Joululahjastressi iskee
Joululahjojen miettiminen ja ostaminen on mukavaa touhua. Tammikuussa postiluukusta kolahtava ylisuuri luottokorttilasku ei ole kuitenkaan kivoin mahdollinen alku uudelle vuodelle. Bonusta verkko-ostoksista tarjoava Ostohyvitys.fi ja Tarkan markan blogi ovat koonneet 10 vinkkiä, joiden avulla voi säästää rahaa joululahjaostoksilla.
1. Osta lahjat ajoissa
Mikään ei tuhoa budjettia niin kuin kiire. Jos mahdollista, osta lahjat ajoissa. Näin ehdit vertailla hintoja sekä miettiä lahjoja ajatuksen kanssa.
Jos et ole vielä aloittanut lahjojen ostamista, kannattaa lahjalistan tekeminen aloittaa heti.
2. Päätä ensin paljonko rahaa aiot käyttää
Perinteinen tapa ostaa joululahjoja on aloittaa miettimällä, että mitä lahjoja ostaisi ja kenelle. Tämä on valitettavasti helppo tapa kuluttaa lahjoihin enemmän rahaa kuin on. Päätä ensin, että paljonko aiot käyttää yhteensä joululahjoihin ja listaa sitten henkilöt, kenelle aiot lahjoja ostaa. Yritä keksiä kaikille sellaiset lahjat, että kokonaisbudjettisi ei ylity.
3. Osta pari ylimääräistä lahjaa
Joskus käy niin, että unohdat lahjalistaltasi jonkun henkilön tai että joku vuoden aikana tapaamasi henkilö päättääkin muistaa sinua yllätyslahjalla ennen joulua. Tällaisia tilanteita varten voi varautua ostamalla varastoon pari kenelle tahansa kelpaavaa lahjaa. Pandan suklaakonvehtirasiat taitavat olla Suomen yleisin “kun-en-muutakaan-keksinyt” -lahja.
4. Tee muutama lahja itse
Erinomainen tapa säästää joululahjakuluissa on tehdä lahjat itse. Suurin osa lahjan saajista myös arvostaa itse tehtyjä lahjoja.
Itse tehdyn lahjan ei tarvitse tarkoittaa satoja tunteja neulepuikkojen ääressä sohvalla. Esimerkiksi leivonnaiset ja jouluiset ruoat sopivat mainiosti jo ennen joulua ystäville tuotaviksi lahjoiksi.
Itse tehty lahja voi olla myös hyvinkin edullinen. Eräs ystäväni toi meille joululahjaksi tekemänsä jäälyhdyn. Tämä oli ehkä persoonallisin, mutta myös edullisin lahja, jonka olemme saaneet pitkään aikaan.
Lahjaksi voi antaa myös lupauksen jostakin itse tehtävästä palvelusta tai työnteosta kuten kotisiivouksesta.
5. Veronpalautukset eivät ole ilmaista rahaa
Monet budjetoivat joulunsa veronpalautusten ympärille. Veronpalautukset eivät kuitenkaan ole mitään ilmaista rahaa vaan osoitus siitä, että edellisen vuoden veroprosentti on ollut hieman persiilleen laskettu.
Osan veronpalautuksesta voi laittaa säästöön tai käyttää vararahaston kasvattamiseen. Uusi vuosikin on mukavampi aloittaa kun pankkitililtä löytyy pieni rahapuskuri yllättävien menojen varalle.
6. Vertaile hintoja
Varsinkin verkosta ostettaessa tuotteiden hintojen vertailu on helppoa. Suomen suurimmat hintavertailusivustot ovat Hintaseuranta.fi sekä Vertaa.fi. Myöskään ulkomaisia verkkokauppoja ei kannata unohtaa. Monilla eurooppalaisilla verkkokaupoilla on tarjota joulun alla ilmaiset toimitukset myös Suomeen.
Vinkkejä halvoista ostopaikoista voi kysellä myös suurilta keskustelufoorumeilta kuten:
7. Älä osta joululahjoja velaksi
Joululahjojen miettiminen ja ostaminen on mukavaa touhua. Tammikuussa postiluukusta kolahtava luottokorttilasku ei ole kuitenkaan mukavin mahdollinen alku uudelle vuodelle. Jos mahdollista, yritä pysyä budjetissa ja välttää joululahjojen ostamista velaksi.
8. Osta lahjat verkosta
Lahjojen ostaminen verkosta säästää paitsi rahaa, myös aikaa, polttoainetta ja hermoja. Postin teettämän tutkimuksen mukaan jo puolet suomalaisista ostaakin ainakin osan joululahjoista verkosta.
Mikäli vielä epäröit verkosta ostamista, Kuluttajaliiton sivuilta löytyy ohjeita onnistuneeseen verkko-ostamiseen.
