Ansioluettelot ovat roskaa

Onneksi on työtön
Onneksi on työtön

Lehdissä tuntuu olevan noin kerran viikossa juttu työttömästä, joka on lähettänyt satoja työhakemuksia saamatta työtä.

Viimeksi tänään Iltalehdessä kerrottiin että erään työttömän työnhakijan ”CV [eli ansioluettelo] on viimeisen päälle viilattu ihan rekryfirman avustamana”.

Ansioluettelot ovat roskaa.

Rework* -kirja kertoo hyvin työnantajan näkökulman ansioluetteloihin:

Tiedämme kaikki että ansioluettelot ovat vitsi. Ne ovat täynnä liioittelua. Ne ovat täynnä ”toimintaverbejä”, jotka eivät tarkoita mitään. Ne listaavat työnimikkeitä ja vastuualueita, jotka ovat parhaimmillaankin epämääräisiä. Ja ei ole mitään keinoa todentaa suurinta osaa niiden sisällöstä. Koko juttu on farssi.

Pahinta on että ne ovat liian helppoja. Kuka tahansa voi luoda itselleen kohtuullisen ansioluettelon. Tämän vuoksi epäpätevät työnhakijat rakastavat niitä niin paljon. He voivat ampua saman ansioluettelon sadoille työnantajille. Tällainen on vain yksi roskapostin muoto. Heitä ei kiinnosta saada tarjoamaasi työpaikkaa; heitä kiinnostaa ainoastaan saada mikä tahansa työpaikka.

Jos joku lähettää saman ansioluettelon sadoille yrityksille, on se mieletön vaaran merkki. Ei ole mitenkään mahdollista että hakija olisi kunnolla tutustunut tarjoamaasi työpaikkaan. Ei ole mitenkään mahdollista että hän tietäisi mikä yrityksessäsi on erilaista.

Jos palkkaat ihmisiä tämän roskan perusteella, missaat koko palkkaamisen pointin. Haluat työnhakijoita, jotka välittävät juuri sinun yrityksestäsi, sinun tuotteistasi, sinun asiakkaistasi ja sinun tarjoamastasi työstä.

Vitsi, farssi, roskapostia.

Miten ansioluetteloa sitten pitäisi käyttää?

Ota aluksi selvää. Selvitä esimiehesi, työkaveriesi ja alaistesi taustat. Selvitä mille asiakkaille teet töitä. Selvitä mitä työkaluja työssä käytetään. Käy katsomassa työpaikan pihalla millä autoilla tulevat työkaverisi ajavat.

Kun olet tehnyt selvitystyön:

  1. Muokkaa ansioluettelosi vastaamaan työpaikkaa. Käytä samoja sanoja joita työnantaja käyttää.
  2. Lisää ansioluetteloosi suosittelijoita. Jos sinulla ei ole suosittelijoita, hanki sellaisia.
  3. Varmista että ansioluettelossasi ei ole virheitä. Anna jonkun luku- ja kirjoitustaitoisen ihmisen oikolukea ansioluettelosi.

Lähetä aina myös varsinainen työhakemus. Kerro työhakemuksessa miten koko elämäsi on ollut valmistautumista juuri tätä työtä varten.

(Tuntuuko tämä typerältä? Kyllähän työnantajan pitäisi tajuta kuinka fiksu olet. Työnantajan ei pidä yhtään mitään. Työnhakijana olet myyjä ja työnantaja on ostaja. Myyjänä sinun tehtäväsi on tehdä ostajalle ostaminen mahdollisimman helpoksi.)

Ja muista, et ole hakenut töitä ennen kuin olet keskustellut työnantajan kanssa.

Ei(pä) lisättyä sokeria

Vain hedelmien sokeria!
Vain hedelmien sokeria!

Koska olen tällainen saakelin perfektionisti, käytän kaupassa joskus jopa tunnin tutkien ruokien tuoteselosteita. Voisin kirjoittaa kymmeniä ja taas kymmeniä blogijuttuja ruokateollisuuden käyttämistä jipoista.

