Kirjoitin viime viikolla muutamia vinkkejä henkilökohtaisen budjetin luomiseen. Jo se, että jaksaa nähdä vaivaa budjetin suunnitteluun ja toteuttamiseen, on oikein hyvä juttu, mutta siitä ei luonnollisesti ole paljonkaan apua, jos budjetin noudattaminen osoittautuu ylitsepääsemättömän vaikeaksi. Tässäpä siis pari vinkkiä, joiden avulla budjetissa pysyminen saattaa olla hieman helpompaa.
1. Mieti miksi loit budjetin
Sille on pakko olla jokin syy, miksi olet käyttänyt aikaa budjettisi luomiseen. Tämän syyn tiedostaminen on tärkein yksittäinen seikka, joka auttaa sinua pysymään budjetissasi. Syynä voi olla esimerkiksi halu elää ilman velkoja, halu elää yhdellä tulonlähteellä tai vaikkapa eläkkeelle säästäminen. Oli budjettisi syy sitten mikä hyvänsä, on se tärkeää muistaa. Sen voi jopa kirjoittaa paperille ja laittaa jääkaapin oveen tai jonnekin muualle näkyvälle paikalle. Aina välillä tulee hetkiä, jolloin kaipaa muistutusta siitä, miksi tekee jotakin tiettyä asiaa ja budjetoinnin tapauksessa ihan vain yksinkertainen syyn näkeminen kirjoitettuna saattaa toimia riittävänä kannustimena jatkamaan.
2. Aseta itsellesi välitavoitteita
Välitavoitteiden asettaminen on hyvä tapa seurata budjetissa pysymistä. Budjetin noudattaminen ja itsensä kurissa pitäminen voi olla todella vaikeaa, jos ei koskaan millään tavoin mittaa asian etenemistä. Tästä syystä kannattaa asettaa itselle pieniä välitavoitteita, joiden saavuttamisesta voi sitten onnitella tai palkita itseään. Jos päätavoitteenasi on esimerkiksi ruokaostoksiin kuluvien menojen vähentäminen sadalla eurolla kuukaudessa, voisit ottaa viikoittaiseksi välitavoitteeksi ruokamenojen supistamisen 25 eurolla. Jos tavoitteesi puolestaan on maksaa velka pois, luo taulukko tai kaavio, josta näet aina, kuinka paljon olet jo maksanut. Senkin voi sitten vaikka iskeä jääkaapin oveen muistutukseksi ja kannustimeksi.
3. Tunnista heikkoutesi
Budjetissa pysyminen on eri ihmisille haastavaa eri syistä. Onkin tärkeää tunnistaa juuri omalla kohdalla ne syyt, jotka saattavat johtaa siihen, ettei budjetissa pysyminen onnistu. Tällöin voi alkaa miettiä suunnitelmaa niiden poistamiseksi. Jos sinulla on esimerkiksi paha tapa tehdä paljon heräteostoksia, yritä jotenkin päästä tavasta eroon. Jos tykkäät käydä ikkunaostoksilla, jätä lompakko tai ainakin pankki- ja luottokortit näiden reissujen ajaksi kotiin.
Budjetin luominen on loppujen lopuksi henkilökohtaisen talouden tarkkailussa se helpoin vaihe. Haastavaksi homma muuttuu vasta siinä vaiheessa, kun budjetissa pitäisi oikeasti pysyä ja rahoja tulisi käyttää suunnitelman mukaisesti. Itsensä kurissa pitäminen ja vakiintuneiden kulutustottumusten muokkaaminen ei ole välttämättä aina helppoa, mutta se on täysin mahdollista ja jopa välttämätöntä, jotta budjettitavoitteet olisivat saavutettavissa.
Kuinka helpoksi tai vaikeaksi olet itse kokenut budjetissa pysymisen?
Tarkan markan Ostokset-osiosta löytyy jo valmiiksi monia hyviä vinkkejä ruokaostoksilla säästämiseen, joten en suotta toista niitä kaikkia tässä. Listaan kuitenkin niiden lisäksi muutaman mieleen tulleen hyödyllisen vinkin.
1. Osta kerralla suuria määriä ruokaa, jota tiedät syöväsi usein ja joka ei vanhene helposti. Tämä kannattaa erityisesti, mikäli tuote on tarjouksessa. Tällä tavoin paitsi säästät rahaa, joudut myös käymään kaupassa harvemmin, mikä puolestaan pienentää heräteostosten todennäköisyyttä. Suurien määrien ostaminen ei tietenkään siinä tapauksessa kannata, mikäli se johtaa siihen, että joudut heittämään ruokaa pois.
2. Älä koskaan mene ruokaostoksille nälkäisenä tai väsyneenä. Tällöin on huomattavasti todennäköisempää, että herkullisen näköiset pakkaukset onnistuvat houkuttelemaan sinut heräteostoksiin ja vasta kotiin palattuasi huomaat ostaneesi jotakin, jota et oikeasti tarvitse ja jota sinun ei alun perin pitänyt ostaa. Jos todella tarvitset jotain, sen pitäisi löytyä ostoslistaltasi.