9. Käytä alennuskoodit hyödyksesi
Varsin monet verkkokaupat kysyvät kassalla alennuskoodia, kampanjakoodia tai kampanjatunnusta. Alennuskoodit ovat verkkokauppojen tapa tarjota tietyille asiakasryhmille erikoisalennuksia tuotteista. Verkkokaupat lähettävät alennuskoodeja esimerkiksi sähköpostitse vanhoille asiakkailleen.
Alennuskoodeja voi hakea myös Googlen kautta. Lisäksi Suomestakin löytyy jo muutamia alennuskoodeja listaavia sivustoja.
Verkko-ostoksista voi saada alennusta myös ostohyvitysten ja bonusten avulla. Esimerkiksi Ostohyvitys.fi-sivuston kautta voi kerätä bonusta ostoksista reilussa 300 suomalaisessa ja ulkomaisessa verkkokaupassa.
10. Kierrätä lahjoja
Eräs tapa säästää lahjakuluissa on laittaa saadut lahjat takaisin kiertoon. Voitte myös sopia perheen tai sukulaisten kesken siitä, että kuka antaa lahjan kenellekin.
Joulu on taas ovella ja kulutusvimma kiihtyy huimasti keskuudessamme miettiessämme miten voimme ilahduttaa ja muistaa läheisiämme. Kuluttajana on kuitenkin tärkeää muistaa pitää huolta omista oikeuksistaan kauppiaiden aggressiivisen pyörityksen keskellä. Olenkin listannut alle kymmenen asiaa, jotka jokaisen kuluttajan tulisi tietää laillisista oikeuksistaan ostoksia tehdessään.
1. Sinulla ei ole oikeutta muuttaa mieltäsi!
Jos ostat tuotteen kaupasta ja se osoittautuu väärän väriseksi, kokoiseksi tai lahjan saaja ei siitä muuten vain tykkää, sinulla ei ole lain mukaan oikeutta saada rahojasi takaisin, vaihtaa tuotetta toiseen tai saada hyvityslaskua.
2. Osta verkosta, posti- tai puhelinmyynnillä, niin saat paremmat oikeudet.
Etämyyntiä koskevien lakien takia sinulla on 14 päivän peruuttamisoikeus, joka mahdollistaa tuotteen palautuksen, mikäli muutat mielesi. Tämän takia suuremmat ja kalliit ostokset kannattaa ostaa verkosta!
3. Sinulla on aina oikeus palauttaa rikkinäinen tuote! Jos ostamasi tuote tai palvelu on viallinen, sinulla on oikeus palauttaa sekä saada rahasi takaisin ostopaikasta ja -tavasta riippumatta!
4. Opettele TTT-oikeutesi!
Voit lisätä painoarvoa valituksiin/palautuksiin opettelemalla “viallisuuden” määritelmän. Tuotteiden tai palveluiden tulee aina olla… Tyydyttävän laatuisia, Tuotekuvauksen mukaisia ja Toimitettu kohtuullisessa ajassa. Lisätietoa löydät kuluttajaviraston sivuilta.
5. Kauppias on velvollinen korvaamaan viallisen tuotteen, ei valmistaja!
Älä tule huijatuksi. Jos kauppias kohauttaa olkiaan ja käskee sinun ottavan yhteyttä valmistajaan, pidä kiinni oikeuksistasi. Lain mukaan kauppias on korvausvelvollinen!
6. Haluat palauttaa tuotteen kuittia vastaan, mutta olet hukannut sen.
Valitettavan usein kuulee ihmisten valittavan “Kauppa ei antanut vaihtaa paitaa isompaan, kun olin hukannut kuitin, vaikka mulla oli verkkopankista tulostettu tosite mukana.” Mahdollisuus ehjän tuotteen vaihtoon on täysin kauppojen omasta asiakaspalvelupolitiikasta riippuvainen ja myyjällä ei ole lainvelvoittamaa pakkoa suostua vaihtoon. Mikäli kauppa on julkisesti ilmoittanut vaihtomahdollisuudesta, esimerkiksi kuittia vastaan 30 päivän sisällä ostohetkestä, on se velvollinen noudattamaan asettamiaan säädöksiä.
7. Pyydä lahjaostoksesta kuittiin merkintä.
Kun ostat lahjaksi, kannattaa pyytää kauppaa kirjaamaan kuittiin lahjansaajan nimi. Varsinkin, jos kaupalla on vaihto-oikeus lahjaksi ostamassasi tuotteessa. Täten lahjansaajalla on oikeus vaihtaa tai palauttaa tuote kaupan ehtojen mukaisesti. Kaupat eivät välttämättä vaadi tätä menettelytapaa, mutta näin pystyt varmistamaan vaihto-oikeuden siirtymisen lahjansaajalle.
8. Kuitti ei ole pakollinen, jos palautat viallisen tuotteen.
Viallisen tuotteen palauttamiseksi todisteeksi kelpaa kuitin lisäksi esimerkiksi pankkikorttitosite, tiliote tai liikkeen tarra tuotteen pakkauksessa. Silti kuitit kannattaa aina säilyttää, koska niiden avulla säästytään turhalta vaivalta. Huomionarvoista on myös muistaa pyytää takuutodistus tulosteena, sillä kuittien lämpöpaperit kuluvat ajan kuluessa.