Tässä yksi niistä: ”Ei lisättyä sokeria”.

Tuossa kuvassa on Arlan Luonto+ -jogurtti. Makuna on metsämansikka. Kuten kuvasta näkyy, purkissa lukee ”Vain hedelmien sokeria!”

Arlan sivuja lainaten:

Arla Luonto+ Rasvaton metsämansikkajogurtti ei sisällä keinotekoisia makeutusaineita, vaan se on makeutettu vain hedelmien sokerilla!

Tämän voisi olettaa tarkoittavan sitä että tässä tuotteessa on kahta asiaa: jogurttia ja metsämansikoita. Ainakin itse oletin näin!

Olemme yrittäneet vähentää ylimääräisen sokerin syömistä. Tästä johtuen ostinkin meille kotiin näitä (melko kalliita) jogurtteja.

Ostin… siihen asti kunnes luin tuoteselosteen tarkemmin.

Ainesosat

Pastöroitu rasvaton maito*, hedelmämehu, mansikka (4,8 %), maitoproteiini*, metsämansikka (1,2%), maissitärkkelys, luontainen aromi, D-vitamiini, hapate.

Ei jumankekka. Olette te ovelia koijareita siellä Arlalla.

Ei, tässä jogurtissa ei löydy ainesosista sokeria. Mutta paljonko sitä sokeria tässä jogurtissa on? Ravintosisällön mukaan 9,2 grammaa. Paljonko tavallisessa Arlan mansikkajogurtissa on sokeria? 10 grammaa.

Mitä kamaa tuo ”hedelmämehu” on? Jos laittaisin sitä lasiin, voisiko sitä juoda?

Arlan Luonto+ -viilin tuoteselosteessa puhutaankin suoraan mehutiivisteestä:

Ainesosat

Pastöroitu maito*, hedelmämehutiiviste, vesi, mansikka (4,3%), maissitärkkelys, seljanmarjatiiviste, luontainen aromi, sitruunamehutiiviste, D-vitamiini, hapate.

Tämä ilmiö ei rajoitu todellakaan Arlaan tai näihin Luonto+ -tuotteisiin. Ihan samaa jippoa on käytössä monilla muillakin valmistajilla. Katsokaapa huviksenne vaikka kuinka monesta ”ei lisättyä sokeria” -lastenruoasta löytyy ainesosien joukosta tiivistettä.

Joo, tuotteessa ”ei ole lisättyä sokeria”. Mutta se on korvattu siirapiksi asti tiivistetyllä hedelmällä.

Näin sijoittaisin Eurojackpot-voiton

Monacossa 87 miljonaa euroa on taskurahoja
Monacossa 87 miljonaa euroa on taskurahoja

Eurojackpotin päävoitto tuli tällä viikolla Suomeen. Potti oli melkoinen, 87 miljoonaa euroa.

Lehdissä on ollut juttuja siitä miten tuo rahasumma kannattaisi sijoittaa. Olen vähän eri mieltä joidenkin lukemieni vinkkien kanssa.

Kaikkein tärkein asia, jonka haluaisin voittajalle sanoa on että säästäminen ja sijoittaminen on samanlaista rahasummasta riippumatta. Tämä mielessä pitäen, tässä omat vinkkini voittajalle.

Maksa pois velkasi

Velkojen maksaminen on kannattavin sijoitus minkä voit tehdä. Jos sinulla on lainoja, maksa ne pois.

Kuluta vähemmän kuin ansaitset

Raha-asioiden hallinta on melko samanlaista riippumatta siitä paljonko sinulla on rahaa. Tärkeintä on käyttää vähemmän rahaa kuin ansaitsee.

Jos päätät lopettaa töissä käymisen, tulosi ovat sijoittamasi varallisuuden tuotot.

Korjaa pienet rikkinäiset asiat elämässäsi

Onko pesukoneesi rikki? Kaipaako autosi sisäpesua? Natiseeko portaikko ärsyttävästi? Korjaa osalla rahoista pienet, rikkinäiset asiat elämässäsi.

