Monissa budjetoinnin viitekehyksissä on kantavana teemana että tuloista pitää laittaa 20 % säästöön.
Olen vähän pyöritellyt tätä mielessäni ja ajattelin käydä nyt läpi kolme perusmallia tämän toteuttamiseen.
(Oletan nyt tässä että et käytä kulutusluottoja. Jos sinulla kuitenkin on korkeakorkoista lainaa, maksa velkasi pois ja kas, sinulla on 20 % lisää rahaa käytössäsi joka kuukausi. Jos et usko tätä, lue huviksesi miten paljon maksat enemmän osamaksulla.)
Säästä vähän kaikesta
Ensimmäinen tapa saada 20 % säästöön tuloista on alkaa karsia vähän kaikista menoista.
Tämä on se hirveän perinteinen malli, jossa:
- pienennät vakuutusmaksujasi
- kilpailutat sähköyhtiöt
- ostat kaupan omia merkkejä
- hankit halvemman laajakaistan
Tässä tavassa pienistä puroista syntyy suuri virta.
Säästä radikaalisti yhdestä asiasta
Voit saada 20 % tuloistasi säästöön myös säästämällä radikaalisti yhdessä tai kahdessa isossa asiassa.
Yleensä tämä tarkoittaa joko oman auton käytöstä luopumista tai asumista huomattavasti halvemmalla.
Oman auton käytöstä luopuminen voi tarkoittaa käytännössä julkisen liikenteen käyttöä, pyöräilyä, sähköpyöräilyä, kimppakyytejä, liftaamista tai jopa taksien käyttöä. Joskus riittää että tekee työmatkat muuten kuin autolla.
Asuminen huomattavasti halvemmalla taas onnistuu tekemällä töitä ulkomailta käsin, ottamalla omaan kämppään alivuokralaisen, muuttamalla kaupungin vuokra-asuntoon tai asumalla kimppakämpässä useamman henkilön kanssa.
Dave Ramsey kuvaa tätä strategiaa sanonnalla ”Jos haluat elää eri tavalla kuin muut, elä eri tavalla kuin muut”. Jos haluat säästää radikaalisti enemmän rahaa kuin muut, sinun tulee elää radikaalisti eri tavalla kuin muut.
Kasvata tulojasi
Kolmas ja ehkä mielenkiintoisin tapa saada säästöön 20 % tuloista on kasvattaa omia tuloja kasvattamatta omia menoja.
Tämä voi onnistua vaihtamalla työpaikkaa, tekemällä toista työtä iltaisin ja viikonloppuisin tai hankkimalla pieniä lisätuloja sivutoimisella yritystoiminnalla. Tapoja saada lisää rahaa on äärettömästi.
Tämän strategian miellyttävyys tulee siitä että nykyisestä elintasosta ei tarvitse tinkiä.
Viimeiseen vaihtoehtoon: Eikös kuitenkin oma vapaa-aika ole osa sitä elintasoa? Jos minulla on nyt vapaa-aikaa X tuntia ja tuon lisätyön jälkeen X tuntia-Y tuntia, niin eikös se ole kuitenkin elintasosta pois? Ei toki rahallisesti, mutta esim. tuossa aiemmin Facebookissa jakamassasi ”8h unet on statussymboli” -ajattelussa, ajatukseni tulee osittain ilmi. (https://www.facebook.com/tarkkamarkka/posts/10154143746362348)
Uusi työpaikka paremmalla palkalla ja samoilla työajoilla olisi siis selkeästi elintason parannus, mutta en ole samaa mieltä, että toisen työn tekeminen nykyisen työn, kotitöiden ja harrastusten ohella ei tinkisi elintasostani. Jostainhan se siihenkin käytetty aika on aina pois.
Toki. Tässä tullaan siihen että jos ei saa 20 % säästöön, syö omasta tulevaisuuden elintasostaan.
Se on totta. Tällä menolla ei eläke ole kovinkaan loistelias tulevaisuudessa ja muutoinkin tulevaisuuden näkymät näyttävät siltä, ettei herkkua tule olemaan.
Laskeskelin omaa kulutusta eilen sillä 50-30-20 mallilla ja totesin, että itselleni toimivin tuon toteutumiseen on karusti se, että tuo 20 % lähtee heti palkkapäivänä pois käyttötililtä. Silloin lopun elämisen osaa helpommin suhteuttaa tuohon 50 %:iin ja 30 %:iin.
Tosin huomasin myös sen, että jos säästöihin lasketaan myös vanhan velan pois maksu, nousee tuo 20 % noin 25% ja se on suoraan taas pois niistä haluista.
Nyt kun omat tulot on opiskeluiden jälkeen vakiintunut, tuleekin seuraavaksi sitten perehtyä tarkemmin tuohon säästämisen kohteeseen, että mikä on järkevin ratkaisu ja toivottavasti samalla myös tuottoisin. Rahojen tilillämakuuttaminen se ei ole ainakaan. Jos sinulla on uusia blogipostausideoita em. aiheesta, niin mielelläni luen niitä. Muutoin palaan blogiarkiston pariin. 🙂
Oikean sijoituskohteen valintaan vaikuttaa:
– kuinka pitkä on sijoitushorisontti
– millaiset ovat oman talouden riskit
– minkälaisen riskin sietää
Jos olet kovin nuori, ”oikea” vastaus olisi laittaa salkkuun lähes täysi osakepaino.
Tärkeintä olisi matalat kulut (luokkaa 0,15 % vuodessa). Tällöin katse kohdistuu indeksirahastoihin.
Sitten et vain koske sijoituksiin tuollaiseen 40 vuoteen.
Itse olen hyvin tavoitehakuinen ihminen. Jotta asettamani tavoite toteutuisi, tarvitsen hyvän motiivin. En siis pysty säästämään, jos säästämisellä ei ole tarkoitusta. Mutta kun tarkoitus (motiivi) on hyvä, säästäminen onnistuu varmasti.