9. Luottokortilla ostaminen antaa enemmän turvaa.
Kun maksat luottokortilla, saat turvaa kaupankäyntiisi. Mikäli kauppias ei suostu hyvittämään viallista tuotetta, ei ole toimittanut tuotetta tai ole tavoitettavissa, hyvitystä voi vaatia myös luottokorttiyhtiöltä.
10. Palauta vialliset tuotteet aina mahdollisimman nopeasti.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä nopeammin sen parempi. Mitä enemmän aikaa tuotteen ostosta on kulunut, sitä vaikeammaksi rahojen palautus tai hyvityksen saaminen on. Myyjän vastuu tavaran elinkaaren alussa on suuri ja pienenee tavaran ikääntyessä.
Vistaprintin käyntikorttien hinta
Ryhdyin elokuun alussa uudelleen täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Yrittäjälle käyntikortit ovat suhteellisen tärkeä asia olla olemassa, joten sellaiset piti hankkia. Tämä antoi minulle samalla mahdollisuuden kokeilla sekä omaa palveluamme Ostohyvitystä että täällä Tarkkamarkassa usein mainittua Vistaprintin käyntikortteja.
Vistaprint * on ilmeisesti hollantilainen palvelu, joka on tuttu ilmaisia käyntikortteja ja ilmaisia t-paitoja lupaavista mainoksistaan. Vistaprint on kuitenkin tullut suhteellisen kuuluisaksi tavastaan tarjota lisäpalveluitaan suhteellisen voimakkaasti. Esimerkiksi omista logoista ja nopeasta postituksesta tulee helposti ilmaisten käyntikorttien päälle muutama kymmenen euroa lisähintaa.
Minulla oli jo olemassa Photoshop-muotoinen tiedosto siitä, miltä käyntikorttieni pitäisi näyttää. Ensimmäinen haaste prosessissa oli omien kuvien lataaminen Vistaprintin järjestelmään. Kuviin piti jättää todella reilut leikkausrajat. Tätä varten Vistaprintin sivuilta sai ladattua omalle koneelle tiedoston, jossa nämä eri suojarajat näkyvät. Omien kuvieni muuttaminen Vistaprintin haluamaan tarkkuuteen, kokoon ja suojarajoihin oli itsessään varsin tuskallinen prosessi.
Lopulta sain kuvani ladattua ja huomasin, että pelkästään omien kuvien käyttäminen etu- ja takapuolella toi käyntikortteihin melkoisesti lisää hintaa. Lisäksi käyntikortin esikatselusta huomasin, että Vistaprint oli pakannut kuviani melkoisesti. En ollut aivan varma, että käyttäisivätkö tätä verkossa näkyvää pakattua kuvaa painamisessa vai lähettämääni tarkkaa kuvaa. No, käyntikortit saatuani huomasin, että he olivat tosiaan käyttäneet tätä pakattua kuvaa.
Tilausta tehdessäni Vistaprint ehdotti minulle kaikenlaisia nopeampia toimitusvaihtoehtoja, mutta valitsin reilusti vaihtoehdoksi “hidas”. Lisäksi sain klikkailla viiden sivun verran erilaisia muita tuotteita, joita voisin tilata.
Yrittäjän kannalta harmillista oli, että jouduin maksamaan käyntikorteista hollantilaisen ALV:n. Tämän ALV:n hakeminen takaisin on todella tuskaista. Jostakin syystä Vistaprint ei hyväksynyt suomalaista ALV-numeroani ja ilmoitti, että koska numero oli heidän mielestään väärin, käyntikorteista menee ALV Hollannissa. ALV-numeron syöttämistä ei saanut kokeilla uudelleen, mikä osaltaa ajoi minua kohti ostamista.
Tein tilaukseni 8. marraskuuta ja sain vahvistuksen tilauksesta seuraavana päivänä. 14. marraskuuta sain sähköpostiini ilmoituksen, että tilaukseni on toimitettu etuajassa. Tästä käyntikorttien saapumiseen ei mennytkään kuin pari hassua päivää.
Kun käyntikortit vihdoin saapuvat sain huomata, että laatu ei ollut hääppöinen. Käyntikorteissa oli mm. seuraavia ongelmia:
- Kaikissa käyntikorteissa oli reunoissa punaista mustetta
- Jotkut käyntikortit oli leikattu vinoon
- Useissa käyntikorteissa näkyi väärästä leikkauksesta johtuen viirut ylä- ja alalaidassa sekä osa jotain leikkausmerkintöjä
- Käyntikorttien kiiltävä etupinta on tahmea
- Käyntikortit ovat normaalia pienempiä
- Käyntikorttien printissä näkyy kuvan pakkauksesta johtuvaa pikselöitymistä
Kuten oheisesta kuvasta näkyy, käyntikorttien hinta ei lopulta ollut mikään älyttömän edullinen. Maksoin 250 käyntikortista 31,85 euroa.
