Blogi

Salaatin ostaminen on typerää

Salaattia
Salaattia

Keräsin taas kaikki ruokakaupan kuitit talteen kuukauden ajalta. Tajusin näitä kuitteja tutkiessani jotakin.

Salaatin ostaminen on typerää.

En tiedä onko syynä koulun lounaslinjasto vai mikä mutta salaatti on alkanut jossakin vaiheessa tarkoittaa minulle lehtisalaattia, kurkkua ja tomaattia. Meillä onkin käytännössä koko ajan jääkaapissa jotakin salaattia.

Katselin noita kauppakuitteja ja aloin laskea paljonko meillä menee salaattiin vuodessa.

Mitä enemmän asiaa mietin sitä typerämmältä salaatin ostaminen alkoi tuntua. Eihän salaatilla ole muuta kuin visuaalista merkitystä.

Tajusin myös että syön vaikkapa Espanjassa paljon enemmän salaatteja. Yksi syy tähän on että espanjalaiset salaatit eivät yleensä sisällä salaattia.

Tämä sai minut googlaamaan asiaa. Löysinkin Washington Postin Tamar Haspelin kolumnin jossa hän argumentoi että salaatti on yliarvostettua.

Tässä pari koottua ajatusta salaatista.

Perinteinen salaatti on kallista

Sata grammaa halvinta keräsalaattia maksaa näin loppukesästä 1,35 euroa. Halvimpien tomaattien kilohinta on 2,70 euroa. Kurkku maksaa 3,15 euroa kilolta.

Perinteisen salaatti-tomaatti-kurkku -salaatin hinnaksi tulee helposti kolmisen euroa.

Salaatista ei saa ravintoaineita

Jäävuorisalaatista 96 % vettä. Tämä ei jätä paljon tilaa ravintoaineille. Kurkunkaan ravintoarvot eivät huimaa päätä.

Kaupan salaatti ei ole ekologista

Lainaan tähän suoraan Tamar Haspelia:

Lehtisalaatti on väline jäähdytetyn veden kuljettamiseksi farmilta ruokapöytään. Jos vaihdamme salaatin ravintoarvoltaan kaksi kertaa rikkaampiin vihanneksiin – kuten erilaisiin kaaleihin, tomaatteihin tai vihreisiin papuihin – sen lisäksi että vapautamme puolet viljelysmaasta tehokkaampaan käyttöön, vähennämme fossiilisten polttoaineiden kulutusta sekä muita lehtisalaatin kuljetukseen ja säilytykseen vaadittavia resursseja.

Pelasta planeetta, jätä salaatti välistä.

Salaatin ostaminen kaupasta voi olla yhtä typerää kuin pullotetun veden ostaminen.

Salaatista syntyy paljon ruokajätettä

Sen lisäksi että salaatin kuljetus ja valmistus kuluttaa resursseja, erittäin suuri osa salaatista menee roskiin.

Salaattia menee roskiin kohtuuttoman paljon niin kaupassa, ravintoloissa kuin kotonakin.

Salaatti voi harhauttaa syömään epäterveellisesti

Salaatti voi saada epäterveelliset ruoat näyttämään terveelliseltä. Paras esimerkki tästä lienee caesar-salaatti.

Jos caesar-salaatista ottaa pois lehtisalaatin (jonka ravintoarvot ovat yhtä tyhjän kanssa), jää jäljelle juustolastuja, paistettua kanaa, krutonkeja ja caesar-kastiketta.

Ps. Millä salaatin sitten voisi korvata? Tuolla yllä ehdotettiin jo tomaatteja ja papuja. Ilmeisesti myös keitetty parsakaali ja kukkakaali voisivat olla parempia vaihtoehtoja. Yllättäen myös pakastevihannekset voisivat olla tuoresalaattia järkevämpi ostos. Otan mielelläni muita ideoita vastaan kommenteissa.