Sijoita itseesi

Parhaita sijoituksia ovat sijoitukset omaan terveyteen. Käy tarkistamassa terveydentilasi lääkärillä. Hoidata hampaasi kuntoon. Palkkaa itsellesi personal trainer. Tilaa välipaloiksi pari palaa Ambronitea. Jos haluat motivaatiota, lue kirja Transcend*.

Rahasi antavat sinulle mahdollisuuden myös kehittää itseäsi. Oletko aina halunnut oppia jonkin uuden kielen? Oletko halunnut oppia soittamaan kitaraa? Haaveiletko paluusta takaisin kouluun? Nyt sinulla on näihin  mahdollisuus.

Älä ala sijoittajaksi

Vaikka sinulla on nyt paljon rahaa, sinun ei tarvitse alkaa sijoittajaksi. Sinun ei tarvitse alkaa opetella yrityksen arvonmääritystä eikä seurata päivittäin pörssikursseja.

Sijoita rahasi mahdollisimman tylsästi

Yksittäisiin osakkeisiin sijoittaminen on ihmisille, jotka haluavat rikastua. Sinä olet jo rikas.

Unohtaisin välittömästi myös lääketeknologian startup-yritykset, uusien asuntojen rakentamisen ulkomaille sekä esimerkiksi ravintolan tai baarin perustamisen.

Jos minä olisin sinä, sijoittaisin rahani indeksisijoittamisen periaatteiden mukaisesti. Käytännössä valitsisin salkkuuni indeksiosuusrahastoja, joiden kulut ovat mahdollisimman alhaiset.

Suurin etusi piensijoittajiin nähden on siinä että voit ostaa tuotteita, joiden kulut ovat mitättömän alhaiset.

Hanki varainhoitaja

Et todennäköisesti ole valmistunut rahoituksesta kauppakorkeakoulusta. Tarvitset jonkun auttamaan sinua rahojesi sijoittamisessa.

Unohda tilipankkien sijoitusneuvojat. He ovat pankkien rahastojen myyntimiehiä.

Hanki varainhoitaja, joka on aidosti riippumaton. Varainhoitajasi ei saa saada rahaa sijoitustuotteista joita hän suosittelee sinulle.

Lue vinkkini sijoitusneuvojan valintaan.

 

 

 

Velka on aina ongelma

Velka on pahasta
Velka on pahasta

Kuuntelin netistä Radio Rockin Korporaation Takuusäätiön toimitusjohtajan Mika A. Pantzarin haastattelua.

Mika A. Pantzar kommentoi suomalaisten velkavaikeuksia näin:

Velka sinällään ei oo ongelma. Mut velasta voi aika helposti tulla ongelma. Että, et me puhutaan paljon niinku velkaantumisesta ja se sinällään ei oo mikään mikään niinku issue mutta ylivelka on aina issue.

Omasta näkövinkkelistäni katsottuna velka on aina ongelma.

Lainarahalla ostaessa tulee maksaneeksi ylihintaa. Osamaksulla ostettaessa 400 euron ostosten lopullinen hinta on 534,60 euroa.

Velkarahalla ostaminen vähentää onnellisuutta. Säästöt ovat hyväksi onnellisuudelle; velka on pahaksi onnellisuudelle.

Velka vie fyysisen terveyden. Velat voivat nostaa verenpainetta, aiheuttaa ahdistusta ja masennusta, heikentää elimistön puolustuskykyä… ja niin edelleen.

Kirsikkana kakun päälle velat tuhoavat avioliittoja.

Rikas hallitsee köyhiä, ja velallinen joutuu velkojan orjaksi.

– Sananlaskut 22:7

Näin valitset sijoitusneuvojan

Sijoitusneuvojan tärkein valintakriteeri on hyvin istuva tummanharmaa puku
Sijoitusneuvojan tärkein valintakriteeri on hyvin istuva tummanharmaa puku

Tavallisen keskituloisen on vaikea saada puolueetonta sijoitusneuvontaa. Neuvojat ovat aina tuotteiden myyjiä, ja usein osa heidän palkastaan muodostuu tuotteiden myynnistä. Neuvojat keräävät siis tuottoja itselleen.