Oma arvioni on, että jos olet yksityishenkilö ja haluat itsellesi halvalla jotkut käyntikortit, ovat Vistaprintin ilmaiset käyntikortit ihan hyvä vaihtoehto. Ottaen huomioon tähän prosessiin käyttämäni ajan, käyntikorttien hinnan sekä suoraan sanoen surkean laadun, suosittelen yrittäjille kuitenkin jonkin suomalaisen mainostoimiston ja painotalon käyttämistä.
Linkki:
Olen kirjoittanut Tarkan markan blogia pääasiassa yksin, mutta niinä muutamina kertoina kun olen päästänyt vierailevat kirjoittajat ääneen olen saanut yllättyä joka kerta positiivisesti.
Tämä blogipostaus siis toimikoon yleisenä ilmoituksena kaikille teille Tarkan markan lukijoille, jotka haluaisitte kirjoittaa blogiini vieraskynäkirjoituksen tai -kirjoituksia ja kertoa muille lukijoille omia vinkkejä tai kokemuksianne säästämisestä, sijoittamisesta tai velkavaikeuksista ja niistä selviämisestä.
En ole tätä tainnut ikinä näin suoraan sanoa, mutta annan enemmän kuin mielelläni myös teille lukijoille mahdollisuuden kertoa omia kokemuksianne muille Tarkan markan blogin lukijoille.
Myös säästämisestä kiinnostuneet freelance-journalistit ja toimittajaopiskelijat saavat ottaa mielihyvin yhteyttä. Minulla on muutamia juttuja mielessä, joissa kaipaisin minua paremmat journalistiset taidot omaavien henkilöiden osaamista ja kokemusta.
Yhteydenotot hoituvat parhaiten lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen markus.ossi@frugal.fi
Näin korjaat mitä tahansa
Tarkan markan ideologiaan kuuluu erottamattomana osana se, että ei aina osteta uutta vaan pyritään mahdollisuuksien mukaan korjaamaan vanhaa. Ohessa vuokaavio, jota seuraamalla voit korjata mitä tahansa.
Kiitokset tästä hauskasta vinkistä Mikolle, joka laittoi minulle alkuperäisen kuvan englanniksi.
Luotettava kuin käytetyn auton myyjä
Taloustieteilijät ovat löytäneet useita psykologisia kikkoja, joiden avulla myyjät voivat saada meidät kuluttajat ostamaan aikomaamme tai tarvitsemaamme enemmän.
Psyblog on koonnut näistä yhteen kymmenen mielenkiintoisinta.
1. Status quo -harha
Ihmisillä on taipumus tehdä samoja valintoja, joita olemme tehneet aikaisemminkin. Jatkamme näiden valintojen tekemistä vaikka tarjolla olisi parempia vaihtoehtoja. Tämä pätee niin tuotteisiin kuin palveluihinkin.
Myyjät tietävät tämän hyvin ja yritysten näkökulmasta riittääkin usein, että ne saavat kuluttajan ostamaan tuotteen vain yhden kerran.
Meidän on hankala muuttaa käyttäytymistämme sillä valintojen tekeminen vaatii vaivannäköä ja pelkäämme, että tulemme katumaan valintaamme.
Tämä harha selittää sen, miksi suomalaiset eivät kilpailuta sähköyhtiötään vaikka sähkö on aivan samaa tavaraa riippumatta siitä, että miltä yhtiöltä sen ostaa.
2. Ostamisen jälkeinen rationalisointi
Ostoksen tehtyämme perustelemme itsellemme, että päätöksemme oli oikea. Suurin osa ihmisistä kieltäytyy hyväksymästä, että he ovat tehneet väärän valinnan erityisesti isojen ostosten kanssa.
Tämä rationalistointi on syynä siihen, miksi TV-shopit pystyvät tarjoamaan “30 päivän rahat takaisin” -takuuta. Kun olemme tehneet valinnan kerran, perustelemme itsellemme, että valintamme oli oikea.
3. Suhteellisuusansa
Ajattelemme hintoja aina suhteellisesti. Tämän vuoksi yritykset asettavat hintansa aluksi niin korkeaksi ja laittavat sitten tuotteet tarjoukseen. Tätä ilmiötä kutsutaan myös ankkurivaikutukseksi. Yksi hinta toimii ankkurina ajattelullemme.
Klassinen esimerkki suhteellisuusansasta on viinien hinnat ravintoloissa. Suurin osa ihmisistä valitsee ravintolassa toiseksi halvimman viinin, sillä vaikka haluamme säästää rahaa, emme halua vaikuttaa kitsailta. Suhteutamme myös toiseksi halvimman viinin hintaa kalleimpiin viineihin sekä virvoitusjuomien hintoja alkoholijuomien hintoihin. Verrattuna kuuden euron olueen kolmen euron limsalasi vaikuttaa ihan hyvältä diililtä.
