pölypusseja, pidä pölynimuria päällä ulkona yli tunnin ajan. Siirrä tämän jälkeen huolellisesti kaikki jätteet pölynimurista muivipussiin ja pakkaa se toiseen muovipussiin ja nimeä samoin kuin edellä.

Minnesotan ympäristöviranomaiset suosittelevat myös tuulettamaan tilaa, jossa kuumemittari hajosi kahden vuorokauden ajan pitämällä huoneen ulko-ovia ja ikkunoita auki sekä jos mahdollista, käyttämällä tuulettimia, jotka puhaltavat saastuneen ilman ulos.

Entä jos on talvi ja ulkona on kylmä?

Mikäli kuumemittari hajosi talvi-aikaan, suosituksena on sulkea huone sulkemalla ovi ja tiivistämällä oven alla oleva rako. Tämän jälkeen huoneen ikkuna tulisi avata ja pitää huoneessa päällä tuuletinta muutaman päivän ajan.

Entä jos en halua heittää kallista sohvaani roskiin?

Suomalaisten ja amerikkalaisten viranomaisten ohjeissa oli vielä yksi merkittävä ero. Minnesotan ympäristöviranomaisilla on myös suositus tilanteeseen, jossa elohopeaa on mennyt ison tai arvokkaan esineen päälle kuten sohvalle, itämäiselle matolle tai perheen perintöviltille.

Tässä tilanteessa esinettä ei tarvitse hävittää, mikäli tätä ohjetta noudatetaan:

  • Puhdista esinettä mahdollisimman paljon käyttäen samoja tekniikoita kuin ohjeessa elohopean poistamiseksi matolta.
  • Vie saastunut esine pois kotoa ja säilytä sitä miehittämättömässä, lämpimässä, tuuletetussa tilassa useiden kuukausien ajan, jotta elohopea haihtuu siitä pois. Älä säilytä esinettä taloon kytketyssä autotallissa.
  • Palkkaa ympäristölaboratorio testaamaan esine ja varmistamaan, että kaikki elohopea on haihtunut pois.

Tämä ohje on kuin eri planeetalta verrattuna myrkytystietokeskuksen ohjeeseen, jonka mukaan esineiden harjaaminen ulkona ja vaatteiden ravistaminen riittää.

Näin suuri ero on siis suomalaisten ja amerikkalaisten viranomaisten ohjeissa. Toivon, että tästä oli jollekin apua, joka teki samat hölmöt virheet kuin minäkin.

Tiivistettynä Suomessa virallinen viisaus kuitenkin on, että kuumemittarissa on elohopeaa niin pieni määrä, että edes sen syöminen tai koko kuumemittarin sisältämän elohopeamäärän höyrystyminen huoneilmaan ei anna aihetta huoleen.

Suomalaisen vakuutusyhtiön näkemys

Vakuutusyhtiöni Pohjola ilmoitti, että koska suomalaisten viranomaisten suositusten mukaan elohopeakuumemittarin hajoaminen ei aiheuta terveydellisiä riskejä edes vaatteille hajottuaan, he eivät korvaa mitään tähän liittyviä vahinkoja tai esimerkiksi roskiin heitettyjä vaatteita.

Säästämisnäkökulmasta mielenkiintoinen kysymys onkin, että ylireagoinko jos heitän amerikkalaisten ohjeiden mukaisesti päällä olleet vaatteeni roskiin, puhdistan pölynimurini ja laitan saastuneet tavarat säilytykseen lämpimään ulkovarastoon muutamaksi kuukaudeksi. Sattuneesta syystä olen tällä hetkellä taipuvainen enemmin ylireagoimaan kuin riskeeraamaan, että asuntomme huoneilmaan syntyy pieniäkään määriä elohopeahöyryä.

Otan mielelläni vastaan kommenttejanne ja ajatuksianne. Ovatko suomalaisten viranomaisten ohjeet ajan tasalla, ovatko amerikkalaiset tässäkin asiassa edellä suomalaisia vai ovatko amerikkalaisten ohjeet kokonaisuudessaan amerikkalaisille tyypillistä hätävarjelun liioittelua?

Ps. Jos mittaatte vielä kotonanne kuumetta elohopeamittarilla, tuollainen myrkytön Gerathermin kuumemittari maksaa apteekista riippuen n. 6-7 euroa.

Pss. Opin tämän prosessin aikana lisäksi, että myös energiansäästölampuissa on elohopeaa, vieläpä vaarallisena höyrymuodossa. Tästä syystä amerikkalaiset eivät suosittele energiansäästölamppuja käytettäväksi lastenhuoneissa.