– Talouselämä 24.8.2007

Kävin viime viikolla Tampereen sijoitusmessuilla. Minulla oli messuilla yksi ainoa tavoite: löytää omille rahoilleni sopiva varainhoitaja / sijoitusneuvoja.

Valmistelin etukäteen kysymykset, jotka aioin kysyä kaikilta firmoilta. Huomasin nopeasti että jotkut kysymykset olivat tärkeämpiä kuin toiset ja osaa ei tarvinnut ollenkaan. Tuon reissun jälkeen muokkasinkin kysymyspatteriani, osin netistä löytämieni uusien vinkkien perusteella.

Joten, tässä kymmenen kysymystä, jotka suosittelen kysymään sijoitusneuvojalta tai varainhoitotalolta.

”Saatko palkkionpalautuksia suosittelemiltasi rahastoilta?”

Sijoitusmessut osoittivat että ehdottomasti tärkein asia on kysymys sijoitusneuvojan riippumattomuudesta.

Ainakin minä haluan tietää suositteleeko sijoitusneuvojani minulle osakerahastoa siksi että hän pitää minulle sitä hyvänä vai siksi että osakerahasto maksaa hänelle uusista asiakkaista.

(Tilipankkien sijoitusneuvojat ovat käytännössä pankin omien rahastojen myyntimiehiä.)

”Mihin hinnoittelunne perustuu?”

Hinta voi olla kiinteä, sijoitusten suuruuteen perustuva, tuottoihin perustuva tai jokin näiden yhdistelmä.

Jos sijoitusneuvoja suosittelee ”omia” rahastojaan, voi hinta olla leivottu sisään rahastojen palkkioihin.

”Minkälainen koulutus sinulla / teillä on?”

Sijoitusneuvojan koulutuksen osalta haluaisin tietää:

  • Onko sijoitusneuvoja valmistunut rahoituksesta kauppakorkeakoulusta?
  • Onko sijoitusneuvoja opiskellut arvostetussa yliopistossa ulkomailla?
  • Onko sijoitusneuvojalla APV 1 tai APV 2 -tutkintoja?
  • Onko sijoitusneuvojalla CFA-tutkintoa?

Katsoisin myös sijoitusneuvojan työhistorian LinkedInistä.

”Mitä muita palveluita tarjoatte?”

Varsinaisen sijoitusneuvonnan lisäksi jotkut yritykset tarjoavat esimerkiksi eläkesuunnittelua, henkivakuutuksia, perintösuunnittelua ja verosuunnittelua.

Kysyisin näistä kaikista erikseen. Tämä antaa kuvaa siitä mihin yritys on keskittynyt.

”Kuka on tyypillinen asiakkaanne?”

Yritin saada selville mm. hoidettavan omaisuuden tyypillisen suuruuden sekä tyypillisen asiakkaan demografista profiilia (ikä, sukupuoli, ammattiasema).

”Miten prosessi menee käytännössä?”

Kysyin joiltakin firmoilta suoraan mallisuositusta tai -raporttia. Toisia pyysin kuvailemaan prosessia, jolla he päätyvät sijoitussuosituksiinsa. Tässä kysymyksessä piti tehdä aika paljon avustavia kysymyksiä osalle firmoista. Joskus piti pyytää että saa puhua jonkun toisen henkilön kanssa.

”Millainen sijoitusfilosofia teillä on?”

Tällä kysymyksellä halusin saada selville mm.:

  • Suositteleeko yritys vain aktiivisesti hoidettuja rahastoja tai passiivisesti hoidettuja rahastoja?
  • Suositteleeko yritys ollenkaan indeksirahastoja?
  • Ovatko omaisuusluokat pelkästään osakkeita, pelkkiä osakkeita ja korkoja, pelkästään yrityksen omia ”eksoottisia instrumentteja” tai jos omaisuusluokkia on useita, meneekö yritys myös raaka-aineisiin, kultaan ja kiinteistöihin?
  • Ottaako yritys näkemystä vai ei?
  • Pyrkiikö yritys ajoittamaan ostoja?
  • Hoitaako varoja yksi henkilöä vai tiimi?