Suhteellisuusansan voi ohittaa suhteuttamalla ostoksen hinnan johonkin muuhun. Onko uusi iPhone 4S oikeasti kahden kuukauden ruokaostosten arvoinen?
4. Omistajuusvaikutus
Arvostamme tavaroita enemmän kun omistamme ne. Tämän vuoksi myydessämme tavaroitamme asetamme niiden hinnan liian korkeaksi.
En esimerkiksi maksaisi itse käytetystä Xbox-pelikonsolista kuin 20 euroa, mutta jos joku tarjoaisi minulle omasta Xbox-pelikonsolistani 50 euroa, en todennäköisesti myisi sitä.
Sama vaikutus toimii myös huutokaupoissa ja autokaupassa. Siinä vaiheessa kun olet jo tehnyt ostopäätöksen, automyyjän on helppo saada sinut ostamaan auto rahoituksella tai ottamaan siihen kalliita lisävarusteita. Myös suhteellisuusansa pätee autokaupassa. Auton hintaan verrattuna 469 euroa mukinpidikkeestä vaikuttaa edulliselta.
5. Nykyisyyden harha
Ihmiset haluavat välitöntä nautintoa. Tuska, ahdistus ja vaiva voi odottaa.
Vuonna 1998 tehdyssä tutkimuksessa ihmisten piti valita mitä he söisivät heti ja mitä heti. Päättäessään ensi viikon ruokavalintoja, 74 % ihmisistä valitsi hedelmät. Päättäessään mitä he söisivät heti, 70 % valitsi suklaan.
Tämä selittää muun muassa sitä, miksi kaupassa hedelmätiski on kaupan alussa ja karkkihylly juuri ennen kassaa. Tämä harha on myös syy sille, miksi osamaksukauppa ja “Osta nyt, maksa myöhemmin” toimii niin hyvin.
6. Menettämisen pelko
Ihmisillä on taipumuksena myydä asioita kun niiden hinta laskee, mutta pitää niistä kiinni kun niiden hinta nousee. Tämä ilmiö on havaittu monissa osakkeenomistajien käyttäytymistä koskevissa tutkimuksissa.
7. Tuttuuden harha
Mainonta toimii osaksi siksi, että pidämme meille tutuista asioista. Valitsemme tutun vaihtoehdon myös silloin vaikka tiedämme, että se ei ole paras vaihtoehto.
8. Ruusuinen menneisyys
Muistamme päätöksemme yleensä parempina kuin ne oikeasti olivat.
Tämä muodostuu ongelmaksi silloin, jos toistamme aiemmat väärät vlintamme. Tämä on syy siihen, miksi teemme samat taloudelliset virheet yhä uudelleen ja uudelleen.
9. Ilmainen!
Sanalla “ilmainen” on ihmisiin maaginen vaikutus. Käyttäytymistieteet ovat osoittaneet, että ihmiset valitsevat helposti huonomman diilin vain siksi, että sen kanssa saa jotakin ilmaiseksi.
Suomessa sanan “ilmainen” käyttäminen markkinoinnissa onkin säänneltyä. Mainostajat pyrkivät kuitenkin kaikin keinoin kiertämään näitä ohjeita. Ilmaisuudella on kuluttajiin yksinkertaisesti niin voimakas vaikutus, että pienet sanktiot ovat niiden arvoisia.
10. Pidättyväisyysharha
Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset yliarvioivat rajusti oman kykynsä pidättäytyä houkutuksista.
Tämä harha on syynä siihen, miksi monet taloudenhallinnan asiantuntijat suosittelevat luottokorttien leikkaamista kahtia. Monet säästämisen asiantuntijat ovat myös huomanneet, että paras tapa vähentää heräteostoksia on vähentää kaupassakäyntikertoja.
Olemme yleisesti ottaen heikompia kuin luulemme, joten paras tapa estää itseämme tekemästä taloudellisia typeryyksiä on välttää houkutuksia.
Psyblog-blogista löytyy paljon muitakin mielenkiintoisia juttuja raha-asioiden psykologiasta. Katso esimerkiksi nämä:
Monien ostamiemme tavaroiden arvo romahtaa heti kun olemme maksaneet ne. Arvonsa nopeasti menettäviä tavaroita ovat esimerkiksi:
- Sanomalehdet
- Aikakauslehdet
- Vaatteet (erityisesti alusvaatteet)
- Huonekalut
- Kodinkoneet
- Viihde-elektroniikka
Tarpeettomista tavaroista kannattaisikin pyrkiä pääsemään eroon mahdollisimman nopeasti. Tiedän tämän kaiken varsin hyvin, mutta tästä huolimatta olen hamstraaja.
Opin kuitenkin tämän viikon tiistaina A4uexpo-konferenssissa Lontoossa Kelvin Newmanin pitämästä esityksestä, että en ole ongelmani kanssa yksin. On nimittäin olemassa tieteellinen teoria, jonka mukaan ihmiset antavat enemmän arvoa sille, minkä he omistavat.
