Eräs kaverini kertoi minulle kesän alussa, että hän pyrkii taloudelliseen riippumattomuuden Mr. Money Mustache -blogissa esitellyin keinoin.
Taloudellista riippumattomuutta tavoittelevat henkilöt pyrkivät yleensä tulojaan kasvattamalla sekä taloutensa menoja karsimalla säästämään niin paljon sijoitettavaa varallisuutta, että sijoitetun varallisuuden tuotto riittää kattamaan oman talouden menot.
Kuinka paljon sijoitettavan varallisuuden pitäisi sitten olla? Tämän luvun laskemiseksi täytyy tehdä jonkinlainen arvaus:
- omista todellisista vuosimenoista
- sijoitusportfolion arvioidusta tuotosta
- tulevaisuuden inflaatiosta
Mr. Money Mustache -blogin kantava ajatus on, että varhainen eläköityminen on mahdollista huomattavasti kuviteltua aikaisemmin oman talouden kuukausittaisten menojen tuntuvalla karsimisella. Mr. Money Mustache -blogin filosofiaan kuuluvat muun muassa:
- työpaikan lähelle muuttaminen
- auton käytöstä luopuminen
- maksutelevisiosta luopuminen
- kaiken ruoan valmistaminen itse
- älypuhelimista luopuminen
- nikkaroinnin ottaminen harrastukseksi
Kaverini oli laskenut, että hänen nelihenkinen perheensä voisi näitä keinoja noudattamalla tulla toimeen jopa niinkin vähällä kuin 2500 eurolla kuukaudessa. Mr. Money Mustache -blogin oppien mukaisesti hän oli arvioinut, että hän voisi nostaa huoletta joka vuosi 4 % sijoitusportfolionsa arvosta ilman pelkoa siitä, että hän syö pesämunaansa. Perheensä 2500 euron kuukausimenojen kattamiseksi hänen pitäisi siis saada säästöön ainoastaan 750 000 euroa. Tällä rahasummalla hän ja hänen perheensä voisivat elää koko loppuelämän ilman, että kummankaan vanhemman tarvitsisi enää ikinä käydä töissä.
Sattumalta lähes samana päivänä Helsingin Sanomissa oli artikkeli toimeentulotuen varassa elävästä perheestä. Tämän perheen kuukausittaiset nettotulot olivat Helsingin Sanomien artikkelin mukaan 3020 euroa kuukaudessa.
Siinä missä kaverini joutuu ottamaan suunnitelmansa toteuttamiseksi paljon riskiä, ovat yhteiskunnan tuet saajansa näkökulmasta riskitöntä tuloa. Laskinkin huvikseni, että kuinka suuri omaisuus pitäisi kerätä, että sen verojen jälkeinen riskitön korkotuotto olisi 3020 euroa kuukaudessa.
Laskelman yksinkertaistamiseksi tein oletuksen, että 3020 euron kuukausittaisen tuoton sijasta tuotto tulisi pankkitilille kerran vuodessa. Tehtäväksi jää siis selvittää, että kuinka suuri omaisuuden pitäisi olla, jotta sille saatava verojen jälkeinen tuotto olisi 36 240 euroa vuodessa.
Normaalisti riskittömänä tuottona pidetään tällaisissa laskelmissa AAA-rahamarkkinarahaston tuottoa. Korkotaso on tällä hetkellä kuitenkin niin alhainen, että kovemman riskittömän tuoton saa ihan tavallisesta pankkitililtä. Kauppalehden mukaan säästötileille maksettava korko suurille talletusmäärille on tällä hetkellä 0,75 %. Korkotulojen lähdevero on 30 %. Inflaatio on tällä hetkellä käytännössä Tilastokeskuksen mukaan nolla, joten jätetään se huomioimatta.
Merkitään omaisuutta muuttujalla X. Ratkaistava kaava on:
X * (0,75) * (1 – 0,3) = 36 240 euroa
Ratkaistaan X:n arvo:
X = (3020 * 12) / ((0,0075 * (1 – 0,3))
X = 6 902 857 euroa
Tulos on, että 3020 euron riskittömän kuukausituoton saavuttamiseksi omaisuuden arvon pitäisi olla 6 902 857 euroa.