Kysymys näkemyksen ottamisesta tuntui olevan joillekin yrityksille sellainen että he eivät voineet edes käsittää sitä. Näiden firmojen filosofiassa kun oli ajatus siitä että sijoitusneuvojan tehtävä on nimenomaan ottaa näkemystä.

”Kuinka usein pidätte minuun yhteyttä?”

Jotkut pitävät yhteyttä koko ajan (aina kun on jotakin uutta myytävää). Toisilla yhteydenpito tapahtuu neljä kertaa vuodessa tai kerran kuussa.

”Hoitaako sijoituksiani henkilö vai tiimi?”

Yksi hyvä syy selvittää sitä kuka varoja käytännössä hoitaa on saada selville kuinka pitkäjänteistä varainhoito tulee olemaan.

Tämä voi kertoa myös yrityksen filosofiasta. Osalla yrityksistä varainhoito oli käytännössä sitä että yrityksellä oli neljä eri varainhoitorahastoa, jotka oli jaettu sen mukaan oliko niiden osakepaino 20 %, 50 %, 75 % vai 100 % tai jotakin muuta vastaavaa.

”Miten eroatte muista?”

Viimeiseksi annoin yrityksille mahdollisuuden pieneen mainosspiikkiin. Tämä usein koosti koko paketin kivasti yhteen.

Katso myös:

Näin hyödynnät litran jogurttipurkin jämät

Meillä syödään aika paljon jogurttia. Avovaimo tykkää kahden desin pikkupurkeista, itse suosin maustamatonta jogurttia litran tölkeissä.

Litran jogurttitölkkien ongelma on että niiden pohjalle jää paljon jogurttia. Perinteinen tapa saada jogurtti käyttöön on halkaista purkki saksilla. Tämä on sottaista puuhaa.

Purkin tyhjentämisen sottaisuudesta johtuen purkit jäivät joskus tyhjentämättä. Tämä nyppi minua. Ahdistun jos joudun heittämään ruokaa roskiin. Keksin tähän ratkaisun aivan sattumalta.

Naapuriimme avattiin noin vuosi sitten intialainen ravintola. Heillä on lähes joka päivä jälkiruokana lassia. En ollut aiemmin kuullutkaan lassista. Maku oli kuitenkin herkullinen, joten selvitin lassin reseptin.

Yksi kaunis päivä sitten nämä kaksi asiaa (lassin resepti ja tyhjän jogurttipurkin aiheuttama ahdistus) klikkasivat päässäni. Kokeilin voiko tyhjentyneen litran jogurttipurkin ”huuhdella” tekemällä lassia suoraan purkkiin. Kyllä voi! Maustamattomaan litran jogurttipurkkiin jäävät jämät ovat juuri oikea määrä jogurttia yhteen lassiannokseen.

Nykyään teen aina litran jogurttipurkin jämistä lassia.

Tässä muutama ”resepti”, joita itse käytän. Soijamaito tulee siitä etten itse juo tavallista maitoa. Maito mikä maito.

Mangolassi

Jämä litran jogurttipurkki (maustamaton)
1 dl soijamaitoa
2-3 rkl mangopilttiä

Laita soijamaito ja mangopiltti litran jogurttipurkkiin, joka on ”tyhjä”. Ravista. Nauti.

Omenalassi

Jämä litran jogurttipurkki (maustamaton)
1/2 dl soijamaitoa
1 dl omenamehua

Kaada soijamaito ja omenamehu litran jogurttipurkkiin. Ravista. Nauti.

Ps. Jogurttipurkin tyhjentäminen tällä tavalla on myös eettistä. Jogurttipurkin jämät kun kuormittavat kierrätysjärjestelmiä.

Ei näin, Norwegian, ei näin

Norwegian Reward
Norwegian Reward

Norwegianilta tuli sähköpostiin otsikolla ”UUTTA! Ansaitse 400 CashPoint -pistettä Kotimaan Energialta”.