3. Ruokaostoksille ei myöskään kannata lähteä vihaisena tai masentuneena. Tällöin on tavallista helpompi syyllistyä ostamaan jotakin kallista ja epäterveellistä, koska ruoan edullisuus ja terveellisyys nyt vain ei satu sillä hetkellä kiinnostamaan. Mielenrauha ja ruokaostokset on hyvä yhdistelmä.
4. Yritä olla huomioimatta ”ruokaa”, joka löytyy kassojen läheisyydestä. Eli pääasiassa ne houkuttelevan näköiset suklaapatukat. Et oikeasti tarvitse niitä, joten ei niihin kannata tuhlata rahaa.
5. Syö vähemmän. Tällä en tarkoita sitä, että kannattaisi jättää lounas väliin, vaan että kannattaisi pyrkiä välttämään pientä napostelua esimerkiksi iltaisin televisiota katsoessa. Sen lisäksi että napostelun lopettaminen olisi terveellistä, säästäisi samalla myös selvää rahaa.
Keksitkö itse lisää ruokaostoksiin liittyviä säästövinkkejä?
Monet kuvittelevat, että henkilökohtaisen budjetin luominen ja ylläpitäminen on monimutkaista ja vaikeaa ja jotakin, johon vain kirjanpitäjät kykenevät. Ihmiset luulevat, että budjettia pitää hioa joka päivä ja jokainen kulutettu sentti täytyy kirjata ylös tai muuten budjetti ei pidä, kaikki menee pieleen ja maailma kaatuu päälle.
Budjetit voivat toki olla hankalia ja vaatia paljon työtä, mutta näin ei ole pakko olla. Kuten monessa muussakin asiassa, henkilökohtaisen budjetin laatimisessa on järkevää noudattaa KISS-periateetta, eli yksinkertaisuuteen pyrkivää ohjetta Keep It Simple, Stupid.
Älä aloita budjetin laatimista syöksymällä Excelin pariin ja alkamalla väsätä hienoja kaavioita ja taulukkoja. Älä myöskään lataa koneellesi monimutkaista budjetointijärjestelmää ja ala opetella sen käyttöä. Sen sijaan aloita tyhjällä paperinpalalla (tai tyhjällä työkirjalla, jos taulukkolaskentaohjelman käyttö houkuttelee) ja yksinkertaisesti listaa siihen kaikki asiat, joihin käytät rahaa joka kuukausi.
Tämäkin tosin saattaa tuntua vaikealta, jos ei ole kunnollista käsitystä siitä, mihin kaikkeen rahojaan käyttää. KISS-periaatetta on hyvä noudattaa tässäkin tapauksessa. Pidä homma yksinkertaisena, etsi käsiisi kynä ja paperia ja ala pitää niitä mukanasi. Aina kun käytät rahaa johonkin, kirjoita se ylös. Jo viikon jälkeen sinulla on todennäköisesti hyvä yleiskuva siitä, mihin rahasi yleensä katoavat.
Viikon jälkeen voit hyödyntää muistiin kirjoittamiasi asioita ja luoda itsellesi kuukausittaisen budjetin. Jotta saisit siitä vielä yksinkertaisemman, luo erillinen budjetti tai taulukkolaskentaohjelmassa erillinen sarake jokaiselle palkallesi. Eli jos saat palkan kahden viikon välein, luo budjettiisi myös erillinen sarake jokaiselle kahden viikon jaksolle.
Seuraavaksi suunnittele, miten kulutat jokaisen palkkasi. On paljon helpompi päättää, kuinka kuluttaa seuraavan kahden viikon palkan kuin suunnitella budjetti esimerkiksi seuraavalle puolelle vuodelle. Tämä on henkilökohtaisen budjetin luomisessa tärkein vaihe ja loppupeleissä sen ainoa syy. Vain seuraamalla kulujasi, voit suunnitella mihin ja miten rahasi jatkossa käytät.
Budjettisi onnistuu varmasti tarkoituksessaan, jos vain pidät sen yksinkertaisena. Jos et, on mahdollista, että henkilökohtainen taloutesi on hirvittävä sekasotku, kaikki menee pieleen, maailma kaatuu päälle ja ajaudut henkilökohtaiseen vararikkoon. Yksinkertainen mutta huolellinen budjetointi on tälle erinomainen vaihtoehto.
Raha tulee rahan luo. Toisin sanoen on tärkeää tietää, miten raha-asioita voi hallita tehokkaasti, jotta isot säästöt olisivat mahdollisia. Säästämisen tulisi lähteä siitä, että mietitään vastausta seuraavaan kysymykseen: kannattaisiko minun pyrkiä säästämään osassa pakollisia menoja vai kannattaisiko pyrkiä pääsemään kokonaan eroon jostakin tiettyyn palveluun tai tuotteeseen kohdistuvista menoista?