Tietyissä tapauksissa hinta, jolla ihmiset ovat valmiita myymään tietyn esineen on huomattavasti korkeampi kuin hinta, jonka he ovat valmiita maksamaan samasta esineestä. Heberlein ja Bishop osoittivat vuonna 1985 tekemässä tutkimuksessaan, että ihmiset olivat valmiita maksamaan tietystä metsästysluvasta 31 dollaria, mutta eivät olleet valmiita luopumaan ostamastaan luvasta alle 143 dollarilla.
Ziv Carmon ja Dan Ariely ovat esittäneet, että ostaessamme tavaroita arvostamme niitä vain sen perusteella mistä joudumme luopumaan. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä rahaa ja kuten me kaikki tiedämme, rahalla on tapana lähteä ihmisten käsistä kohtuullisen liukkaasti. Myydessämme tavaroita arvostamme tavaroita niiden meille tuomien etujen perusteella.
Syy, miksi tätä aihetta käsiteltiin tuolla käymässäni konferenssissa on, että markkinointimiehet tuntevat tämän teorian ja käyttävät tätä hyväkseen. Kelvin Newmanin esityksen aiheena ei nimittäin suinkaan ollut “Näin säästät rahaa” vaan “Näin käytät hyväksesi viittä tunnettua kuluttajien psykologista heikkoutta yrittäessäsi myydä heille tavaraa Internetissä”.
Laitoin tuohon alle linkin tähän Ziv Carmonin ja Dan Arielyn tutkimukseen. Huomattavasti näiden tutkimusten lukemista viihdyttävämpi vaihtoehto on kuitenkin katsoa oheinen George Carlinin legendaarinen stand up -esitys tavaran merkityksestä elämässämme.
Sehän on elämäsi koko merkitys, eikö niin? Yrität löytää paikan, johon laittaisit kaikki tavarasi. Eihän talossakaan ole kysymys mistään muusta. Talosi on vain paikka tavaroillesi. Jos sinulla ei olisi niin hemmetin paljon tavaraa, et tarvitsisi taloa! Voisit vain kävellä ympäriinsä koko ajan. Sitä talosi on. Se on kasa tavaraa, jonka päällä on kansi.
- George Carlin
Lue lisää:
Wall Street kutsuu (Flickr: nromagna)
Kaverini kävi tänään luonani kyselemässä joitakin perusvinkkejä aloittavalle sijoittajalle. Koska nämä voivat kiinnostaa muitakin, tässä kaverilleni antamani aloittavan sijoittajan vinkit.
1. Tuotto ja riski
Kuluneen kliseen mukaisesti “tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä”. Tällä tarkoitetaan sitä, että yleensä korkeampaa tuottoa ei ole mahdollista saada ilman suurempaa riskiä. Jos joku lupaa sinulle enemmän kuin tuottoa kuin muut, tulet todennäköisesti menettämään kaikki sijoittamasi rahat. Varsinkin jos joku lupaa “varmoja” tuottoja, juokse toiseen suuntaan ja lujaa.
Osakemarkkinoiden keskituotto on ollut historiallisesti noin 8 % luokkaa. Inflaation ja verojen jälkeen tästä voi odottaa jäävän käteen noin 4 – 5 % vuodessa. Kaikkiin tätä korkeampiin tuottolupauksiin kannattaa suhtautua hyvin skeptisesti.
Riskittömiä sijoituksia ei ole olemassa, mutta käytännön syistä sijoituksia Suomessa Suomen valtion velkakirjoihin on pidetty riskittöminä. Lisäksi maailmalla pidetään riskittöminä sijoituksia Yhdysvaltain velkakirjoihin.
Tuoton ja riskin kulkeminen käsi kädessä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tuotto-odotukset toteutuisivat varmasti vain siksi, että ne ovat matalia. Riskin ongelma on siinä, että sitä on hankala arvioida ennen sen toteutumista.
2. Hajauttaminen
Koska tulevaisuutta on niin hankala ennustaa, suositellaan osakesijoituksien hajauttamista. Hajauttamisen taustalla on havainto siitä, että ostamalla yhden yhtiön osakkeen sijasta useamman yhtiön osakkeita voidaan saada aikaiseksi lähes sama tuotto huomattavasti pienemmällä riskillä. Syynä tähän on, että eri yhtiöiden osakkeet liikkuvat eri tahdissa.
Osakesijoituksien hajauttamista suositellaan tehtäväksi sekä toimialoittain että maantieteellisesti.
Osakesijoituksien hajauttamiseen liittyy jonkin verran inhottavaa matematiikkaa sekä käsitteitä kuten systemaattinen riski, moderni portfolioteoria ja keskihajonta. Käytännössä sijoitusten hajauttaminen onnistuu helpoiten ostamalla yksittäisen osakkeiden sijasta osakerahastoja.
