Tärkeintä on säästää tarpeeksi

Olen aasi
Olen aasi

Kahdeksankymmentä prosenttia menestyksestä on sitä että tulee paikalle.

Woody Allen

Olen käyttänyt viimeisen kahden vuoden aikana paljon aikaa indeksiosuusrahastojen vertailuun. Tavoitteeni on ollut löytää parhaat indeksiosuusrahastot kuhunkin omaisuusluokkaan.

Varsinainen tavoitteeni on saada tarpeeksi rahaa säästöön eläkettä varten.

Dave Ramsey väitti radio-ohjelmassaan että ajatustapani on väärä. Hän viittasi tutkimukseen jonka mukaan rikkaana eläköityvät ne jotka laittavat säästöön tarpeeksi suuren osan palkastaan.

Melkoisen salapoliisityön jälkeen löysin tämän ASPPA Journalissa julkaistun tutkimuksen. David Blanchett ja Jason Grantz tutkivat neljän eri tekijän vaikutusta onnistuneeseen eläkkeeseen:

  1. Säästämisaste
  2. Sijoitusten laatu
  3. Sijoitusten allokaatio
  4. Muutosten tekeminen allokaatioon tilanteen niin vaatiessa

Tutkimuksen lopputulos oli että suhteellisesti katsottuna säästämisaste on viisi kertaa tärkeämpää kuin sijoitusten allokaatio, noin 30 kertaa tärkeämpää kuin muutosten tekeminen allokaatioon tilanteen niin vaatiessa ja 45 kertaa tärkeämpää kuin sijoitusten laatu.

Perinteisen nyrkkisäännön mukaan allokaatio selittää yli 90 % sijoituksen tuotoista. Tämä nyrkkisääntö jättää huomiotta päivänselvän asian.

Mitä suuremman rahasumman sijoittaa, sitä suuremmaksi sijoitus kasvaa.

Duh!

Lähde:

  • Retirement Success: A Surprising Look into
    the Factors that Drive Positive Outcomes

 

Korttiostokset ovat epäterveellisempiä

Nallekarkit eivät mene tasan. Käteisellä niitä tulee ostettua vähemmän.
Nallekarkit eivät mene tasan. Käteisellä niitä tulee ostettua vähemmän.

Kortin käyttämiseen liittyy kummallisia piirteitä. Kirjoitin äsken miten luottokortilla maksaessa tulee käytettyä enemmän rahaa.

Nyt opin että kortilla tehdyt ostokset ovat käteisostoksia epäterveellisempiä.

Ruokakauppaostokset eri maksutavoilla (Lähde: Dilip Soman)
Ruokakauppaostokset eri maksutavoilla (Lähde: Dilip Soman)

Oheisessa taulukossa on kuvattu ruokakauppaostoksia eri maksutavoilla. Kortilla ostettaessa kuitin loppusumma on keskimäärin 43,49 dollaria. Käteisellä ostettaessa loppusumma on 32,96 dollaria. Tämän voisi vielä selittää sillä että köyhät eivät saa luottokorttia.

Jännin havainto on mitä ostoskorista on löytynyt.

Kaikilla maksutavoilla peruselintarvikkeisiin on mennyt suunnilleen saman verran rahaa.

Ero tulee herkuissa. Luottokortilla ostaneet ovat käyttäneet herkkuihin kaksi kertaa enemmän rahaa.

Tämä tutkimus tehtiin analysoimalla kuitteja ruokakaupassa.

Toisessa tutkimuksessa tutkittiin tuhannen kotitalouden kulutustottumuksia kuukauden ajan. Tutkimuksen lopputulos oli että luottokorttia käyttäessään ihmiset ostavat enemmän epäterveellisiä tuotteita kuten jäätelöä, karkkeja, keksejä ja perunalastuja.

Tutkijat päättelevät että käteisen käyttämisen aiheuttama tuska auttaa ihmisiä tekemään terveellisempiä ostopäätöksiä kaupassa.