Mietin hetken aikaa mistä tämä Kotimaan Energia on tuttu.

No, Kotimaan Energiahan on nimensä vaihtanut vanha tuttu Suomen Energiayhtiö!

Niille jotka eivät tätä yhtiötä tunne, laitetaanpa muistin virkistykseksi pari lainausta.

Kuningaskuluttaja kirjoitti Suomen Energiayhtiöstä vuonna 2008 otsikolla ”Halpasähköyhtiö petti jälleen lupauksensa” näin:

Mutta mennyttä ei ihan heti pyyhkäistä pois. Kolmen vuoden aikana yhtiöstä on valitettu niin paljon, että valituksia käsitellään edelleen kuluttajariitalautakunnassa ja Kuluttajavirastossa.

Vanhojen ongelmien lisäksi on tullut uusia ongelmia – valituksia muun muassa perintäongelmista sekä jopa kaksi vuotta myöhässä tulevista tasauslaskuista.

Yle kirjoitti 2012 samaisesta firmasta otsikolla ”Kuluttajavirasto paheksuu sähkönmyyjän myyntitapoja”:

Kuluttajavirasto on huomauttanut Suomen Energiayhtiötä aiemmin muun muassa katteettomista hintalupauksista. Lisäksi kuluttajavirasto on saanut vuosien aikana kymmeniä valituksia koskien yhtiön toimintaa. Tästä huolimatta yhtiö ei näytä muuttaneen toimintapojaan. Miksi yrityksen toimintaa ei ole saatu kuriin?

– Yhtiön edustajien kanssa käytiin keskusteluja viimeksi maaliskuussa. He lupasivat, että parantavat toimintatapojaan jatkossa, Kaakkola sanoo.

Vuonna 2013 Talouselämä kirjoitti heistä otsikolla ”Jos Suomen Energiayhtiöstä soitetaan, kannattaa olla todella tarkka sanoistaan”:

Kuluttajaviraston lakimies Jukka Kaakkola kertoo, että erimielisyyttä on ollut siitä, onko sähkösopimus todella tehty. Useissa tapauksissa sähkösopimus on syntynyt, vaikka kuluttaja on kuvitellut vain tilaavansa Suomen Energiayhtiön puhelinmyyjältä tarjouksen.

Samana vuonna 2013 Taloussanomat otsikoi ”Hanakka sähkömarkkinoija jälleen höynäyttämässä”.

Vuonna 2015 Yle kertoi otsikolla ”Kotimaan Energia: Valheellinen puhelinmyynti ehdottomasti nykyohjeistuksen vastaista”:

Aiemmin Suomen Energiayhtiö -nimellä toiminut sähköyhtiö Kotimaan Energia selvittää parhaillaan mahdollista telemarkkinoinnin väärinkäytöstä. Rauman Energia tiedotti viime viikolla Kotimaan Energian käyttäneen harhaanjohtavasti Rauman Energian nimeä myyntitarkoituksessa.

Kotimaan Energian toimitusjohtaja Kenneth Hedman vakuuttaa, että väärän tiedon käyttö telemarkkinoinnissa on ehdottomasti yhtiön nykysääntöjen vastaista.

Vuonna 2016 syyskuussa Kuningaskuluttaja kertoi otsikolla ”Kotimaan Energian sähkösopimukseen on pakko ostaa vakuutus”:

Kaakkolan mukaan Kotimaan Energiasta tulee valituksia kuluttajaneuvontaan parin vuoden takaista selvästi vähemmän, mutta yhtiö erottuu yhä tänäkin vuonna valitustilastoissa.

Ja vuoden 2016 marraskuulla otsikolla ”Luulit saavasi tarjouksen, mutta tulikin sähkösopimus? Kotimaan Energian puhelinmyynti kuluttajaviraston tarkkailussa”:

Sähkönmyyntiyhtiö Kotimaan Energia on päätynyt toimintansa takia kilpailu- ja kuluttajaviraston seurantalistalle. Viraston lakimies Jukka Kaakkola arvioi, että yhtiön aggressiivisesta puhelinmyynnistä on tullut kuluttajaneuvontaan jo satakunta valitusta.