ETFmaticin eri toimintamallit

Fiilikseni
Fiilikseni

Minulle soitettiin äsken ETFmaticilta. He halusivat tietää miksi pidin heidän palveluaan sekavana.

Puhelun aikana sain mahdollisuuden kysellä lisää heidän filosofiastaan.

ETFmaticin palvelussa on kolme eri ”tasoa”:

  1. Aloittelijan sijoitussalkku (starter portfolio)
  2. Sijoitussuunnitelma (investment plan)
  3. Kustomoitu sijoitussalkku (custom portfolio)

Aloittelijan sijoitussalkussa jako omaisuusluokkiin on kiinteä. Sijoitussalkkuvaihtoehtoja on kolme. Kirjoitin aiemmin ETFmaticin mallisalkkujen sisällöstä.

Sijoitussuunnitelmassa ETFmatic suosittelee sijoitussalkkua perustuen riskinsietohalukkuuteen, kärsivällisyyteen ja sijoitushorisonttiin. Tässä mallissa jako omaisuusluokkiin on dynaaminen.

Viimeinen vaihtoehto on kustomoitu sijoitussalkku. Tässä mallissa sijoittaja voi itse valita allokaation eri omaisuusluokkien välillä.

ETFmaticin edustajan mukaan tämä malli on tarkoitettu edistyneille sijoittajille, joilla on vahva näkemys markkinoista. Saman edustajan mukaan heillä on asiakkaina esimerkiksi sijoitusalan ammattilaisia Lontoon Citystä, jotka haluavat esimerkiksi alipainottaa kehittyvien markkinoiden osakkeita.

Minulle ei vielä selvinnyt että mitä palveluita tässä viimeisessä mallissa ETfmatic oikeastaan tarjoaa.

Oletin että edistynyt sijoittaja haluaisi robo-advisor -palvelunsa laskevan optimaaliset painot eri omaisuusluokkien perustuen riskinsietokyvyn lisäksi edistyneen sijoittajan näkemykseen eri omaisuusluokkien odotetuista tuotoista sekä keskihajonnasta.

ETFmatic kuitenkin kertoi että edistyneelle sijoittajalle tarjotussa mallissa sijoittaja voi antaa suoraan painot eri omaisuusluokille. ETFmaticin mukaan tämä on se mitä edellä mainitut Lontoon Cityn asiantuntijat haluavat robo-advisor -palvelunsa tekevän.

Yritin kysyä että mitä tapahtuu tämän jälkeen. Onko ETFmaticin pääasiallinen arvo edistyneelle sijoittajalle parhaan indeksiosuusrahaston valinta vastaamaan kutakin omaisuusluokkaa? Onko se tax loss harvesting? Onko se heidän kykynsä tehdä tehokkaammin indeksiosuusrahastojen ostoja? Onko se heidän kykynsä tasapainottaa salkku tehokkaammin kuin mihin edistynyt sijoittaja? Saamani vastaus oli tutustua uudelleen heidän white paper -dokumentteihin eli karkeasti ”Read the fucking manual!

Yritin lisäksi selvittää mikä on ETFmaticin sijoitusfilosofia. ETFmaticin edustaja selitti asian niin että he eivät tee sijoitusneuvontaa (investment advisor) vaan sijoitussalkun hallintaa (portfolio management).

Jos käsitin keskustelun oikein, heidän sijoitussuunnitelmansa (yllä vaihtoehto 2) perustuu moderniin portfolioteoriaan.

Aloittelijan sijoitussalkussa modernia portfolioteoriaa ei kuitenkaan käytetä. Maantieteellinen allokaatio eri osakeindekseihin tulee suoraan eri markkinoiden painosta MSCI:n All World -indeksissä.

Allokaatio korkojen ja osakkeiden välillä taas on aloittelijan salkuissa hyvin suoraviivainen. Tässä mielessä tämä sijoitussalkku vastaa pitkälti tilipankkien tarjontaa Suomessa maltillisine ja aggresiiviisine sijoitusrahastoineen.