Hieman karrikoiden voisikin sanoa, että toimeentulotuki vastaa miljoonaomaisuutta.
Onko sinulla linkkiä tuohon HS:n artikkeliin?
Alkuperäinen kuukausiliitteen artikkeli löytyy täältä: http://dynamic.hs.fi/2015/kuukausiliite_koyhan_vuosi/koyhan_vuosi_kuukausiliite.pdf
Päivitys tähän juttuun löytyy täältä: http://www.hs.fi/sunnuntai/a1435289969345
Tuon artikkelin perhe ei saa penniäkään toimeentulotukea. Toimeentulotuki on kunnan sosiaalitoimelta saatavaa viimekätistä tukea. Joka tapauksessa on väärin käyttää yleisenä esimerkkinä perhettä, jossa on vammaisesta lapsesta johtuvia tukia, mainitsematta tätä tietoa. Artikkelin pointti kyllä toisaalta pysyy pienemmälläkin tulolla. Tuottoprosentiksikin ottaisin korkeamman, koska sama riski on tiliin nähden merkitä pankin velkakirjoja, kun talletussuoja on vain 100k asti. Järkevintä olisi verrata osakemarkkinoiden pitkäaikaiseen keskituottoon.
Petsku: Kysymyksesi tämän perheen käyttämisestä yleisenä esimerkkinä on ihan relevantti. Muotoilisin kysymyksen kuitenkin niin, että miksi Helsingin Sanomat käytti tätä perhettä yleisenä esimerkkinä?
Mitä tulee tuohon yleiseen ”perustulon” määrään Suomessa, on tuo luku yllättävän korkea. Paras näkemäni laskelma antaa tulokseksi 1400 euroa kuukaudessa nettona. Uskoisitko tuota lukua todeksi? Et, koska se on yleinen esimerkki. Tässä on helppo argumentoida vastaan, että ”tämä on vaan keskiarvo, jollakin yksittäisellä henkilöllä tuo voi jäädä alhaisemmaksi”. Niinpä. Loppujen lopuksi tämän Helsingin Sanomien esimerkkiperheen nettotulot vastaavat yllättävän hyvin keskiarvoa. Tämä siitäkin huolimatta tai ehkä juuri siksi, että heillä on vammainen lapsi.
Mitä tulee tuohon tuottoprosenttiin niin logiikkasi menee tuossa ristiin. Olet ihan oikeassa, että talletussuoja on vain 100 000 euroon asti. Valitsin tämän 0,75 % siksi, että halusin antaa vähän siimaa. Todellinen riskitön korko on tällä hetkellä luokkaa 0,25 %. Tätä todellisempaa lukua käyttämällä 3000 euron tuet kuukaudessa vastaisivat lähes 21 000 000 euron omaisuuden riskitöntä korkotuottoa.
Mutta… kaikki tässä riippuu näkökulmasta. Kuvitellaan, että tämä perhe haaveilisi lottovoitosta ja siitä, että heidän ei enää ikinä tarvitsisi tehdä työtä. Vaikka he voittaisivat lotossa 7 000 000 euroa, olisi heidän tilanteesta taloudellisesti sama kuin nyt (olettaen, että he pyrkisivät elämään pelkillä lottovoiton riskittömillä korkotuotoilla).
Tavallaan he ovat lottovoittajia jo nyt.
Toimeentulotukea eli ”perustuloa” voi Helsingissä tutkia laskurilla:
http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-ja-toimeentulo/toimeentulotuki/laskuri
Helsingissä toimeentulotuki on suurin, koska siellä on suurimmat vuokrat. Helsingin laskentaohjeista löytyy esimerkki neljän hengen taloudelle:
http://www.hel.fi/static/sote/sosta/toimeentulotuen-myöntamisen-perusteet-2.pdf
Talouden sisääntuleva kassavirta on 2422,82 euroa. Tämä tekee 605 euroa henkeä kohden. Argumentoit 1400 euroa ja kerrot tämän vastaavan artikkelin perhettä. 1400*3=4200, joka on kylläkin selvästi enemmän kuin heidän. Suurin toimeentulotuki henkeä kohden tulee yhden hengen taloudelle. Silloinkin jäädään vajaaksi tuosta 1400 eurosta.