1. Isompien ostosten kohdalla ensimmäinen askel on aina selvittää, kuinka tehokkaasti arvokas tuote tai palvelu täyttää vaatimuksesi ja tarpeesi. Tuotteen tai palvelun hyödyllisyyttä on aina järkevää testata ennen ostamista, mikäli se vain on mitenkään mahdollista. Jos testauksen jälkeen olet tyytyväinen ja koet että todella tarvitset kyseistä tuotetta tai palvelua, voit käyttää rahaa siihen. Fiksuna kuluttajana kuitenkin selvität ennen ostamista parhaan myyjän niin hinnan, laadun kuin maineenkin osalta.
2. Edullisempien tuotteiden kohdalla on laaduntarkkailun lisäksi tärkeää keskittyä siihen, mistä ja miten tuotteen saa halvimmalla. Esimerkiksi vaatteita on järkevä ostaa sesongin jälkeisistä alennusmyynneistä, jolloin hinnat ovat huomattavasti alhaisempia.
3. Taloudellisten sijoitusten tapauksessa, kuten esimerkiksi osakemarkkinoilla, kannattaa noudattaa yksinkertaista kultaista sääntöä: osta arvoltaan vaihtelevia osakkeita, kun hinta on alhainen, ja myy niitä kun hinta on korkea. Tällä tavoin ansaitun tuoton voi sitten sijoittaa tasaisempana pysyviin kohteisiin.
4. Nykyään säästäminen on helpompaa, sillä internet on tarjonnut hyviä mahdollisuuksia ostaa napakasti parhaaseen hintaan ennen kuin raha varsinaisesti vaihtaa omistajaa. Erityisesti vakuutusten, lainojen ja varainhoidon vaihtoehtojen määrän suhteen olemme suorastaan pilalle hemmoteltuja. Kunnolla kursseja analysoimalla voi säästää jopa satoja euroja vuodessa.
5. Puhelinliittymää, vakuutussopimusta, sähkösopimusta ja muita helposti itsestäänselvyytenä pidettäviä asioita vaihtamalla voi säästää huomattavia summia, mikäli vain jaksaa paneutua asiaan ja selvittää itselleen parhaiten sopivat vaihtoehdot.
6. Laatimalla kuukausittaisen budjetin välttämättömyyksille ja säännöstelemällä ylellisyyksien määrää voi päästä huomattaviin säästöihin.
7. Kalliit viikonloput ja yliampuvat rellestysreissut kannattaa vaihtaa järkevämpiin viikonlopun viettotapoihin ja edullisempaan viihteeseen.
8. Ruokailutottumuksien parantaminen johtaa laadukkaampaan elämiseen, niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Pysymällä terveenä säästää terveyskeskuskäynteihin kuluvissa menoissa ja syömisen suunnittelu estää tehokkaasti ruoan haaskaamisen.
9. Laskujen maksaminen aina ajallaan tarjoaa korvaamattoman arvokkaita säästöjä. Pakko ne joka tapauksessa on maksaa, joten parempi maksaa ajoissa ja välttää viivästysmaksut.
10. Jos olet työnantaja, sinun tulisi pyrkiä siihen, että työryhmällä on joustavat vastuualueet, jotta jokainen työntekijä kykenee tekemään osastonsa työtehtäviä. Tämä alentaa työntekijän hintaa ja helpottaa työtehtävien suorittamisessa ajallaan, vaikka jokainen työntekijä ei paikalla olisikaan.
Näiden kymmenen pikkuvinkin lisäksi on luonnollisesti monia muitakin tapoja säästää rahaa ja elää taloudellisesti ilman ahdinkoa, mutta kuten sanonta menee, sentissä on miljoonan alku. Ne kaikista pienimmät ja yksinkertaisimmatkin säästötavat on hyvä pitää aina mielessä.
Työelämässä tulee vastaan paljon asioita, joita ei koulussa opeteta. Ajattelin huvikseni listata näin ylioppilaskirjoitusten aikaan tähän kymmenen juttua, jotka tulivat minulle yllätyksenä aloittaessani armeijan jälkeen elämän aikuisten maailmassa. En ole verotuksen, työsuhdepolitiikan enkä toimistotekniikan asiantuntija, joten en takaa, että kaikki yksityiskohdat menevät täysin oikein.
1. Opintotuen tuloraja lasketaan koko vuodelle
Lähes kaikki opiskelijat tietävät, että opintotuessa on tuloraja. Vaikka tuloraja ilmoitetaan kuukausittain, ei se tarkoita sitä, että jos sinulle tarjotaan töitä kesken lukuvuotta, ei sinun kannattaisi ottaa niitä siksi, että menetät opintotukesi siltä kuukaudelta. Puheet kuukausittaisista tulorajoista ovat vain Kelan byrokraattista ja laskennallista virkamiesjargonia. Käytännössä opintotuessa on vuosituloraja. Jos olet tehnyt töitä niin paljon, että joudut maksamaan opintotukea takaisin, sinun ei kannata olla muuta kuin tyytyväinen itseesi.
