Vaurastuminen mielletään Suomessa usein hirvittävän pahana asiana. Oma näkemykseni on, että vaurastuminen voi olla pikemminkin osoitus siitä, että on tehnyt paljon hyviä asioita.
Rahan saaminen on nimittäin yleensä seurausta siitä, että luo arvoa muille ihmisille. Josh Kaufman kiteytti tämän The personal MBA -kirjassaan erinomaisesti näin:
Parhaat yritykset maailmassa ovat niitä, jotka luovat eniten arvoa muille ihmisille. Jotkut yritykset menestyvät tarjoamalla vähän arvoa monille. Toiset keskittyvät tarjoamaan paljon arvoa vain harvoille ihmisille. Mitä enemmän todellista arvoa luot muille ihmisille, sitä parempi liiketoimintasi on ja sitä vauraampi sinusta tulee.
Aikoinaan Paypalin perustanut pääomasijoittaja Peter Thiel muotoilee saman asian näin:
Mikä tekee yrityksestä arvokkaan? Ehdotan, että tähän on hyvin yksinkertainen kaava. Jos sinulla on arvokas yritys, kaksi asiaa on totta. Ensimmäiseksi, että se luo X dollaria arvoa maailmaan. Toiseksi, että saat itsellesi Y prosenttia X:stä. Kriittinen asia, jonka ihmiset unohtavat tällaisessa analyysissa on, että X ja Y ovat toisistaan täysin riippumattomia muuttujia. X voi siis olla hyvin iso ja Y hyvin pieni. Vaikka X olisi vain keskikokoinen mutta Y melko suuri, yritys voi olla erittäin arvokas.
Perustaaksesi arvokkaan yrityksen sinun tulee siis luoda jotakin, jolla on arvoa ja saada osa luomastasi arvosta itsellesi.
Mitä enemmän arvoa luo muille ihmisille, sitä enemmän saa rahaa. Tämä pätee niin suuriin yrityksiin, yrittäjiin kuin työntekijöihinkin.
Toki vaurastua voi niinkin, että tekee töitä, elää säästäväisesti ja sijoittaa yli jääneet rahat osakemarkkinoille. Rahat eivät kuitenkaan tuota osakemarkkinoillakaan mitään itsekseen. Yritykset, joihin rahastotkin rahansa sijoittavat, kasvavat vain silloin, jos ne onnistuvat tuottamaan sellaisia tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeeseen.
Vaurastuminen edellyttää jollakin tasolla aina sitä, että joko auttaa mahdollisimman monia ihmisiä suoraan tai valjastaa omat rahansa muiden ihmisten hyväksi. Omasta mielestäni paras ja ennen kaikkea palkitsevin strategia vaurastumiseen onkin pyrkiä auttamaan omalla osaamisellaan mahdollisimman monia ihmisiä. Sen aloittaminen ei vaadi suuria alkupääomia, sinun ei tarvitse jäädä siitä ikinä eläkkeelle eikä edes konkurssi voi sinua siinä estää.
Ennen kaikkea siinä on hankala epäonnistua. Vaikka et onnistuisikaan kasvattamaan omaa varallisuuttasi, olet silti tullut auttaneeksi muita ihmisiä.
Miten tuottaa lisäarvoa toisille?
No mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon ja koko ajan tulee lisää, koska jokainen uusi tapa synnyttää yhden tai useamman lisätavan.
Jo tämä Markus Ossin postaus on lisäarvoinen, koska se saa monen miettimään asiaa.
Monen yrittäjän kannattaisikin muuttaa ajatuksiaan. Sen sijaan että miettii myymistä, hän voisi miettiä miten tuottaa kohderyhmälleen lisäarvoa.
Eli ei tyrkyttää, vaan auttaa kohderyhmäänsä esim. poistamaan jokin ongelma ja näin tuottamaan lisäarvoa. Tuotteen asiakas ostaa siinä sivussa, osana ongelman poistoa.
Muuttamalla ”me” tai ”minä” näkökulma loppukäyttäjänäkökulmaksi yrittäjä saa aivan toisenlaisen ja paljon laajemman perspektiivin arvontuottamiseen, jossa hänen tuotteensa on usein vain yksi osa ja yrittäjä huomaakin, että hänen mahdollisuutensa tyydyttää tarpeita on luultua laajempi. Markkina kasvaa!
Internet tarjoaa tälle toiminnalle loistavat puitteet: toiminta on edullista ja vaatii useimmiten enemmänkin työtä ja osaamista kuin investointeja.
Lisäksi kokeilut (testaukset) on suhteellisen helppo ja nopea tehdä.
Varjopuolena on se, että ratkaisut on helppo kopioda. Avuksi tulee kuitenkin viisaus: ainutlaatuista osaamista ja brändiä ei niin vain kopioida.