Kun kysyin heidän filosofiaansa, vastaus oli että heidän ajatuksenaan on jako omaisuusluokkiin (asset allocation) sekä indeksiosuusrahastojen (ETF) käyttäminen passiiviseen sijoittamiseen (passive investing).

Lisäksi puheeksi tuli uudelleen ETFmaticin palvelut eri maissa. Mitä enemmän tähän tutustuu, sitä enemmän huomaa maakeskeisyyden. ETFmatic tarjoaa verokuoria Briteissä. Heidän tarjoamat indeksiosuusrahastot ovat lähtökohtaisesti puntamääräisiä. Heidän järjestelmänsä ilmeisesti optimoi asioita brittiläisen verotusjärjestelmän mukaisesti.

En tiedä. En ehkä vain oikein ymmärrä logiikkaa jolla ETFmatic toimii. Ehkä he tarjoavat kaikkea kaikille. Ehkä he katsovat tilannetta teknologia edellä. Ehkä heidän tavoitteensa on vain saada mahdollisimman paljon omaisuutta hallintaan.

Onko heidän palvelustaan apua suomalaiselle sijoittajalle? En oikeasti tiedä. En ainakaan itse keksinyt miten ETFmatic voisi auttaa minua.

Ps. Huomasin juuri jotakin. ETFmaticin omien laskelmien mukaan heidän palvelunsa on kustannustehokas sijoitussalkuille joiden koko on alle 90 000 puntaa.

Pss. Veikkaan että ETFmaticin on jossakin vaiheessa pakko selkiyttää palveluaan. Nyt he yrittävät palvella kolmea hyvin erilaista sijoittajaryhmää.

ETFmaticin uudet mallisalkut

Kirjoitin pari päivää sitten ETFmaticin mallisalkuista. Laitoin näihin liittyen heille viestiä.

ETFmaticilta tulikin ilmoitus että mallisalkut vaihtuivat heidän sivuillaan eilen.

Alla ETFmaticin uudet mallisalkut.

ETFmaticin uudet mallisalkut
ETFmaticin uudet mallisalkut

Suurin ero aiempaan nähden on että ETFmatic on nostanut kehittyvien maiden osakkeiden painoa kaikissa salkuissa. APAC:n painoa on pienennetty.

Osakkeiden ja korkojen suhde on edelleen sama. Myöskään uusia omaisuusluokkia ei ole tullut mukaan.

Elämme nousukauden huippua

Saisiko olla moottorivene osamaksulla postimyynnistä?
Saisiko olla moottorivene osamaksulla postimyynnistä?

Ylen sivuilla julkaistiin äsken uutinen jossa on vertailtu paljonko 10 000 euroa tuotti 5 vuodessa.

Uutisen mukaan Osuuspankin Amerikka-indeksirahastoon sijoitettu 10 000 euroa olisi tuottanut viidessä vuodessa 9165,42 euroa.

Voin vain kuvitella mikä kuhina Osuuspankissa huomenna käy.

Olisin kyllä toivonut että Yle olisi ottanut vertailuun mukaan myös kansainväliset indeksirahastot, esimerkiksi iShares Core S&P 500:n eli tuttavallisemmin SXR8:n.

Tähän indeksirahastoon sijoitettu 10 000 euroa olisi tuottanut viidessä vuodessa 10 174,86 euroa.

Mutta, tämä ei ollut tämän jutun pointti.

Pointtini on siinä että suomalaisia uutisia lukiessa voi unohtua missä taloudellisessa tilanteessa oikeasti elämme tällä hetkellä. Ei, Suomessa bruttokansantuote ei ole juurikaan kasvanut. Kyllä, olemme jääneet kammottavalla tavalla jälkeen Ruotsista.

Maailmalla ja varsinkin USA:ssa ja varsinkin USA:n pörssissä on eletty kohta lähes 10 vuotta historiallisen kovaa nousukautta.