2. Tarjottu työsopimus kannattaa tarkastuttaa liiton lakimiehellä
Akateemisilla aloilla työskentelevien kannattaa oman kokemukseni mukaan tarkastuttaa ainakin ensimmäisen vakituisen työpaikan työsopimus ammattiliiton lakimiehellä. Ammattiliiton lakimies osaa kertoa, että millaisia muutoksia tarjottuun työsopimukseen kannattaa ehdottaa. Näitä ovat esimerkiksi:
- korvaus työmatkoihin käytetystä ajasta
- työntekoaika
- täydet lomat
- kilpailukieltosopimukset
Jo pelkkä mahdollisuus käyttää liiton työsuhdelakimiestä voi tehdä ammattiliittoon kuulumisesta hintansa arvoista.
3. Kilpailukieltosopimuksen allekirjoittaminen on ammatillinen itsemurha
Edelliseen kohtaan liittyen monet työpaikat ehdottavat nykyisin automaattisesti kilpailukieltosopimuksen allekirjoittamista. Ellei tittelisi ole johtaja, sinulla ei pitäisi olla mitään syytä allekirjoittaa tällaista paperia. Jos sinua pyydetään allekirjoittamaan kilpailukieltosopimus, älä allekirjoita sitä.
4. Ansiosidonnaisen saaminen ei edellytä ammattiliittoon kuulumista
Jos sinut irtisanotaan tai lomautetaan, voit saada ansiosidonnaista päivärahaa (eli enemmän rahaa) jos kuulut työttömyyskassaan. Työttömyyskassaan voi kuulua, vaikka et kuuluisikaan ammattiliittoon. Hyviä syitä kuulua ammattiliittoon ovat esimerkiksi ammattiliiton työsuhdelakimies, ammattiliiton tarjoamat koulutukset tai oma poliittinen tai yhteiskunnallinen vakaumuksesi.
5. Työttömyyskassaan kannattaa liittyä jo opiskeluaikana
Ansiosidonnaisen päivärahan saaminen edellyttää, että olet ollut kymmenen kuukautta työttömyyskassan jäsenenä ennen kuin sinut irtisanotaan. Työttömyyskassaan (tai ammattiliittoon) kannattaakin liittyä jo opiskeluaikana. Ammattiliittojen ja tätä kautta myös työttömyyskassan jäsenyys on usein opiskelijoille ilmainen.
6. Matkapuhelinetu pienentää käteen jäävää palkkaasi
Kun menet töihin, saat hyvin todennäköisesti työnantajaltasi matkapuhelimen ja siihen kuuluvan liittymän. Verotuksessa matkapuhelinetu kasvattaa kuukausipalkkaasi 20 eurolla kuukaudessa. Koska laskennallinen kuukausipalkkasi kasvaa, maksat enemmän veroja, mikä pienentää käteen jäävää palkkaasi. Tämä ei tarkoita sitä, että matkapuhelinedusta kannattaisi kieltäytyä. On vain hyvä ymmärtää miten luontoisedut toimivat verotuksessa.
7. Esitäytetty veroilmoitus pitää aina tarkistaa
Verotus toimii Suomessa nykyään niin, että saat kotiisi esitäytetyn veroilmoituksen. Sinun tulee itse merkitä tälle veroilmoitukselle haluamasi vähennykset. Hyviä vinkkejä tähän löytyy Veronmaksajain keskusliiton sivuilta sekä kyseisen liiton Taloustaito-lehden alkuvuoden numeroista. Jos et itse tilaa Taloustaito-lehteä, käy lukemassa se kirjastossa.
8. Työmatkavähennys on laskennallinen
Yleisin verotuksessa tehtävä vähennys on kodin ja työpaikan väliset matkakulut. Tämä vähennys myönnetään lähtökohtaisesti julkisen liikenteen taksojen mukaan. Jos tietyt ehdot kuitenkin täyttyvät, voit saada vähennystä oman auton käytön mukaan. Kodin ja työpaikan väliset matkakulut ovat siis laskennallisia ja ne eivät perustu siihen, millä olet oikeasti kulkenut työmatkasi.
Verotuksessa on mahdollista pyytää vähennyksiä monesta muustakin asiasta kuten oman työhuoneen käytöstä, ammattikirjallisuudesta sekä työhön käytettävien laitteiden ostamisesta kotiin. Tunne oikeutesi.
9. Jos liikut pois työpaikaltasi, voit saada kilometrikorvauksia
Jos työsi edellyttää, että liikut työpäivän aikana esimerkiksi asiakkaan luokse omalla autollasi, voit saada näistä matkoista kilometrikorvauksia. Sinun tulee hakea nämä itse jokaisen kuun lopussa työpaikkasi taloushallinnosta saatavilla lomakkeilla. Mikäli liikut yli 15 kilometrin päähän työpaikaltasi, voit lisäksi saada päivärahaa.