Lähteet:

  • How Credit Card Payments Increase Unhealthy Food Purchases: Visceral Regulation of Vices
  • The Effect of Payment Transparency on
    Consumption: Quasi-Experiments from the Field

 

Luottokortilla tulee helpommin tuhlattua

Edulliset kengät
Edulliset kengät

Minulla on luottokortti.

Varaan sillä lentoja. Käytän sitä ulkomailla. Tilasin tänään sillä USA:sta farkut.

Kun luottokorttilasku tulee, maksan sen kokonaan.

Kaikki hyvin? Ei välttämättä.

Tutkimusten mukaan luottokortti saa meidät käyttämään enemmän rahaa.

Psychology Today -lehden blogia lainaten:

Minkä tahansa ostoksen maksaminen aiheuttaa ostajassa välitöntä tuskaa. Ostaja vertaa tätä tuskaa tuotteen käyttämisen myöhemmin tuomiin hyötyihin. Mutta tämä tuska ei ole sama käteiselle ja luottokorteille.

Priya Raghubir ja Joydeep Srivastava huomasivat vuonna 2008 julkaistussa tutkimuksessaan että ihmiset käyttävät eri määrän rahaa riippuen siitä miten he maksavat ostoksensa.

Mitä läpinäkyvämpää maksaminen oli, sitä enemmän ihmiset välttivät tuhlaamista. Luottokortteja ja lahjakortteja kohdellaan helpommin leikkirahana.

Eri maksutapojen läpinäkyvyys (Lähde: Dilip Soman)
Eri maksutapojen läpinäkyvyys (Lähde: Dilip Soman)

Tutkijoiden mukaan tähän on kaksi syytä:

  1. Luottokortilla ostettaessa lasku maksetaan ja ostos tehdään eri aikaan.
  2. Luottokorttilaskulla on useita ostoksia. Tämän vuoksi emme osaa enää yhdistää rahasummaa ja ostosta toisiinsa.

Yhdessä nämä tekijät johtavat siihen että käytämme enemmän rahaa tehdessämme ostoksia luottokortilla.

Yhden tutkimuksen mukaan käytämme 20 % enemmän rahaa tehdessämme ostoksia luottokortilla.

Ps. Katsokaapa tuolta taulukosta mikä on tavallisen pankkikortin läpinäkyvyys.

Uudet kesärenkaat autoon

Mikä meni vikaan Hermanni?
Mikä meni vikaan Hermanni?

Autoni kesärenkaat ovat kuluneet (jostakin syystä) pelkästään sivuista. Huolto epäili että ohjauskulmat ovat väärät.

Joudunkin rengasostoksille aiemmin kuin luulin.

Nyt pitäisi tehdä vähän valintoja. Hyvältä näyttäviä renkaita oli kolme.

225/55R17 101W XL Goodyear EfficientGrip Performance

  • 69 desibeliä
  • Vierintävastus A
  • Märkäpito A
  • Huippunopeus 270 km/h
  • 2. sija Tekniikan Maailman rengastestissä 2016 ja 3. sija 2015
  • 4. sija ADAC.in kesärengastestissä 2016 (185/60R16)
  • 2. sija Tuulilasin vuoden 2014 kesärengastestissä

Hinta:

  • 128,96 € (Renkaatvaihtoon.fi)
  • 140,20 € (Rengas-online.com)

225/55R17 101Y XL Continental Contipremiumcontact 5

  • 72 desibeliä
  • Vierintävastus C
  • Märkäpito A
  • Huippunopeus 300 km/h
  • 1. sija Tuulilasi 2017
  • 2. sija Tekniikan maailma 2017
  • 2. sija ADAC.in kesärengastestissä 2016
  • 3. sija Tekniikan Maailman kesärengastestissä 2016

Hinta:

  • 147,56 € (Renkaatvaihtoon.fi)
  • 154,60 € (Rengas-online.com)

225/55R17 101Y XL Nokian Hakka Black

  • 72 desibeliä
  • Vierintävastus C
  • Märkäpito A
  • Huippunopeus 300 km/h

Hinta: 166,16 € (Renkaatvaihtoon.fi)

Katsoin myös Continentalin ContiPremiumContact 6 -rengasta. Tuota ei ollut saatavilla oikeassa koossa.