S&P 500 -indeksin Shiller PE ratio
S&P 500 -indeksin Shiller PE ratio

Yllä olevassa kuvaajassa näkyy S&P 500 -indeksin Shillerin P/E-kerroin. USA:n S&P 500 -indeksin on tänään 23. elokuuta 2017 Multpl.com-sivuston mukaan 29,94. S&P 500 -indeksin arvostus on nyt samaa tasoa kuin mustana tiistaina USA:n pörssin romahtaessa vuonna 1929.

S&P 500 -indeksin Shillerin P/E-kerroin on ollut tätä korkeammalla ainoastaan IT-huuman huipulla 1990-luvun lopulla.

Suomen lehdissä on alettu vasta tämän kesän aikana puhua taloudellisen tilanteen parantumisesta. Nyt Yle uutisoi että sijoittamalla S&P 500 -indeksiin olisi voinut tuplata rahansa viidessä vuodessa.

Ei, en kehota markkinoiden ajoittamiseen.

On kuitenkin hyvä pitää mielessä että pörssikurssit ennustavat reealitalouden kehitystä. Pörssikurssit alkavat nousta jo siinä vaiheessa kun kaduilla on vielä verta.

Se että Suomessa taloustilanne on juuri kääntymässä ei tarkoita sitä että S&P 500 -indeksin nousu jatkuisi vielä toisetkin viisi vuotta. Näin voi toki käydä mutta siitä ei ole mitään takeita. On ihan mahdollista että Osuuspankin OP Amerikka -indeksirahastoon huomenna sijoitetusta 10 000 eurosta ei ole viiden vuoden kuluttua jäljellä kuin 5000 euroa.

10 vuodessa eläkkeelle

Eläkeikään aikaa 10 vuotta
Eläkeikään aikaa 10 vuotta

Löysin eilen sattumalta Mr. Money Mustachen tekemän upean visualisoinnin siitä miten taloudellisen riippumattomuuden voi saavuttaa noin 10 vuodessa.

Ensinnäkin tästä kuvasta näkee upealla tavalla visuaalisesti miten rajusti varsinkin auton omistaminen vaikuttaa siihen milloin eläköityminen on mahdollista.

Mr. Money Mustache ja vankituomio
Mr. Money Mustache ja vankituomio

USA:ssa säästämisaste on jossakin viiden prosentin hujakoilla. Tällä säästämisasteella taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseen menee 60 vuotta.

Jättämällä kalliit autot ostamatta säästämisaste nousee 20 prosenttiin. Tällä säästämisasteella taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseen menee 37 vuotta.

Opettamalla tekemään ruokaa itse (ja järkeistämällä ruokakuluja) säästämisaste nousee 30 prosenttiin. Tällä säästämisasteella taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseen menee 28 vuotta.

Siirtymällä polkupyörän käyttöön säästämisaste nousee yli 40 prosenttiin. Tällä säästämisasteella taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseen menee 20 vuotta.

Kuluttamalla hieman fiksummin muuten saa säästämisasteen saa nousemaan 53 prosenttiin. Tällä säästämisasteella taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseen menee 16 vuotta.

Ottamalla kulutuksesta loputkin löysät pois saa säästämisasteen 64 prosenttiin. Tällä säästämisasteella taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseen menee 10,9 vuotta.

Toisekseen tämän Mr. Money Mustachen kuvan taustalla oleva laskuri havainnollistaa upeasti miten varhainen eläköityminen on seurausta korkeasta säästämisasteesta.

Tuon yllä olevan kuvan taustalla oleva kaavio on peräisin Networthify-sivuston laskurista, jolla voi laskea oman eläkeikänsä. Ja ei, tässä ei nyt puhuta mistään kansaneläkkeestä. Eläke otetaan omien sijoitusten tuotosta.