10. Videotykki hajoaa jos sen sammuttaa irrottamalla virtajohdon seinästä
Viimeinen vinkkini pohjautuu muiden vinkkien tavoin omiin karvaisiin kokemuksiini. Lähes jokaisen työpaikan neuvotteluhuoneen vakiovarustukseen kuuluu nykyään videotykki. Videotykit sammutetaan yleensä siten, että painat virtanappia kerran ja sitten vielä toisen kerran. Ensimmäisen kerran jälkeen kankaalle heijastuu teksti “jos haluat sammuttaa videotykin, paina nappia vielä kerran”. On aivan normaalia, että videotykki pitää melua vielä sammuttuaan. Jos vedät tässä vaiheessa videotykin virtajohdon irti tai sammutat sen on/off-kytkimestä, sen lamppu hajoaa. Uusi lamppu maksaa jopa useita satoja euroja. Jätä siis videotykkien virtajohdot rauhaan ja anna niiden hurista rauhassa neuvottelujen päättymisen jälkeen.
Tässä omat 10 vinkkiäni. Lisäyksiä, kommentteja?
Juttelin tuossa elintarvikealalla olevan kaverini kanssa niitä näitä margariinien historiasta. Tästä päädyin jotenkin Wikipediaan tutkimaan tietoa margariinien ja erityisesti Criscon historiasta. Täältä taas huomasin, että USA:ssa Crisco-margariinin voidaan väittää sisältävän 0 % transrasvoja.
Tuoteselosteiden kanssa kikkailu on Suomessakin elintarvikeyritysten lempipuuhaa. USA:ssa lobbarit ovat kuitenkin valovuosia suomalaisia edellä. Criscosta nimittäin oli myynnissä versio, joka ei oikeasti sisältänyt transrasvoja. Nykyään tätä ei kuitenkaan enää ole myynnissä, sillä tuoteselosteiden perusteella tavallinenkin Crisco sisältää 0 % transrasvoja.
Tämä temppu onnistuu siten, että USA:ssa tuotteen voidaan sanoa sisältävän 0 % jotakin, jos sitä on yhdessä annoksessa alle 0,5 grammaa. Valitsemalla annoskoon sopivasti yritys voikin saada tuoteselosteen näyttämään mitä vain. Criscon tapauksessa annoskooksi on saatu neuvoteltua 12 grammaa, jolloin transrasvoja on tämän käsittämättömän matematiikan perusteella 0 %.
Tämä on kuitenkin vielä pientä. Kaikkein räikein näkemäni tapaus ovat tähän mennessä olleet USA:sta ostamani Tic Tac -karamellit. Kuten oheisesta netistä löytämästäni kuvasta näkyy, tuoteselosteen mukaan Tic Tac -karamelleissa on 0 g sokeria, joka on 0 % suositellusta päiväannoksesta. Oikeasti Tic Tac -karamelleissa on hiilihydraatteja (joista suurin osa sokeria) 97,5 %.
Miten ihmeessä 97,5 prosentista sitten päästään 0 prosenttiin? No, tietenkin annoskokoa pienentämällä. Kuten oheisesta kuvasta näkyy, Tic Tacin annoskoko on 0,49 grammaa eli yksi Tic Tac -karkki. Koska 97,5 prosenttia 0,49 grammasta on alle 0,5 grammaa, voidaan Tic Taceissa väittää olevan sokeria 0 grammaa eli 0 % päiväannoksesta!
Näin meitä apinoita koijataan.
Ilta-Sanomissa oli reilu viikko sitten aukeaman kokoinen juttu Tarkan markan säästövinkkejä *. Ilta-Sanomien toimittaja kertoi minua tuota juttua varten haastatellessaan, että Aftonbladet oli paria päivää aiemmin uhonnut, että heidän säästövinkeillään voisi säästää jopa 150 000 euroa vuodessa. Huomautin tuolloin Ilta-Sanomien toimittajalle, että 15 000 euron säästäminen vuodessa voi olla hieman hankalaa jos omat bruttotulot jäävät 14 000 euroon vuodessa.
Aftonbladet on aivan oikeassa siinä, että omia tulojaan voi kasvattaa väliaikaisesti esimerkiksi myymällä omaa omaisuuttaan tai ottamalla valtiolta lainaa hakemalla uuden, liian pienellä veroprosentilla varustetun verokortin. Oman omaisuuden myynnillä ei kuitenkaan voi ansaita rajattomasti. Muistelen, että eräs kuolinpesien realisoija kertoi paikalliselehden jutussa, että tyypillisen kuolinpesän arvo on auto, kesämökki ja asunto pois luettuna noin 2500 euron luokkaa. Jossakin vaiheessa säästöjen kasvattaminen alkaa siis edellyttää tulojen kasvattamista.
Miten niitä omia tuloja voisi sitten kasvattaa? Lyhyellä aikavälillä helpoin tapa saada lisätuloja on pyytää nykyisestä työstä palkankorotusta tai hankkia yksi tai kaksikin lisätyötä illoille ja viikonlopuille. Palkkatöissä olevalle yksi tapa hankkia lisätuloja on myös harrastaa päätoimisen palkkatyön ohessa pienimuotoista yritystoimintaa. Yksi vaihtoehto on kuitenkin alkaa tarjota omaa osaamistaan laajemmalle yleisölle.