Helsingin Sanomat on varmaan valinnut kyseisen perheen, koska ovat artikkeliin suostuneet ja sen on ajateltu vetoavan lukijakuntaan.
Helsingissä on tosiaan suurimmat vuokrat, mutta ylipäätään eniten vuokra-asuntojakin Suomessa. Ja sosiaalituista suurin osa maksetaan juuri vuokra-asuntoihin. Toimeentulotukeakin saa kyllä omistusasuntoihin, jos vain tietää sitä hakea. Moni tosin ei edes tunne sitä mahdollisuutta. Omistusasuntovaltaisia kuntia on melkein koko kasvukeskusten ulkopuolinen Suomi.
Sinänsä mielenkiintoinen kirjoitus. Joskin mielestäni aika teoreettinen. Jos nyt teoriassa ajateltaisiin, että tuo kirjoituksessa kuvattu perhe todella saisi 7000 000 euron lottovoiton, niin tuosta summasta riitäisi perheelle 145 vuoden ajaksi 4000 euroa kuussa. Ilman mitään korkoja.
Sinänsä tämä kirjoitus kyllä kuvastaa sitä, kuinka hyvätasoinen suomalainen sosiaaliturva on.
Ottaisin näihin pointteihin kantaa:
Mr. Money Mustache -blogin filosofiaan kuuluvat muun muassa:
– työpaikan lähelle muuttaminen
– auton käytöstä luopuminen
– maksutelevisiosta luopuminen
– kaiken ruoan valmistaminen itse
– älypuhelimista luopuminen
– nikkaroinnin ottaminen harrastukseksi
Mielestäni näistä valideja ovat muut, mutta älypuhelimista luopumista, maksutelevisiosta luopumista ja nikkarointia en välttämättä ihan käsitä. Tottahan noista pienet säästöt saa, mutta ovatko ne merkittäviä.
Älypuhelin: Ainakin Suomessa älypuhelimen saa 20 – 25 eurolla kuukaudessa käyttöön käytännössä rajattomasti. Kannattaa muistaa, että tavallinenkin puhelin maksaa jotain ja kai nyt kaikilla puhelin on. Tietenkin jos ei puhu juuri lainkaan, tavallisen puhelimen saa ehkä 5 – 10 eurolla kuussa.
MaksuTV: Paketteja on erilaisia ja kannattaa tietenkin miettiä mitä tarvitsee. Mahdollisuus on ehkä 15 – 40 euron säästöihin kuukausitasolla. Mutta onko tuo nyt riittävän merkittävää?
Nikkarointi: Tämä riippuu mielestäni asumistyylistä hyvin paljon. Toki jos asuu maalla isossa vanhassa omakotitalossa on hyvä osata nikkaroida. Mutta kaupungissa asuttaessa rivitalossa tai kerrostalossa en välttämättä näe kyseistä taitoa hirveän merkittävänä.
Kohto, olet ilmeisesti aika hyvätuloinen? Jos maksutv maksaa esimerkkisi mukaan 40€ kuussa, se on 480€ vuodessa. Se on jo huomattava säästö ja sillä summalla tekee jo hyvin paljon muutakin, kuin katsoo tv:tä.
Harva pystyy kuukausittaisista menoistaan vähentämään jotain yhtä isoa summaa, mikä sitten ratkaisisi kaiken. Mutta jos luovut siitä maksutv:stä, pienennät työmatkakulusi vaikka 80 km:stä kahteenkymmeneen päivässä, syöt useammin kotona kuin ravintolassa, niin puhutaan jo aika huomattavasta summasta kuukausittaisissa menoissa. Myös ihan tavaroiden pienellä korjaamisella säästää usein pitkäksi aikaa sen uuden hankintahinnan. Liimaa tuolin auennut liimaus vs. ostat heti uuden. Hintaero huomattava.