Laskurissa voi pelata verojen jälkeisillä tuloilla, vuosittaisilla säästöillä, vuosittaisilla kuluilla sekä sijoitussalkun koolla. Laskuri olettaa sijoitusten tuotoksi 5 %.

10 vuodessa eläkkeelle
10 vuodessa eläkkeelle

Oletetaan että nettotulot ovat 75 000 euroa vuodessa ja menot 25 ooo euroa vuodessa. Ilman mitään sijoituksia eläkkeelle pääsisi  10,2 vuodessa. (Linkki)

Suosittelen kokeilemaan tuota laskuria itse. Joskus kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Ps. Kyllä, käytin juuri esimerkkinä 75 000 euron nettotuloja. Ei, en pidä niitä kovin korkeina.

Kehittyvien maiden osakkeet indeksisalkussa

MSCI:n markkinaluokittelu
MSCI:n markkinaluokittelu

Monissa (aggressiivisissa) mallisalkuissa on riskisenä komponenttina kehittyvien maiden osakkeet.

Ajatuksena on että kehittyvien maiden osakkeista voi saada kovaa tuottoa. Vastineeksi tuotoksi riskikin on kova.

Wealthfrontin laskujen mukaan kehittyvien maiden osakkeiden inflaation jälkeinen odotettu tuotto on 8,1 %. Tämä on saatu laskennallisesti Capital Asset Pricing Model -mallilla. Vertailun vuoksi amerikkalaisten osakkeiden odotettu tuotto on 5,3 % ja ulkomaisten osakkeiden 3,3 %.

Capital Asset Pricing Model laskee omaisuusluokan odotetun tuoton sen systemaattisen riskin (beta) perusteella. Mitä riskisempi omaisuusluokka, sitä korkeampi odotettu tuotto. Logiikkana on että palkkioksi riskistä sijoittamisen saaman tuoton täytyy olla korkeampi. Toisin sanoen, sijoittajien pitää saada riskipreemio sijoitukselleen.

Mietin tätä kolmesta syystä.

Ensinnäkin, Warren Buffettin ehdotus on että (amerikkalaisen) tavallisen sijoittajan salkkuun kuuluu ainoastaan S&P 500 -indeksirahasto ja lyhyitä USA:n valtion velkakirjoja. En ole lukenut kaikkia Buffettin perusteluja tälle. Yksi tärkeimpiä perusteluja on että Buffett luottaa amerikkalaiseen kapitalismiin.

Toisekseen, kehittyvien maiden rahastot ovat kustannuksiltaan kalliimpia kuin vaikkapa Buffettin ehdottama erittäin edullinen S&P 500 -indeksirahasto. IS3N-indeksiosuusrahaston TER on 0,25 %. Tämän kulun päälle tulevat veroihin liittyvät kulut.

Kolmanneksi mietin suoraan sanottuna sitä ovatko kehittyvät markkinat… no… totta.

Bogleheadsin foorumilla oli tästä hyvää keskustelua. Tässä joitakin paloja:

  • Jeremy Siegel ei usko kehittyviin markkinoihin. Hän kirjoittaa tästä kirjastaan Stocks for the long run. Hänen perustelunsa on että tutkimusten mukaan taloudellisen kasvun ja osakkeiden hintojen välillä vallitsee käänteinen korrelaatio. Näitä tutkimuksia ovat tehneet mm. Elroy Dimson ja Paul Marsh.
  • William Bernstein on kirjoittanut (jo vuonna 2006) Efficient Frontier -sivuillaan erityisesti BRIC-rahastoista. Hänen pilkkansa kohdistuu erityisesti Goldman Sachsiin. Hän antaa muutaman eri teorian sille miksi kehittyvien markkinoiden tuotot voivat olla heikompia kuin kehittyneiden maiden. Yksi näistä on että osakkeet dilutoituvat 30 % vuositahdilla. Lisäksi esimerkiksi Jay Ritter epäilee että kehittyvissä maissa johtajat siirtävät herkemmin voitot itselleen. William Bernsteinin loppukaneetti on että kehittyvien maiden osakkeet ovat hyvä omaisuusluokka hajauttamisen kannalta.
  • Yalen säätiön odotettu tuotto amerikkalaisille osakkeille on 6 % ja keskihajonta 20. Kehittyvien markkinoiden odotettu tuotto on heillä 8 % ja keskihajonta 25.
  • Swensen (Pioneering portfolio management) antoi kehittyvien maiden keskihajonnaksi 30.
  • Larry Swedroe (Unconventional success…) ja Rick Ferri (All about asset allocation) odottavat että kehittyvien markkinoiden osakkeilla täytyy olla riskipreemio. Ferrin tuotto-odotus on ollut 7 % kehittyville markkinoille ja 5 % kehittyneille maille.
  • William Sharpe ja Chris Jones ovat päätelleet että odotettu tuotto kehittyvien markkinoiden osakkeille olisi 6,6 %.
  • Brown, Goetsmann ja Ross (Survival) huomauttavat että 1900-luvun alussa osakemarkkinoita oli 36. Näistä yli puolessa kaupankäynti keskeytyi seuraavan sadan vuoden aikana. Esimerkiksi Saksan ja Itävallan pörsseistä ei ole tuottodataa toisen maailmansodan ajalta. Ranskasta tuottoja on hankala laskea hyperinflaation vuoksi. Eloon jääneistä pörsseistä viisitoista katsotaan edelleen kehittyviksi markkinoiksi.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa?

Wealthfrontin mielestä sitä että kun otetaan huomioon muitakin tekijöitä, kehittyvien markkinoiden osakkeiden odotettu tuotto on 5,4 %. USA:n osakkeiden odotettu tuotto on 4,3 %.

Ps. Olisiko seuraavaksi Faman ja Frenchin kolmen muuttujan mallista ja siitä miten tämä malli joka pystyy selittämään Small Cap -osakkeiden korkeammat tuotot?

Pss. Ai niin, miksi laitoin tuonne kuvan MSCI:n luokittelusta. MSCI:n kehittyvien maiden indeksissä ei ole edelleenkään mukana Kiinaa.

Linkit:

  • https://research.wealthfront.com/whitepapers/investment-methodology/
  • http://www.efficientfrontier.com/ef/0adhoc/bric.htm
  • http://www.e-m-h.org/BrGR95.pdf
  • https://www.bogleheads.org/forum/viewtopic.php?t=23699
  • https://www.cnbc.com/2017/06/20/msci-adds-mainland-chinese-a-shares-to-key-emerging-markets-index-on-fourth-review.html
  • https://www.msci.com/market-classification

ETFmaticin mallisalkut

London calling...
London calling…

ETFmatic on brittiläinen robo-advisor. He tarjoavat palveluitaan koko Euroopassa.

Kokeilin ETFmaticin palvelua eilen.

Verrattuna Bettermentiin ja Wealthfrontiin käyttöliittymä oli varsin sekava.

Huonoin puoli palvelussa oli sen Iso-Britannia -keskeisyys. Tämä näkyi varsinkin indeksiosuusrahastojen valinnassa.

ETFmaticin mukaan kaikki valitut rahastot ovat tuotto-osuuksia. Tällä ei ole väliä brittiläisten asiakkaiden näkökulmasta koska salkut kääritään ISA-nimisen kuoren sisään. Tämän kuoren sisällä osingot ovat verovapaita.

Heiltä löytyy kuitenkin kolme kivaa mallisalkkua.

ETFmaticin mallisalkut
ETFmaticin mallisalkut

Salkuissa käytettävät indeksiosuusrahastot ovat järjestyksessä seuraavat:

  • Source S&P 500 UCITS ETF
  • db x-trackers Euro Stoxx 50 UCITS ETF
  • Vanguard FTSE Developed Asia Pacific ex Japan
  • Vanguard FTSE Japan UCITS ETF
  • iShares Core FTSE 100 UCITS ETF
  • Vanguard FTSE Emerging Index ETF
  • SPDR® Barclays Euro Government Bond UCITS ETF
  • ETF Securities Lombard Odier IM Global Government Bond Fundamental GO UCITS ETF

Ellen ole aivan väärässä, Vanguardin tuotteiden kotipaikka on Irlanti.