Olen itse soveltanut tähän Gerald Weinbergin kirjasta oppimaani vadelmahillosääntöä. Vadelmahillosäännön kautta tajusin, että jos haluan tehdä nykyisellä osaamisellani enemmän rahaa, minun pitää levittää omaa osaamistani laajemmalle.
Minulla on osaamista esimerkiksi hakukoneoptimoinnista. Vielä vuonna 2008 Weinbergin vinkin lukiessani tein hakukoneoptimointia palkkatöissä työnantajalleni. Viimeisen parin vuoden aikana olen kuitenkin alkanut tietoisesti levittää omaa osaamistani laajemmalle. Pari vuotta tuon vinkin lukemisen jälkeen aloin työskennellä hakukoneoptimoinnin konsulttina. Olen lisäksi vetänyt koulutuksia hakukoneoptimoinnista, pitänyt luentoja hakukoneoptimoinnista Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoille sekä kirjoittanut koulutusmateriaaleja hakukoneoptimoinnista.
En ole edennyt aivan lineaarisesti tämän mallin mukaisesti, mutta askeleet olisivat seuraavat:
palkkatyöt -> konsultointi -> kouluttaminen -> luennointi -> kirjan kirjoittaminen -> blogin kirjoittaminen
Jokaisella askeleella yleisö ja samalla myös potentiaaliset tulot kasvavat.
Olen itse jättänyt toteuttamatta näistä askeleista vain hakukoneoptimointia käsittelevän kirjan kirjoittamisen. Oman osaamisen yleisön laajentamisen hienous piilee mielestäni siinä, että vaikka oman osaamisen kouluttaminen, opettaminen tai aiheesta kirjan kirjoittaminen ei toisikaan mitään suuria tuloja, auttaa jokainen pieni asia osaltaan kokonaisuutta.
Voisin esimerkiksi kuvitella, että sellaisella IT-konsultilla, joka on kirjoittanut omasta osaamisalueesta kirjan ja pitänyt aiheesta luentoja ja koulutuksia, on palkkaneuvotteluissa hieman tavallista koodaria parempi neuvotteluasema.
* Kirjoitin tämän jutun jo tammikuussa
Mitä enemmän rahaa palaa, sitä upeammat häät. Näinhän se menee, mutta kaikilla ei todellakaan ole varaa limusiineihin, seitsenkerroksisiin hääkakkuihin tai vaikkapa siihen 30 000 euron timanttisormukseen. Naimisiin pääsee edullisemminkin ja näppärä häävalmistelija voi säästää elämän tärkeimmän juhlatapahtuman järjestelykuluissa sievoisia summia.
Toki on olemassa hieman karu maistraattivihkiminen ja siihen päälle kinkerit lähiravintolassa, mutta häät ovat kieltämättä juhla joihin tulisi valtaosan mielestä panostaa. Kaikkein paras juhlahan on sellainen, jossa paikalle ovat kerääntyneet kaikki mahdolliset ystävät ja sukulaiset ja juhlat ovat iloisena kaikkien mielessä vielä vaikkapa viiden vuoden kuluttuakin muualla kuin kameran muistikortilla.
Toki ensin on hyvä päättää yhdessä budjetista, ja jos budjetti on mallia tiukka, tulee teidän yhdessä kartoittaa vaihtoehdot missä ja mistä voisitte säästää. Toisille tärkeintä on ammattivalokuvaaja, toisille vihkimispaikka on ehdottomasti oltava upea paikka esimerkiksi meren rannalla ja toisille iltaohjelmassa soittava huippubändi voi olla prioriteetti numero yksi.
Blond Logic -sivusto kertoo seitsemän vinkkiä, joiden avulla hääkuluja voi karsia, jos karsimisen tarvetta on:
1. Hääasu
Aina kannattaa miettiä onko järkevää ostaa kallis hääpuku morsiamelle ja tulevalle aviomiehelle. Usein varsin edullisen vuokrauksen lisäksi kannattaa kartoittaa pukujen tilaamismahdollisuuksia ulkomailta jossa hinnat ovat usein alhaalla. Tässä voidaan tosin usein mennä metsään, sillä naisten kohdalla puvun tulee aina istua täydellisesti. Ja toisaalta onhan se kiva ihailla hääpukua kymmenen vuoden päästä, vaikka se ei mahtuisikaan päälle.
2. Sormukset
Mikäli hinnat hirvittävät kultakaupassa, kannattaa pohtia seuraavaa vaihtoehtoa. Kannattaisiko tyytyä edullisempaan vaihtoehtoon ja tehdä päätös ostaa uusi esimerkiksi joka viides avioliittovuosi? Joillekin toimii, joillekin ei. Joillekin vihkimisen yhteydessä sormus on se, mitä tullaan sormessa pitämään hamaan loppuun saakka.