Mitä tulee hintoihin, Renkaatvaihtoon.fi laittaa päälle toimituskulut. Rengas-onlinella oli alennuskoodi SUMMERFI32 jolla sai 5 % pois hinnoista.

Goodyear EfficientGrip Performancen lopulliseksi hinnaksi tuli Rengas-online.com -verkkokaupassa 532,76 euroa. Bonuswayn kautta pitäisi tulla lisäksi bonusta 7,99 euroa.

Renkaatvaihtoon.fi verkkokaupassa lopulliseksi hinnaksi tuli 546,84 euroa.

Laakkonen tarjosi Nokian Black -renkaita alle laitettuna 855 eurolla.

Audi Centeriltä saisi nykyiset renkaat eli Goodyear EfficientGrip Performance alle laitettuna reilulla 900 eurolla.

Ps. En pystynyt perustelemaan itselleni kolmensadan euron hintaeroa. Päädyin tilaamaan Goodyearit Rengas-onlinesta.

Indeksirahastot eivät suojaa sijoittajaa itseltään

Sijoittajan pahin vihollinen (Hei, tämä kuva oli ilmainen...)
Sijoittajan pahin vihollinen

Warren Buffett on sanonut että valtaosalle ihmisistä paras sijoitus olisi alhaisten kulujen S&P 500 -indeksirahasto.

Aktiiviset rahastot eivät voita passiivisia rahastoja. Kulut syövät tuotot. Passiivinen sijoittaminen on fiksumpaa.

Monet robo advisor -palvelut perustuvat samaan filosofiaan. Esimerkiksi Betterment ja Wealthfront suosittelevat sijoittajan riskiprofiiliin ja sijoitettavaan rahasummaan sopivaa indeksirahastoista muodostettua sijoitussalkkua.

Huomasin tänään että Dave Ramsey ei suosittele indeksirahastoja. Hän perustelee tämän niin että indeksirahastot toimivat vain teoriassa.

Ramsey argumentoi että tosielämässä ihmiset tarvitsevat sijoitusneuvojaa. Ilman sijoitusneuvojaa pitämässä kädestä kiinni sijoittajat lähtevät pois markkinoilta väärällä hetkellä. Kirjoitin kuukausi sitten miten erään tutkimuksen mukaan indeksisijoittajat saavat vain puolet markkinoiden tuotosta.

Robo advisor -palvelut ovat havainneet saman ongelman. En muista oliko se Wealthfront vai Betterment joka oli huomannut että heidän käyttäjänsä yrittivät ajoittaa markkinoita. Nämä palvelut tarjoavatkin nykyään käyttäjilleen mahdollisuutta aitoon sijoitusneuvojaan.

Sekä Dave Ramsey että Warren Buffett voivat olla molemmat oikeassa.

Inflaation vaikutus sijoitustuottoihin

S&P 500 tuotot
S&P 500 tuotot

Kuuntelin äsken Dave Ramseyn vanhaa lähetystä. Tässä hän kertoi että jos sijoittaisi 100 dollaria joka kuukausi, kasvaisi se 40 vuodessa reiluksi miljoonaksi dollariksi.

Jonkun Ramseyn kuulijan kaveri oli kommentoinut että 40 vuoden kuluttua miljoona dollaria ei ole mitään. Ramsey kommentoi tähän että tällä ei ole väliä sillä se on enemmän kuin mitään.

Jos katsoo historiaa, USA:ssa hinnat kohoavat 40 vuodessa n. 3,5-kertaiseksi.

Jos matematiikkani ei ole näin keskellä yötä ihan pielessä, sata dollaria neljänkymmenen vuoden ajan on 48 000 dollaria.

Miljoona dollaria neljänkymmenen vuoden päästä vastaisi ostovoimaltaan tyyliin 280 000 dollaria nykyrahassa.

Tässä tavassa ajatella mennään ehkä vähän väärä pää edellä puuhun.