3. Kulut
Osakerahastojen ikävä puoli on, että niiden ostamiseen, myymiseen ja pitämiseen liittyy kaikenlaisia kuluja. Näitä kuluja ei aina tuoda kovin selkeästi esiin. Viimeisten vuosien aikana Suomessakin on herätty huomaamaan, että useissa tapauksissa osakerahastojen kulut syövät niiden tuotot. Sijoittaja ei useinkaan saa korkeampien kulujen vastineeksi yhtään sen parempaa tuottoa kuin toisesta, halvemmasta rahastosta.
Maailmalla onkin syntynyt passiivisen sijoittamisen koulukunta, joka suosittelee ostamaan vain sellaisia rahastoja, joiden kulut ovat hyvin pienet. Käytännössä valinnaksi tulevat tällöin niin sanotut indeksirahastot. Indeksirahastojen ongelmana kuitenkin on, että niihin sijoittaminen vaatii sijoittajalta huomattavan korkean määrän ymmärrystä siitä, että mitä indeksirahastoja pitäisi ostaa.
Pankin myymien rahastojen ehdottomasti paras puoli on, että pankit ja pankkien tarjoamat rahastot tekevät sijoittamisen aloittamisen helpoksi. Ostamalla pankin tarjoamaa rahastoa tulee ehkä maksaneeksi pankille kuluina hyvin suuren osan tuotosta, mutta loppujen lopuksi tämä voi olla sen arvoistakin.
4. Ikä ja riskinsietokyky
Lähes jokaisessa sijoitusoppaassa muistetaan mainita, että mitä aikaisemmin sijoittamisen aloittaa, sitä tehokkaammin korkoa korolle -ilmiö ehtii toimia. Voidaan esimerkiksi laskea, että jos henkilö sijoittaisi 19-vuotiaana 10 000 euroa osakkeisiin ja osakemarkkinoiden keskituotto olisi 12 % vuodessa, olisi sijoitus kasvanut 50 vuodessa baziljoonaan euroon.
19-vuotiailla kuitenkin harvemmin on 10 000 euroa sijoitettavaksi. Lukion jälkeen tulee armeija, armeijan jälkeen opiskelut. Keskimääräisen kuuden vuoden yliopisto-opiskelun jälkeen ikää on kertynyt jo sen verran, että muutaman vuoden kuluttua edessä on ensimmäisen oman asunnon ostaminen. Asuntovelallisen ylimääräiset rahat menevätkin sitten seuraavan 20 vuoden ajan asuntolainan lyhennyksiin.
Käytännössä sijoittamaan päästäänkin usein vasta myöhemmässä keski-iässä. Tässä vaiheessa kun eläkeikään on aikaa ehkä enää 10 vuotta, alkaa paniikki. Ylimääräistä rahaa olisi, mutta jotta eläkeikään mennessä ehtisi kerryttää kasaan tarpeeksi suuren potin, pitäisi sijoituksien keskituoton olla vähintään osakemarkkinoiden 8 % historiallisen keskituoton verran, mielellään vielä enemmän.
Osakemarkkinoilla on kuitenkin nousukausia ja laskukausia. Tämän vuoksi sanotaankin, että osakemarkkinoille pitäisi pystyä sitoutumaan vähintään seitsemäksi ja mielellään yli kymmeneksi vuodeksi. Lisäksi eläkeiän lähestyessä riskinsietokykymme käytännössä vähenee. Siinä missä teini-ikäisellä on kymmeniä vuosia aikaa odottaa osakemarkkinoiden kääntymistä positiiviseksi, ei eläkeikää hipovalla tällaista luksusta ole.
Kohtuullisen hyvä nyrkkisääntö on, että sijoituksista pitäisi olla riskittömissä sijoituksissa oman iän verran prosentteina. Tällaista sijoituksien hajauttamista eri omaisuusluokkiin kutsutaan allokoinniksi.
5. Ajallinen hajauttaminen
Kaikki tietävät vanhan ohjeen “osta halvalla, myy kalliilla”. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Sen lisäksi, että pitäisi tietää milloin ostaa pitäisi vielä tietää milloin myydä.
Pankit ja osakerahastot suosittelevatkin tavalliselle sijoittajalle sijoittamisen aloittamista pikkuhiljaa eli sijoitusten ajallista hajauttamista (engl. dollar-cost averaging). Ostamalla osakkeita joka kuukausi samalla summalla tulee ostaneeksi osakkeita enemmän silloin kun ne ovat halpoja ja vähemmän silloin kun ne ovat kalliita.
Tämän menetelmän kriitikot ovat huomauttaneet, että jatkuviin ostoihin liittyvät kulut voivat syödä sijoitusten tuottoja. Olen kuitenkin ajan kuluessa tullut siihen tulokseen, että pieni tuotoista tinkiminen voi olla ihan paikallaan jos vaihtoehtona on se, että jähmettyy paikalleen eikä uskalla sijoittaa ollenkaan.
Kommentteja, korjauksia?
Braun Oral-B Sensitive vaihtopäät
Olen niitä ihmisiä, jotka tykkäävät vertailla tuotteiden hintoja verkossa aina ulkomaisia verkkokauppoja myöden. Kirjojen, elokuvien, pyöräilytarvikkeiden ja vaatteiden tilaaminen verkosta onkin arkipäivää. Joskus kuitenkin hämmennyn itsekin siitä, mitä kaikkea netistä saakaan halvemmalla.