3. Hääpaikka ja somistus
Se, missä häät ja niiden jatkot vietetään, on erittäin tärkeä päätös. Vihkiminen on usein kirkossa ja siihen ei kauhean kauaa mene. On siis melkoisen turhaa vuorata kirkkoa kukilla, kun hieman vähemmälläkin voi selvitä. Häiden jatkopaikkakin voi olla melkein mikä tahansa omaan tyyliin sopiva paikka, eikä sen tarvitse aina maksaa useampia tuhansia euroja. Yksinkertainen on yleensä kaunista ja tyylikästä.
4. Häämatka
Varsin usein on niin, että pari joka vihitään, on ollut usein yhdessä jo pidemmän aikaa. On vietetty useampikin romanttinen loma ja nähty maailmaa sieltä ja täältä. Häämatkan ei välttämättä tarvitse suuntautua Bora-Boralle, vaan useiden tuhansien eurojen arvoisen matkan sijaan voitte nauttia toisistanne jossain eksoottisessa paikassa ihan vaikkapa kotimaassa. Suomen kesä on upea, mutta jos sadetta pelkää niin sittenhän suunta on usein ulkomaat.
5. Hääruokailu
Tämä on usein suuri kuluerä, ja oikeastaan suurin keino vähentää kustannuksia on rajoittaa häävieraiden määrää. Se puolestaan on hieman kyseenalaista, jos kuitenkin haluaisit kaikki mahdolliset sukulaiset, ystävät ja tuttavat mukaan. Suomessa on harvemmin käytetty nyyttikestihäitä, mutta sillä tavalla ainakin tekisi huimat säästöt hääkustannuksista ja rahat voisi laittaa johonkin muuhun. Ainahan voi tietenkin pyytää ystäviä apuun ja voitte yhdessä polttareissa valmistaa tulevien häiden herkkuruuat.
6. Hääkakku
Häiden kruununa on tietenkin hääkakku. Usein kakku ei ole se suurin menoerä, mutta säästää voit tässäkin. Kysele lähipiirisi jauhopeukaloilta paljonko he velottaisivat hääkakun valmistuksesta. Olet varmasti aikaisemmin päässyt maistamaan heidän suussa sulavia leivoksia eri yhteyksissä. Ystävilläsi voi olla myös vinkkejä siitä mistä kakku kannattaisi tilata.
7. Valokuvaus
Ammattivalokuvaaja ottaa usein ammattimaisia valokuvia, mutta se näkyy myös usein palkkiossa. Nykyään lähes kaikilla on olemassa kamera puhelimessa tai digikamera jolla saa upeita kuvia. Voit pyytää ennen häitä kaikkia mahdollisia ottamaan kuvia tapahtumasta, saat varmasti aikaan upean kuvakavalkaadin. Ja taatusti joku tietää jonkun jolla on takana muutamia tunteja oman järjestelmäkameran käyttöä. Hääkuvien ottamiseen et välttämättä kallista ammattilaista tarvitse ja kuvauksestakin jää mukava muisto jos saat jonkun ystävän kameran toiselle puolelle.
Usein tekemällä itse, voit säästää pitkän pennin. Mutta jos itse tehty ei vastaa edes omia laatukriteerejä, kannattaa jättää homma suosiolla ammattilaisille. Onhan kyseessä kuitenkin yksi tärkeimmistä juhlista.
Tarkan markan blogin kirjoittajana saan varsin paljon palautetta siitä mihin ja miten rahani käytän. Jotkut ovat ihmetelleet esimerkiksi sitä, että jos kerran olen niin säästäväinen, miksi ihmeessä minulla on 2300 euron maastopyörä. Lisäksi varsinkin keskustelufoorumeilla näkee lähes jokaisessa pidemmässä säästämisaiheisessa keskusteluketjussa ainakin yhden kommentin jossa udellaan, että mitä järkeä on rahan säästämisessä kun ei sitä rahaa saa kuitenkaan kuollessa mukaansa.
Rahan säästämisessä on mielestäni kysymys kahdesta asiasta:
- Valintojen tekemisestä eli priorisoinnista
- Kyvystä viivyttää mielihyvää
Se, että säästää kaikesta mahdollisesta tarkoittaa, että on pihi. Minulla on taipumusta myös tähän. Säästäväisyys ei kuitenkaan ole tätä. Säästäväisyys on sitä, että säästää asioissa, joilla ei ole itselle väliä, jotta voi käyttää rahaa asioihin, jotka ovat itselle tärkeitä.
Kenelläkään tässä maailmassa, ei edes miljardööreillä, ei ole varaa ostaa kaikkea haluamaansa. Myös Bill Gatesin pitää valita, että mihin hän haluaa rahansa käyttää. Jos hän käyttää enemmän rahaa kuin hänellä on, myös hän voi joutua lopulta kerjuulle. Jokainen meistä on varmasti lukenut lehdistä lottovoittajista, jotka onnistuivat ostamaan itsensä velkavankeuteen.
Toinen tärkeä asia on, että kykenee luopumaan jostakin juuri nyt, jotta saa jotakin tulevaisuudessa. Uutta laajakaistatelevisiota haluavalla on valinta. Hän voi ostaa televisionsa kulutusluotolla tai säästää niin kauan, että hän voi ostaa sen käteisellä. Hauskana faktana, että vahvasti luotolla elävillä voi olla korkoa korolle -ilmiön vuoksi käytössään jopa puolet vähemmän rahaa kuin niillä, jotka ostavat kulutustuotteita vasta sitten kun heillä on varaa ostaa ne käteisellä.