Indeksiosuusrahaston kasvuosuuden verotus

Nordnetin Martin Paasi suosittelee blogissaan valitsemaan aina indeksiosuusrahastosta kasvuosuuden.

Indeksiosuusrahastojen tuotto-osuudet maksavat osinkotuotot ulos. Indeksiosuusrahastojen kasvuosuudet sijoittavat osingot uudelleen rahaston osakkeisiin.

USA:ssa kasvuosuudet eivät ole sallittuja. EU:ssa ne ovat sallittuja.

Suomessa kasvuosuuksien uudelleen sijoittamista osingoista ei myöskään tarvitse maksaa veroa.

Jos lukee amerikkalaisia kirjoja tai blogeja, suositellut indeksirahastot ovat lähes aina Vanguardin rahastoja.

Vanguardin maine on ylivoimaisesti paras. Muun muassa Warren Buffett suosittelee yksityissijoittajille Vanguardin rahastoja, spesifisti S&P 500 -indeksiä seuraavaa VOO:ta. Amerikkalaisena rahastona VOO on tuotto-osuus.

Mietinkin että vaikka VOO on tuotto-osuus, kannattaisiko se sittenkin valita? Martin Paasi on vastannut tähän Nordnetin blogissa.

VOO:n kulut ovat 0,04 %. Nordnetin blogissa suositellun SXR8:n kulut ovat 0,07 %. SXR8:n kotipaikka on Irlanti. Irlantilaisena rahastona rahasto maksaa osingoista 15 % veron ennen niiden uudelleensijoitusta.

Nordnetin blogin mukaan veroja on kolme:

  1. Lähdevero (15 % osingoista USA:lle)
  2. Rekisteröintimaan perimä ennakkovero (0 % Irlannissa?)
  3. Suomen verot osinkotuloista (30-33 %)

VOO:n osingot ovat olleet vuodessa 1,8 %.

En tiedä miksi (kertokaa joku) Martin Paasi laski blogikirjoituksessaan että lopulliset verot ovat kahden prosentin osinkotuotolle 0,3 %.

Jos näin on, olisivat VOO ja SXR8 mielestäni tismalleen tasoissa kulujen osalta.

Indeksiosuusähky

Argh
Argh

Tavoitteeni oli löytää sopivat indeksiosuusrahastot salkkuuni. Ja sitten sisäinen autistini pääsi vauhtiin.

Lopputulos oli että katselin eilen yöllä Exceliä jossa oli lähes 100 eri indeksiosuusrahastoa ja niille reilu kymmenen valintakriteeriä.

Onko tämä nyt ihan järkevää ajankäyttöä?
Onko tämä nyt ihan järkevää ajankäyttöä?

Muuten hyvä mutta lisäsin tuohon listalle sellaisiakin indeksiosuusrahastoja joita en kuitenkaan valitse.

Dippadaa.

Taitaa olla aika ottaa vähän takapakkia.

10 mielenkiintoisinta sijoitusblogia

Sanoiko joku ETF?
Sanoiko joku ETF?

Olen kiinnostunut nyt blogeista joissa liipataan ETF-sijoittamista.

Tällä hetkellä mielenkiintoisimmat löytämäni suomalaiset blogit ovat:

Näiden lisäksi luen mitä Martin Paasi on kirjoitellut Nordnetin blogiin.

Luen myös Seligsonin uutiskirjeitä sekä seuraan Index Varainhoitoa.

Seuraava projekti on lukea mitä Sharevillen Passiiviset indeksisijoittajat -ryhmässä on kirjoitettu.