23 kommenttia

  1. Koko artikkelin luin läpi, ja ehdottomasti oli lukemisen arvoinen! =)

    Todella suuret erot ovat Suomen ja Yhdysvaltojen ohjeistuksissa. Erittäin varovaisia näyttävät olevan siellä rapakon takana.

  2. Meillä on särkynyt muutama energiansäästölamppu. Jopa niin, että pikkulapsi on särkenyt. On saatu ohjeeksi tuulettaa huonetta pari tuntia ja sen jälkeen imuroida huone. Noin on toimittu, vaikka en tiedä onko menty mönkään kokonaan. En ole kuitenkaan jaksanut asiaa murehtia. Syömme kalaa, ja jo sitäkin kautta elohopeaa päätyy meihin. Mutta nuo es-lamput ovat kyllä yksi turhimmista ja turhauttavimmista keksinnöistä ikinä!

    1. Oneksi Led-lamppuja myydään nykyään tuollaisina isoina lamppuina, ostin toissapäivänä eteisen kattoon sellaisen.
      Ja toimii täydellisesti ja pitiköhän kestää ainakin 5 vuotta. 😀
      Eikä ole onneksi myrkyllinen, olen itse heittänyt vasta nuo kaikki Energian Säästölamppuni menemään.
      Enkä niihin aio enää palata, sillä pysyn tiukasti led-lampuissa. 🙂

    2. Energiansäästölamput ovat liukkaita penteleitä. Varsinkin ne spiraalinmuotoiset. Itsekkin olen joskus niitä lattiaan paiskonut. En kylläkään tehnyt mitään muuta kuin imuroin sirpaleet. En ole edes vaihtanut pölypussia siivouksen jälkeen. Logiikkani perustuu siihen, että lamppupakkauksessa varmasti olisi hurjat selitykset varotoimenpiteistä, jos niitä tarvittaisiin. Saas nähdä kasvaako mulle nyt evät, kidukset ja toinen pää.

  3. Jäi kirjoittamatta, että käsitykseni mukaan rapakon takana varmuuden varan varalta ylireagoidaan moneen asiaan. Siksi epäilen, että tässäkin tapauksessa ylireagoidaan.

  4. Tutkin tänään joitakin tavaroita, jotka saivat päällensä tuota elohopeaa ja esimerkiksi kirjoissa oli vielä tuollaisia pieniä helmiä. Kortilla kun raaputti yhteen niin niistähän muodostui oikein kivan kokoinen pallo. Ainakaan tuo ”höyrystyy muutaman vuorokauden kuluessa” vaikuttaa aika heikolta.

    Lisäksi löysin nyt hieman levänneillä silmillä katsoessani ”kadonneen” elohopean. Elohopea oli tarttunut makuuhuoneen lämpöpatteriin satoina pieninä pisaroina. Vaikka tuo patteri on ollut lämmin ja aikaa kulunut vajaa kaksi vuorokautta, ei höyrystymistä kyllä ollut juurikaan näyttänyt tapahtuneen.

    Tiedä sitten, että olisiko tuo meidän kuumemittarin sisältö sittenkin tuota entiseltä neuvostotasavallalta kuulostavaa galinstania.

    En nyt enää tähän aikaan illasta keksi, että millä saisin nuo elohopeat tuosta patterista irti, joten menemme viettämään yötä vanhemmilleni. Saapahan nukuttua. Huomenna voisi viettää päivän tutkivaa journalistia leikkien ja katsoa, että saisinko langan päähän jonkun, joka keksisi miten tuo temppu tehdään fiksusti.

  5. Ikävä kyllä en osaa asiassa auttaa, mutta onpa hyvin kirjoitettu ja mielenkiintoinen artikkeli.

  6. Miten päästä eroon elohopeasta: soita lähimmälle jihadistille, joka tulee ilomielin keräämään pois koko roskan, jotta voi tehdä elohopeafulminaattia lannoitepomminsa sytyttimeksi.

  7. Tuskin sitä elohopeaa kannattaa noin kauheasti pelätä! Omasta mielestä aika naurettavaa ylireagointia. En myöskään keksi miksi jollain pölynimurilla pitäisi elohopeaa siivota lattialta. Eikö se imeydy talouspaperiin? Onhan se päivänselvä että pölynimuri imee tavaraa sisään ja pukkaa ilmaa ulos. Ja ei se ilma puhdasta ole mitä sieltä jätteen läpi tulee.