Laitoin Norwegianille viestiä, jossa pidin tätä heidän yhteistyökumppanin valintaa vähän outona. Norwegian vastasi minulle näin:

Hei Markus! Kiitos viestistäsi. Meillä on useita yhteistyökumppaneita, joiden kautta voit ansaita CashPoint -pisteitä Norwegian Reward -tilillesi. Kotimaan Energia on yksi yhteistyökumppaneistamme. Kotimaan Energia on osa norjalaista Hafslund-konsernia. Jo vuonna 1898 perustettu Hafslund on Norjan suurin verkkoyhtiö sekä merkittävä uusiutuvan energian tuottaja, jolla on yli miljoona asiakasta Pohjoismaissa. Hafslund-konserniin kuuluvat lisäksi mm. Norges Energi, Sveriges Energi sekä Göta Energi. Kotimaan Energia myy sertifioitua vesivoimalla tuotettua ympäristöystävällistä sähköä. Voit lukea lisää yhteistyökumppaneistamme alla olevan linkin kautta. Ystävällisin terveisin, Anu

Laitoin heille vastauksena linkkejä noihin uutisiin. Tähän ei tullut enää vastausta.

Millaista tuottoa haet?

Puuhun on hankala kiivetä ylösalaisin
Puuhun on hankala kiivetä ylösalaisin

Kävin eilen Tampereella sijoitusmessuilla. Yksi ehkä eniten korvaan särähtäneitä asioita oli että lähes joka tapauksessa ensimmäinen kysymys oli ”Millaista tuottoa haet?”.

Ensinnäkin järjestys on väärä. Ei sijoittaminen (niin kuin minä sen ajattelen) lähde liikkeelle tavoitellusta tuotosta.

Oikeampi tapa ajatella asiaa on katsoa omaa tilannetta.

Ensimmäiseksi pitää käydä läpi:

  • sijoitettava rahasumma
  • sijoituksen aikajänne
  • oma kyky ja halu ottaa riskiä

Näiden pohjalta päätetään sitten mihin omaisuusluokkiin sijoitetaan ja kuinka paljon.

Sijoituksen tuotto kussakin omaisuusluokassa on sitten mitä on.

Toisekseen tuotolla ja riskillä on (varsinkin lyhyellä aikavälillä) jonkinlainen yhteys. Korkea tuotto vaatii yleensä sitä että on valmis kestämään riskiä. Tämä ei toki tarkoita sitä että sijoittajan kannattaisi pistää rahansa kaikkeen minkä arvo heilahtelee rajusti!

Kolmanneksi on hyvä pitää mielessä että sijoittajilla on ikävä taipumus pitää sijoitusta sitä uskottavampana mitä korkeampaa tuotto-odotusta se tarjoaa. Sijoituksen tuotto-odotus ei välttämättä perustu mihinkään muuhun kuin että 6-8 % odotettu tuotto kuulostaa sijoittajista tosi hyvältä. Ja ehkä mahdollisesti juuri siksi markkinointimies laittaa odotetuksi tuotoksi juurikin tuon.

Missä minun skonssini ovat, Norwegian?

Skonsseja ja muuta
Skonsseja ja muuta

Lensin pari viikkoa sitten Barcelonaan Norwegianilla. Halusin ennen lentoa tietää mitä ruokaa lennolla olisi tarjota. Pienen haeskelun jälkeen löysin Norwegianin sivuilta lennon ruokalistan.

No, yksi ongelma. Norwegianin sivuilta löytyvän ruokalistan mukaan lennolla olisi tarjolla muun muassa:

  • Tea time. Skonsseja mansikkahillon ja ”klimppisen kerman” kanssa. Hinta 6 puntaa.
  • Ultimate Ploughman’s Café kolmioleipä ja juoma. 4,50 puntaa.
  • Ballygowan mineraalivettä. 2 puntaa.

Kun vielä ruokalistan tiedostonimi oli norwegian-menu-international-short-haul-uk.pdf, aloin epäillä että ehkä tämä ei nyt kuitenkaan ole Espanjaan suuntautuvan lennon menu.