Psykologi Walter Mischel teki vuonna 1972 kuuluisan, Stanfordin vaahtokarkkikokeeksi kutsutun, psykologisen tutkimuksen. Tässä tutkimuksessa lapsille annettiin vaahtokarkki. Heille sanottiin, että jos he malttaisivat olla syömättä tämän yhden vaahtokarkin, he saisivat tutkijan palatessa huoneeseen 15 minuutin kuluttua kaksi vaahtokarkkia. Vuonna 1988 tehdyssä jatkotutkimuksessa havaittiin, että ne lapset, jotka malttoivat odottaa tutkijan palaamista huoneeseen olivat pärjänneet elämässään keskimäärin paremmin.
Sama ilmiö pätee mielestäni hyvin säästämisessä. Ihminen, joka malttaa nuorena säästää osan rahoistaan, palkitaan eläkeiässä muhkealla eläkkeellä tavallisten tallaajien kokiessa karvaasti, mitä kansantalouden termi huoltosuhde käytännössä tarkoittaa.
Kaikkea ei voi saada, valintoja pitää tehdä ja joskus sitä kannattaa malttaa odottaa hetken aikaa, että saa haluamansa. Vaikka sitten sen 40 vuotta.
Kuten edellisessä kirjoituksessani mainitsin, en ole oikein varma, että pidänkö tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen lahjoituskohteesta. Yhteisvastuukeräyksen sivuilla sanotaan, että:
Takuu-Säätiö käynnistää yhteisvastuuvaroin Suomessa pienluottohankkeen, jossa myönnetään taloudellisessa ahdingossa oleville ihmisille matalakorkoisia pienlainoja, joiden avulla he voivat saada elämänsä ja taloutensa uudelleen hallintaan.
Ymmärrän tavallaan tämän idean, mutta. Mutta. Mutta.
Olen nimittäin törmännyt näkemykseen, jonka mukaan ylivelkaantumista pitäisi hoitaa samaan tapaan kuin alkoholiriippuvaisuutta. Tämän ajatuksen mukaan, jota esimerkiksi Dave Ramsey USA:ssa puolustaa hyvin voimakkaasti, ylivelkaantumista ei voi eikä saa hoitaa ottamalla lisää velkaa. Tämän ajatusmallin mukaan jopa yhdistelylainat voivat olla haitallisia. Taustalla tässä on ajatus siitä, että yhdistelylainalla hoidetaan vain seurauksia, ei syitä.
Tiedän Suomestakin sen, että hyvin monet pikavippivaikeuksiin joutuneet etsivät vain paikkaa, josta he voisivat saada pikavippiä vaikka heidän luottotietonsa ovat jo menneet. Googlen mukaan Suomessa tehdää joka kuukausi 3600 kappaletta Google-hakua “pikavippi ilman luottotietoja”. Lisäksi termillä “lainaa ilman luottotietoja” haetaan myöskin 3600 kertaa kuukaudessa. Sain itsekin vielä viime vuonna aivan käsittämättömän määrän yhteydenottoja joissa minulta kysyttiin, että tietäisinkö pikavippipaikkoja, joista voisi saada uutta pikavippiä vanhojen pikavippien maksamiseksi.
Amerikassa onkin havaittu, että velkavaikeuksien hoitaminen uudella velalla johtaa usein siihen, että heti kun ylivelkaantunut saa järjestelylainan, alkaa hän ottaa lisää velkaa ja kierre alkaa alusta uudeelleen.
Tätä ilmiötä vastaan taistelemaan USA:sta löytyykin esimerkiksi järjestö nimeltään Anonyymiset velalliset (Debtors anonymous), jotka auttavat ylivelkaantuneita aivan samoin kuten AA-kerhossa entiset alkoholistit tukevat nykyisiä alkoholisteja. Anonyymien velallisten mukaan palautuminen pakonomaisesta velanotosta alkaa, kun he lopettavat uusien, vakuudettomien lainojen ottamisen, päivä kerrallaan.
Tätä taustaa varten Yhteisvastuukeräyksen idea on yhtä hullu kuin jos alkoholistien alkoholiongelmaa yritettäisiin parantaa niin, että alkoholisteille jaeltaisiin ilmaista kolmosolutta, jotta he eivät enää joisi niin paljon kossua.
Toisaalta, kyllähän huumeriippuvaisillekin annetaan Subutexia, joten ehkä tämä voi toimiakin.
Jos tämän jutun joku sattuu lukemaan niin heittäkää ihmeessä kommentteja. Mitä olette mieltä? Ovatko järjestelylainat ja matalakorkoiset pikalainat järkevä tapa hoitaa ylivelkaantumista vai onko tuo Anonyymien velallisten ajatusmalli sittenkin järkevämpi?