    Elohopean pelkääminen on vähän sama asia kun vetelisi jodipillereitä kun Japanissa vähän ydinvoimala savuttaa. Mutta myytiinhän jodipilleritkin loppuun joten apteekit voisivat varmaan alkaa myydä ”elohopeavastuspillereitä”. Menisivät sokeripillerit varmaan hyvin kaupaksi…

    Jokaisesta kodista löytyy satoja eri laitteita ja kohteita jotka ovat paljon vaarallisempia entä joku pisara elohopeaa. Esimerkiksi sähköhammasharjan akku saattaa räjähtää noin 0,001% todennäköisyydellä.

    Nyt kun jokaisella on netti niin ihan normaalin järjenkäytön sijaan luetaan wikipediasta että vaarallinen raskasmetalli ja sitten soitetaan joka paikka läpi että mitä teen kun on pisara elohopeaa tuossa.

  8. Jos en väärin ole ymmärtänyt niin sotien jälkeisen sukupolven suosikkileluja oli nimenomaan elohopea. Rikkoutuneista kuumemittareista yms. löydetyillä kappaleilla leikittiin viikkotolkulla. Niitä säilytettiin kuin aarteita. Tähän verrattuna kuulostaa vähän ylireagoinnilta tuo amerikanmeininki. En usko, että kuumemittarin elohopea mitään vakavia vaurioita nuorille tai täysikasvuisille aiheuttaa. Sylilapset tietysti on eri asia. Mutta kyllä varmasti kahvi, tupakka, alkoholi, pakokaasu yms aineille altistuminen on vähintään yhtä vaarallista kuin satunnaisesti elohopean kanssa tekemisissä olo.

  9. Seppo: Näin olen kanssa saanut kuulla. Kolikoiden päällystäminen elohopealla oli kuulemma kovinkin suosittu harrastus. Mitään suurempaa riskiä tuossa ei sinänsä kai edes ollut, elohopea kun ei juurikaan imeydy ihon läpi. Eri asia jos sitten keksii alkaa poltella sitä elohopeaa.

    Sen verran tuossa lueskelin, että se kyllä ”syö” metalleja. Siksi korun tekeminen kauniiksi elohopealla on aika lyhytikäinen ratkaisu.

  10. Minulle on aina opetettu, että elohopea tulisi imeyttää esimerkiksi vaaleaan leipään jos sitä sattuu ”irralleen” pääsemään 🙂

  11. Ellu: Kuulin kanssa tuon ranskanleipävinkin eräältä ystävältäni.

    Aika hankalaa oli kyllä tuo elohopean kerääminen. Tuo meni niin turkasen pieniksi palasiksi. Tänään tuota tein tuossa viimeiset kaksi tuntia. Lattialta tuo lähti helposti, mutta tuossa lämpöpatterissa se oli kiinni kuin tauti. Ilmastointiteipillä yritin sitä siitä irrotella, mutta aina kun teipin repäisi irti niin nuo pienet pallot lensivät samalla joka suuntaan siitä teipistä. Aika varovainen siinä sai olla.

    Lopuksi sitten pyyhin märällä talouspyyhkeellä tuon patterin ja vielä kuivasin. Sitten sama kuvio lattialle. Lattialtakin noita pienempiä pisaroita löytyi useampi kymmenen. Niitä lienee ollut vielä enemmän ennen imurointia (jota siis ei saanut tehdä).

    Nyt on patjat tuulettumassa tuosta huoneesta, samoin tuo huone. Lämmöt laitoin täysille, mutta tuo talven kylmyys tekee hommasta hankalaa. Jos huoneessa pitää tuuletusta ulkoa, on niin kylmä, että elohopea ei haihdu. Jos taas ei ole tuuletusta, elohopeahöyry kyllä haihtuu mutta jää sisätiloihin.

    Kokeilinpa tuota rikkitemppuakin pieneen määrään ja ei siitä kyllä mitään apua tuossa ollut.

    Nyt pitäisi sitten vielä päättää, että mitä tuolle pölynimurille tekee. Tällä hetkellä tuo on tuulettumassa ulkona tyhjäkäynnillä. Tuokin prosessi olisi huomattavasti tehokkaampi jos olisi lämmin ilma. Sinänsä kyllä epäilen, että koska tuo pölynimurin putki on metallia, tuo elohopea on jämähtänyt kiinni siihen putken sisäpintaan. Tuonkin olisi tietenkin voinut kokeilla pienellä määrällä jos olisi tajunnut.