Miksi 16v asuu samalla paikkakunnalla omassa asunnossa ja pariskunta tuilla kolmiossa? Ei tuohon riittäisi rahat monella keskituloisellakaan? Olisi ehkä jäänyt rahaa niihin lukiokirjoihin jos lapsi asuisi kotona.
Mielenkiintoinen kirjoitus, mutta riskittömän koron valinta ei oikein toimi. Toimeentulotuki (tai muut sosiaaliset tulonsiirrot, esimerkkiperhehän ei toimeentulotukea saanut) on erittäinkin riskipitoinen tulonlähde – se riippuu viranomaisten päätöksistä sekä poliittisista muutoksista ja voi vaihdella huomattavasti vuodesta toiseen. Riskittömänä sitä voi pitää vain siinä mielessä että saaja ei menetä pääomaa, mutta eihän tukien saaja omistakaan mitään pääomaa – eikä edes valtio, kädestä suuhun eletään. Järkevämpi vaihtoehto olisi joko ottaa valtion (tai kunnan) velan korko, tai vielä parempi olisi käyttää samaa korkotasoa kuin yksityinen sijoittaja (esim. 4 %, arvaushan sekin on mutta jossain määrin perusteltu).
Itse en juuri tulonsiirtojen pohjalta uskaltaisi talouttani suunnitella, hyvä jos jokin eläke tulee sitten joskus…
tp: Olen suhteellisen hyvätuloinen, mutta en mitenkään ökyhyvätuloinen. MaksuTV:stä voi tietenkin luopua, mutta en nyt suoraan sanoen näe sitä hirveän järkevänä. Esimerkiksi formulat näkyvät maksukanavalla. Mikäli formuloita ja muuta haluaa maksukanavalta katsoa, kustannus lienee noin 20 euroa kuussa. Jotain ylellisyyttä ihmisellä olisi toki mielestäni hyvä olla.
Minna: Olet aivan oikeassa. Esimerkissä kuvattu perhehän itse asiassa ansaitsee nettona ihan hyvin. Kyllähän raaka totuus on se, että näissä asioissa joku perhe hoitaa asiansa hyvin ja joku toinen taas ajaa asiansa tällaiseen ”elää kädestä suuhun” mentaliteettiin. Asiaa ei vain saa ääneen sanoa. Kuvatun perheen molemmat vanhemmathan esimerkiksi jutun mukaan tupakoivat. Askin päivässä kun polttaa, niin vuositasolla kustannukset ovat helposti yli 1500 euroa.
Toisaalta perhe on myös loukussa. Millään kuviteltavissa olevalla työllä he eivät pysty parantamaan asemaansa. Tuet lakkaavat, jos työnteko alkaa.
Tuilla voi päästä teoreettisesti korkeisiin kuukausituloihin, mutta se antaa monella tavoin valheellisen kuvan elintasosta.
Korkeisiin summiin päästäkseen pakollisten menojen tulee olla korkealla – eli korkea vuokra, sairaita perheenjäseniä, monia lapsia jne.
Suurin ongelma on kuitenkin siinä, että toimeentulotuella olevalle ei saa jäädä rahasta mitään käteen. Jos säästöjä kertyy, tuet katkeavat kunnes säästöt on syöty. Tämä on toki ymmärrettävää, onhan toimeentulotuki tarkoitettu viimesijaiseksi ja väliaikaiseksi tueksi. Siitä seuraa kuitenkin myös ongelmia. Monille toimeentulotuki on välttämätön osa perustoimeentuloa, joten sitä ei ole varaa menettää. Säännöt tekevät samalla oman taloudellisen tilanteen parantamisesta hankalaa. Ensinnäkin se, että kaiken mikä tulee täytyy mennä kannustaa huonoon taloudenpitoon. Toisekseen, se tekee minkäänlaisen puskurin pitämisen mahdottomaksi, joten jokainen yllättävä meno iskee kovaa. Jos haluaa joskus ostaa jotain isompaa, tehdä jotain kivaa tai vaan yksinkertaisesti elää stressittömämmin, niin samansuuruinen palkkatulo mahdollistaa kyllä aivan erilaisen elämänhallinnan ja tulevaisuuteen varautumisen.