Koska olin hirveän ystävällisellä päällä, ajattelin raportoida tästä Norwegianille. En löytänyt palautelomaketta joten raportoin tästä chatissa.

Chatin asiakaspalvelija kuitenkin vakuutti minulle useaan otteeseen että tämä on oikeasti se menu mikä on lennolla voimassa.

Ihan varmasti on skonsseja!
Ihan varmasti on skonsseja!

Noora (Norwegianin asiakaspalvelija): Kyllä.

Tämä oli sen verran huvittava juttu että otin lennolla kuvan oikeasta ruokalistasta. Ei, siellä ei ollut tarjolla skonsseja.

Norwegianin oikea menu
Norwegianin oikea menu

Norwegian, missä minun skonssini ovat? Häh? MISSÄ MINUN SKONSSINI OVAT?!

No, vitsi vitsi. Mutta jos luette tämän siellä Norwegianilla, olisi tosi fantsua jos vaihtaisitte sen ruokalistan sivuillanne oikeaksi. Kiitti.

Gigantin Finnair Plus -tarjoustuotteiden todellinen hinta

Finnairin ja Gigantin kampanja
Finnairin ja Gigantin kampanja

Gigantilla ja Finnairilla on menossa kampanja, jossa joistakin Gigantin tuotteista voi saada Finnair Plus -pisteitä.

Tässä joitakin esimerkkejä tarjouksista:

  • Honor 8 Lite -kännykkä + 5000 Finnair Plus -pistettä 269 euroa
  • Apple iPhone 6S 32 GB + 5000 Finnair Plus -pistettä 599 euroa
  • Weber Genesis II E-310 GBS -grilli + 5000 Finnais Plus -pistettä 999 euroa
  • Kenwood Chef XL Titanium -yleiskone + 10 000 Finnair Plus -pistettä 799 euroa
  • Sony Alpha A6300 -järjestelmäkamera + 10 000 Finnair Plus -pistettä 999 euroa
  • MacBook Pro 13 Touch Bar + 15 000 Finnair Plus -pistettä 1999 euroa

Kampanjalehdessä (ja Gigantissa) mainostetaan mitä pisteillä voi tehdä. Alkaen 4000 Finnair Plus -pistellä voi kampanjalehden mukaan mm. varata istumapaikan koneessa, ostaa sisäänpääsyn Finnair Loungeen tai maksaa lisämatkatavaroita.

(Tuo lounge-pääsy on muuten jännä koska mun mielestä tuo ei aiemmin ole ollut pisteillä ostettavissa muuta kuin korkeille korttitasoille.)

Näistä esimerkeistä ei kuitenkaan ehkä aivan välity mikä Finnair Plus -pisteiden todellinen arvo on. Ei hätää, sillä olen aiemmin selvittänyt Finnair Plus -pisteen todellisen arvon.

10 000 Finnair Plus -pistettä on arvoltaan 30 euroa. Vastaavasti 5000 pistettä on arvoltaan 15 euroa, 15 000 pistettä 45 euroa ja 20 000 pistettä 60 euroa.

Esimerkiksi Honor 8 Lite -kännykän osalta 5000 Finnair Plus -pistettä voi ajatella noin 15 euron alennukseksi tuotteen hinnasta.

Honor 8 Lite -diili siis kannattaa jos:

  1. Olet muutenkin ostamassa tuon tuotteen.
  2. Pystyt käyttämään Finnair Plus -pisteet täysimääräisesti.
  3. Et löydä Honor 8 Lite -puhelinta muualta alle 254 eurolla.

(Powerissa saman puhelimen hinta on 249 euroa.)

Ja jos olet jo Finnair Plus -asiakas, kannattaa pitää mielessä että pelkkiä Finnair Plus -pisteitä saa tarvittaessa ostettua Finnairilta ihan rahalla. Pisteiden hankkiminen ei siis edellytä ostosten tekemistä tai lentämistä.

Ehkäpä tästä oli jollekin apua.