Ajattelin jakaa tällaisen esimerkin, joka on mielestäni kohtuullisen erikoinen. Hammashoitajani suosituksesta ja tyttöystäväni patistamana vaihdoin tavallisen hammasharjan vuoden alussa sähköhammasharjaan. En kuitenkaan oikein pitänyt noista Oral B -harjani tavallisista harjaksista, koska olin tottunut pehmeämpiin harjoihin. Yritin etsiä pehmeitä vaihtopäitä kaupoista, mutta en niitä oikein mistään löytänyt. No, nörtti kun olen niin kirjoitin haun Googleen.
Näitä löytyi jostakin Suomestakin, mutta ajattelin huvikseni kokeilla hakea näitä ulkomailta. Kuinka ollakaan, neljän kappaleen hammasharjan vaihtopääpakkaus löytyi Iso-Britannian Amazonista hintaan 7,91 puntaa. Lisäsin tuotteet ostoskoriin ja kotiin toimitettuna hinnaksi tuli 17,98 euroa.
Toimituksessa ei kestänyt kuin pari päivää ja niin vain oli, että sain neljä kappaletta sähköhammasharjan vaihtopäitä toimitettuna Iso-Britanniasta postilaatikkooni halvemmalla kuin mistään löytämästäni suomalaisesta kivijalka- tai verkkokaupassa.
Tämä sai minut miettimään, että näiden “perinteisten” verkkokauppatuotteiden lisäksi tällaisia vastaavia tuotteita täytyy olla satoja, jotka saa verkkokaupasta halvemmalla.
Kysymys siis teille lukijoille:
Mitkä ovat erikoisimmat tai arkipäiväisimmät tuotteet, mitä olette löytäneet verkkokaupasta perinteistä kauppaa halvemmalla?
Tämän säästövinkin opetti minulle Helsingin seudun liikenteen ystävällinen virkailijatäti käydessäni kesäloman päätyttyä ostamassa Helsingin paikallisliikenteen kausilippua matkakorttiini.
Kävin viime vuoden elokuun alusta tämän vuoden heinäkuuhun töissä Hämeenlinnasta Helsingin Arabianrannassa autolla. Heinäkuun puolessavälissä työpaikkani muutti Arabianrannasta Kalasatamaan, joka mahdollisti työmatkojen taittamisen junalla ja metrolla. Hämeenlinnasta pääkaupunkiseudulla töissä käyminen on ainakin Hämeenlinnan asemalla arkiaamuisin junaa odottavien ihmisten ja pääkaupunkiseutua kohti moottoritietä ajavien autoilijoiden määristä päätellen kohtuullisen suosittua.
Kuukausilippu junaan ei ole kuitenkaan mikään edullinen. 30 päivän junalippu IC-juniin ajalle 25.7.2011 – 23.8.2011 maksoi sellaisen ostaessani 332,60 euroa.
Helsingin sisäisen liikenteen lippua ostaessani ystävällinen virkailijatäti kuitenkin ymmärsi, että olen työmatkalainen. Hän neuvoikin minulle, että minun kannattaisi ostaa kautta vain 26 päiväksi. Tämä 26 päivän kausi maksoi 63,30 euroa. Vertailun vuoksi 30 päivän kausi maksoi 71,90 euroa. Ideana on siis ostaa kautta kolme täyttä viikkoa, mutta jättää viimeinen viikko viikonlopun verran vajaaksi. Näin säästää lipun hinnassa aina tuon yhden viikonlopun verran jokaista neljää viikkoa kohden. VR:n lippu-uudistuksen myötä tämän pitäisi olla nykyään mahdollista myös kaukoliikenteen junalipuissa.
Valitettavasti tämä vinkki pätee kuitenkin vain silloin, jos vertailee lipun ostamista 28 päiväksi ja lipun ostamista 26 päiväksi. Riippuen omien lomien pituuksista ja ajoituksista voi olla kannattavampaa ostaa vain lippu kerralla koko vuodeksi. Esimerkiksi 280 päivän Helsingin sisäinen lippu ulkopaikkakuntalaiselle maksaa 609,40 euroa. Sama ajanjakso ostettuna 26 päivän pätkissä maksaa 633 euroa.
Pitkien pätkien ostamisessa on myös se etu, että tällöin voi kulkea samaan hintaan ostamallaan yhteysvälillä myös viikonloppuisin. Varsinkin junien kertalippujen hinnat ovat niin kovia, että parikin viikonloppureissua Hämeenlinnasta Helsinkiin tuhoaisi minulla kaikki kaudenpituuskikkailun tuomat säästöt.
Jos on kuitenkin hyvin varma siitä, milloin matkoja oikeasti tekee, voi kausien pituuksia säätelemällä säästää vuoden aikana muutamasta kympistä jopa satasiin.