Löysinkin yllä näkyvän kuvaajan Redditistä. Tuohon on plotattu S&P 500 -indeksiin sijoitetun rahasumman kehitys 40 vuodessa. Ideana tuossa on selvittää miten tuottoihin olisi vaikuttanut se milloin menee sisään markkinoille.

Huonoimmassa tapauksessa 20 vuoden jälkeen ollaan omillaan. Neljänkymmenen vuoden jälkeen rahat ovat huonoimmassa tapauksessa nelinkertaistuneet.

Normaalissa tapauksessa rahat ovat kasvaneet 40 vuodessa yli 10-kertaiseksi.

Tämä kuvaaja ottaa huomion inflaation.

Ps. Taitaa olla aika mennä nukkumaan.

Käteen jäävä palkka

Veroteddykarhu
Veroteddykarhu

Huomasin että tarvitsen jatkuvasti laskuissani tietoa käteen jäävästä palkasta.

Olen yleensä selvittänyt nettopalkan verottajan laskurissa. Verottajan laskuri kertoo kuitenkin vain verojen osuuden.

Käteen jäävän palkan laskemiseksi pitää verolaskurin luvuista vähentää vielä eläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu.

Veronmaksajain keskusliitto ylläpitää sivuillaan tilastojan palkansaajan veroprosenteista. Veronmaksajien tilastoissa huomioidaan työttömyys- ja eläkevakuutusmaksut.

Tein veronmaksajien veroprosenttien pohjalta oman taulukkoni käteen jäävästä palkasta. Tässä kuukausipalkka on se palkka joka jää käteen joka kuukausi. Lisäksi kesällä maksetaan kerran lomaraha.

Nettopalkka eri tulotasoilla
Nettopalkka eri tulotasoilla

Jos haluat selvittää jonkun tietyn käteen jäävän palkan tarkemmin, onnistuu se verottajan laskurin kautta.

Syötä verottajan laskuriin pelkkä koko vuoden bruttotulo. Saat tämän pohjalta perusprosentin. Lisää perusprosenttiin 7,75 prosenttiyksikköä.

Esimerkiksi 250 000 euron bruttopalkalle perusprosentti on 45 %. Käteen jäävä palkka on:

250 000 euroa x (1 – 0,45 – 0,0775) = 118 125 euroa

Kyllä, tämä eroaa taulukkoni luvusta.

Ero johtuu siitä että oman taulukkoni pohjalla käyttämäni veronmaksajien luvut pyrkivät kuvastamaan lopullista totuutta.

Ennakonpidätyksen kautta laskettu luku kuvastaa sitä mitä tapahtuu verovuoden aikana.

Vaihtoehtoisesti verottajan laskuria voi käyttää niin että ottaa sieltä verontarpeen. Tämän jälkeen voi vielä vähentää työnantajan pidättämät maksut. Tämän luvun pitäisi olla jo riittävän tarkka useimpiin tarpeisiin.

Taloudellinen riippumattomuus on kaukana

Huipulla
Huipulla

Heräsin kirjaimellisesti tänään siihen että minun tulee laskea milloin saavutan taloudellisen riippumattomuuden.

Tämän crossover-pisteen löytäminen on tärkeää taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseksi.

Lähtöoletukseni olivat seuraavat:

  • Alkupääoma 229 000 €
  • Menot 55 000 € vuodessa
  • Sijoitusten tuotto 4 % vuodessa

Laskin sijoitusten tuoton kuukaudessa (0,327 %). Arvioin säästämisprosentiksi 10 %.

Tämän jälkeen laskin miten pääoma kehittyy kuukausi kuukaudelta olettaen että säästöt ja sijoitusten tuotot lisätään pääomaan joka kuukausi.

Lopputulos oli että 10 % säästämisprosentilla olisin taloudellisesti riippumaton 5. marraskuusta 2052. Olisin tuolloin 73-vuotias.

Kääk!

Laskin seuraavaksi miten tilanne muuttuisi säästämisasteen muuttuessa.

