Minulta pyydettiin mielipidettä Tim Ferrissin kirjasta Neljän tunnin työviikko.
Aloitetaan vaikka sillä että minulla on tätä kirjaa kaksin kappalein. Toinen mukaan otettavaksi, toinen kirjahyllyyn. Minulla oli pokkareita kaksi mutta lahjoitin toisen aikoinaan pois.
Olen kirjoittanut Tim Ferrissistä täällä blogissa monta kertaa aiemminkin:
- Tim Ferriss kirjoitti että työnteolla rikastumisen edellytys on saada palkkaa tuotetusta arvosta, ei käytetystä ajasta.
- Tim Ferriss kirjoitti myös siitä miten meidän ihmisten tarve johdonmukaisuuteen saa meidät tekemään typeriä päätöksiä. Johtajan ideat saavat olla vaikka kuinka typeriä kunhan hän on johdonmukainen.
- Tim Ferriss vinkkasi myös miten työmatkakuluissa voi säästää radikaalisti etätöitä tekemällä.
- Tim Ferriss antoi hyviä ohjeita siihen miten meidän kannattaa ostaa lisää vapaa-aikaa ulkoistamalla epämiellyttävät tehtävät.
- Pyrkiessäni nostamaan omat ansiotuloni 250 000 euroon vuodessa, otin yhdeksi ohjenuoraksi Ferrissin kirjan.
- Tim Ferrissin kirja kuuluu myös omalle listalleni kirjat jotka kannattaa lukea jos haluaa miljonääriksi.
Kuten näkyy, Tim Ferrissin kirja on ollut minulle suuri inspiraation lähde. Hänen ajatuksensa olivat varmasti yksi iso syy siihen miksi aikoinaan lähdin yrittäjäksi.
Mitä sitten olen mieltä Tim Ferrissin ajatuksista? No, osa niistä on erittäin järkeviä.
Arvostan erityisen paljon hänen ajatustaan siitä että eläkeiän odottamisen sijasta kannattaisi pitää mini-eläkkeitä kun on vielä nuori. Hitto, olen tavallaan ollut tuollaisella juuri itse.
Entä se neljän tunnin työviikko? No, neljän tunnin työviikkokin on ihan mahdollinen, ainakin hetkellisesti.
Käytännössä kuitenkin ainakin minulle kävi niin että työviikkoni pituus tuplaantui yrittäjyyden myötä.
Tämän seurauksena nuo mini-eläkkeet olivat enemmänkin välttämätöntä kuntoutusta tai jopa työkyvyttömyyseläkkeitä. Siinä vaiheessa kun kroppa prakaa fyysisesti ja henkisesti tarpeeksi työviikot tosiaan jäävät siihen neljään tuntiin.
Se, mistä Tim Ferriss puhuu on että kiitos globalisaation, Internet-yrittäjä voi (ainakin yrittää) järjestää oman elämänsä vähän samaan tapaan kuin vanhan ajan teollisuuspatruuna. Esimerkiksi Tim Ferrissin hehkuttamat virtuaaliassistentit ovat ihan oikeasti sihteerejä.
Itse kävin tämän ”Neljän tunnin työviikko” -tyyppisen polun läpi. Näin jälkikäteen ajatellen voi olla että olisin saanut oikeasti enemmän rahaa helpommalla vaivalla ihan perinteisen urapolun kautta. Olisin esimerkiksi voinut hakeutua töihin ulkomaille johonkin investointipankkiin.
Ja tässä se juttu onkin… Tim Ferrissin esittämä malli on vaihtoehto sille että työskentelee investointipankissa, liikkeenjohdon konsulttiyhtiössä, teolllisuusyrityksten toimitusjohtajana tai vaikkapa huippulakimiehenä.
Molemmissa vaihtoehdoissa on puolensa.
Ps. Tim Ferrissiltä ilmestyi juuri uusi kirja Tools of Titans: The Tactics, Routines, and Habits of Billionaires, Icons, and World-Class Performers.
Pss. Milloin ne oikiksen pääsykokeet olikaan?