    Haluaako joku ostaa kerran käytetyn Electroluxin testivoittajaimurin halvalla?

  12. Elohopean kerääminen onnistuu injektioruiskulla, tietenkin ilman neulaa. Näin joskus sairaalassa hoitajan niin tekevän ja kokeilin myöhemmin itse kun kotona hajosi mittari.
    Ihan pienellä ei onnistu, sillä reikä on liian pieni.

  13. Kaitsu: Tuo keino onnistuu vain silloin, jos elohopea on muutamana pallona. Kokeilin tuota itse ja mulla tuo elohopea hajosi niin pieniksi hitusiksi, että injektioruisku tai pipetti ei toiminut.

    Olen nyt itse tehnyt tämän keräämisen noudattaen noita amerikkalaisia ohjeita (alun mokien jälkeen).

    Aloitin siis tuolla isojen keräämisellä ja imuroinnilla.

    Olimme jo muuttamassa huoneeseen takaisin kun huomasin, että suurin osa elohopeasta on hyvin pieninä hitusina makuuhuoneen lämpöpatterissa. Peruskoulun fysiikalla päättelin, että elohopean päätyminen kuumalle pinnalle hyvin pieninä hituina lisää pinta-alaa, jolta elohopea pääsee haihtumaan ja kuumuus vielä lisää tätä.

    Kokeilin tuohon elohopean keräämiseen montaa eri tapaa, mutta lopulta paras oli amerikkalaisten suosittelema kostea paperipyyhe ja ilmastointiteippi. Levitin patterin alle kostean talouspaperin ja aloin nyppiä noita elohopeahelmiä patterista ilmastointiteippi käärittynä sormeni ympärille. Tässä piti olla varovainen, sillä elohopeapallo kasvoi nopeasti koskettuaan lähes näkymättömiin elohopeahituihin ja ilmastointiteippiä patterista irti repäistessä lensi teipistä helposti pois.

    Tässä projektissa meni noin kaksi – kolme tuntia, jona aikana olisi tietenkin ollut fiksua tuulettaa huonetta siellä oleillessa. Tein tätä välillä, mutta ulkona oli niin turkasen kylmä, että lopulta tein homman pääasiassa tuulettamatta.

    Pyyhin vielä patterin pariin kertaan märällä talouspyyhkeellä. Vaikka olin jo ottanut kaikki näkyvät hippuset pois patterista, oli talouspyyhkeessä vielä toisen pyyhkimiskerran jälkeen muodostuneena näkyviä elohopeapalloja. Käsittämätön aine tuo kyllä.

    Tämän jälkeen pidin voimakasta taskulamppua hyvin loivassa kulmassa lattiaan nähden pimeässä huoneessa, joka auttoi minua löytämään elohopeapalloja, joita en muuten olisi nähnyt. Keräsin nämä talteen myöskin ilmastointiteipillä ja laitoin märän talouspyyhkeen sisään. Pimeässä huoneessa myös listojen alta paljastui sinne lentäneitä elohopeapalleroita.

    Tämän jälkeen tuuletin huonetta pari tuntia sekä annoin pölynimurin käydä ohjeiden mukaan ulkona tunnin verran.

    Seuraavana päivänä palasin rikospaikalle ja kokeilin vielä tuota rikkijauhetemppua. Aivan kuten tuolla joissakin ohjeissa varoitettiinkin, ei tuolla jauheella saanut hirveästi tuloksia aikaan. Kurkkua tuo jauhe kyllä pölytessään ärsyttää, joten suojamaski oli ihan hyvä juttu. Annoin taas huoneen tuulettua jonkun aikaa.

    Aivan tuohon kolmen vuorokauden yhtäjaksoiseen tuuletukseen en ole päässyt, sillä tämä asunto on niin pieni, että yhden huoneen tuulettaminen jäädyttää koko asunnon näillä ulkolämpötiloilla.

    Huone on vielä tänään kuitenkin tuuletuksessa ja lisäksi aina välillä tuulettelen tätä alakertaakin, jonne tuota elohopeaa on kulkeutunut sukkien ja vaatteiden mukana.

    Ihan mielenkiintoista tämä on ollut ja ehkä mukavinta on se, että tämä on antanut minulle jotakin muuta mietittävää pariksi päiväksi kuin murehtimisen oman yritykseni asioista. Paremmalla puoliskollani on kyllä ollut taas kerran ihan riittävästi kestämistä tämänkin tempaukseni kanssa ja Facebook-kavereiden (sekä Internetin) silmissä olen saanut viimeistään nyt hullun maineen.