Crossover-piste eri säästämisasteilla
Crossover-piste eri säästämisasteilla

Vaikka säästäisin tuloistani 60 %, crossover-piste olisi vasta 5. marraskuuta 2027 ollessani 48-vuotias.

Tässä pitää huomata että oletin menojeni pysyvän vakiona. Kuudenkymmenen prosentin säästämisaste tarkoittaa että nettotulojeni pitäisi olla 137 500 euroa vuodessa.

Tein vielä taulukon siitä miltä tilanne näyttäisi eri säästämisasteilla.

Crossover-piste eri säästämisprosenteilla
Crossover-piste eri säästämisprosenteilla

Ps. Nykyisillä tuloilla ja menoillani en saavuta taloudellista riippumattomuutta ikinä. Päinvastoin, pääomani on huvennut tällä tahdilla nollaan syyskuun lopulla 2022 ollessani 43-vuotias.

Tee sitä mistä ihmiset ovat valmiita maksamaan

Intohimoni on olla nääntymättä nälkään
Intohimoni on olla nääntymättä nälkään

Cal Newport esittää mainiossa So good they can’t ignore you -kirjassaan hyvän nyrkkisäännön urasuunnitteluun:

Tee sitä mistä ihmiset ovat valmiita maksamaan.

Ihmisiä neuvotaan usein seuraamaan intohimoaan ja tekemään sitä mitä he rakastavat. Intohimon seuraamista pidetään muun muassa yhtenä syynä siihen miksi rikkaat ovat rikkaita.

Cal Newport pyrkii osoittamaan kirjassaan että tämä ohje on väärä, typerä ja vaarallinen.

Kirja on lukemisen arvoinen jos mietit edelleen mitä haluat tehdä isona.

Derek Sivers perustelee tämän ohjeen järkevyyden näin:

Raha on neutraali arvon ilmaisin. Pyrkimällä tehdä enemmänn rahaa pyrit samalla arvokkaaksi.

Ohje ei päde harrastuksiin:

Jos haluan opetella esimerkiksi sukeltamaan koska se on mielestäni hauska ja ihmiset eivät maksa minulle siitä, teen sen silti.

Ura-asioissa raha on tehokas arvon mittari:

Jos sinun hankala hankkia rahoitusta ideallesi tai uskot että sinun täytyy tehdä jotakin muuta työtä voidaksesi toteuttaa ideasi, on aika arvioida idea uudelleen.

Tämä nyrkkisääntö tukee mielestäni erittäin hyvin Reid Hoffmanin ja Seth Gordonin ajatusta helppojen ongelmien ratkaisemisesta.

Olenkin miettinyt mikä olisi se asia minkä tekeminen olisi minulle helpointa mutta josta minulle maksettaisiin eniten.

Ps. Tätä ei pidä käsittää niin että raha olisi hyvä motivaattori. Au contraire.

Katso myös:

Menojen analysointi

Eikö nämä ole niitä lintuja jotka työntää pään maahan?
Eikö nämä ole niitä lintuja jotka työntää pään maahan?

Kirjoitin eilen miten olen pitänyt päätä pensaassa menojen suhteen kahden vuoden ajan.

Sain nyt viimeisen 12 kuukauden menot analysoitua.

Menot 1.8.2016 - 31.7.2017
Menot 1.8.2016 – 31.7.2017

Ainakin olen tukenut Suomen kansantaloutta.

Kaksitoista euroa päivässä ulkona syömiseen on mielestäni aika hyvä saavutus. Tällä pitäisi irrota joku kotimaisen kysynnän edistämismitali.

Taulukossa X on niiden menojen osuus joiden kohdetta en saanut selvitettyä yhden työpäivän aikan.

Nollabudjettiin pääsemiseksi tulojeni pitäisi olla 7000 euroa kuukaudessa. (Mikä on käsittämätön yhteensattuma mutta tavallaan myös loogista.)

Jotta saisin säästöön 15 % tuloistani sekä selviäisin joulusta, tulojeni pitäisi olla 10 000 euroa kuukaudessa.

Tilanne ei ole niin paha kuin luulin.