    Mielenkiintoista kyllä, juttelin tästä aiheesta eilen ulkomaalaisten ystävieni kanssa ja useampi heistä kertoi, että heidän kotonaan on toimittu elohopeakuumemittarin rikkoutuessa juuri tämän amerikkalaisen ohjeen mukaisesti. Eräs ulkomaalainen ystäväni kertoi, että heillä oli lisäksi käynyt joku tämän alan ammattilainen levittämässä lattialle ns. mercury spill kit -nimellä myytävissä tuotteissa löytyvää ilmeisesti rikin ja jonkin muun aineen seosta, joka värjää elohopeahitusten ympäristön vihreäksi niiden löytämisen helpottamiseksi. Lisäksi tuota huonetta oli tuuletettu useampi päivä ja se oli eristetty muusta talosta. Eri maissa erilaiset tavat toimia.

  14. Mun vakioratkaisu kaikkeen on aina kysyä muilta muroilta apua…

  15. Tarkoittaako ”sattuneesta syystä” että odotatte vauvaa? Onnea 😀 Tähän aihepiiriin liittyvät talousneuvot myös kiinnostaisi.

  16. Hyvä artikkeli pakko sanoa.
    Olin juuri aikeissani mitata onko minulla kuumetta ja kuumemittarini tippui. Olin keittiössä ja kysyin puoli-isältäni neuvoja ja hän sanoi että minun kannattaisi imuroida :I. Imuroin, mutta isoimmat pallukat laitoin minigrip pussiin. Tämän jälkeen tulin lukemaan vähän lisää elohopeasta ja on aivan ihanaa kuulla kuinka tein kaiken väärin. Mutta kiitos tiedosta, imuri viedään nyt ulos tällaisena talvisena päivänä ja laitetaan päälle. Artikkelisi on täynnä hyödyllistä tietoa! 🙂 KIITOS

  17. ”Lievää” ylireagointia havaittavissa. Kannattaa muistaa millaisista määristä elohopeaa puhutaan ja suhteuttaa se haittavaikutuksiin. Ja rajoittaa ehkä myös sitten tiettyjen kalalajien syöntiä samalla. Tuskinpa tuon elohopean höyrystymiseen juuri vaikuttaa huoneessa vallitseva lämpötila tai edes patterinkaan lämpö, kysehän on fysikaalisilta ominaisuuksiltaan aivan erilaisesta aineesta kuin esimerkiksi vesi. Elohopean sulamispiste -38,9 C, kiehumispiste 356,7 C. Tietysti jos haluaa pistää elämänsä useiksi päiviksi sekaisin niin mikäs siinä. Toinen vaihtoehto lienee kerätä näkyvä elohopea märällä talouspaperilla talteen (myös sieltä imurin alumiiniputken sisältä imurin vaihdon sijaan) ja keskittyä sitten johonkin elämässä tärkeään.

    Moni asia on Yhdsvalloissa eri tavalla. Eikä välttämättä paremmin.

  18. Oli kyllä informatiivinen juttu. Itse luin sen jälkeen kun rikoin vanhanaikaisen kuumemittarin. Onneksi kävi ilmi että siellä sisällä ei tosiaan ollut elohopeaa vaan tätä gallistan (tjs) ainetta. Se ilmeni pakkautuvan pisaroiksi ja ”klönteiksi”. Pyyhkäistäessä kuivalla se lähinnä levisi pitkin lattiaa jättäen ison hopean tahran. Tolulla sen sai pyyhkäistyä ihan tosta noin vain. Tämä heille jotka pohtivat oliko se nyt sittenkään elohopeaa mitä siellä kuumemittarin sisässä oli.

  19. Elohopea tarttuu esimerkiksi alumiiniin kupariin kultaan ja hopeaan muodostaen joko amalgaamin tai ohuen elohopea kerroksen. Itsellä elohopeaa jonkinverran pullossa enkä ole huolissani terveys haitoista. Mutta uskoakseni lattian harjaaminen on erittäin hyvä vaihtoehto.

  20. itte penskana keräilin rikkoutuneista millon kuume millon lämpömittareista ja painekytkimien lasiampulleista elohopeat talteen lasipurkkiin,ongelmana oli vaan saada se ulos kunnes keksin että HEI hajotetaan se lasipulloontipauttamallajabINGO siitä vaan elohopea purkkiin ja lasit lepikkoon!
    Semmosta se oli leikkiminen ennenaikaan…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.