Kävin tämän viikon torstaina Veronmaksajain keskusliiton järjestämässä Vero2010-verotapahtumassa. Näytteilleasettajien joukossa oli runsaasti pankkeja ja rahoitusalan yrityksiä. Omalta kannaltani kiinnostavin näytteilleasettaja oli sijoituspalveluyritys Seligson & Co. Seligson on harvoja indeksirahastoja yksityishenkilöille tarjoavia yrityksiä Suomessa. Pienien kulujensa ansiosta indeksirahastot hakkaavat useimmat aktiivisesti hoidetut rahastot, joita tilipankit perinteisesti asiakkailleen tarjoavat. Toisin kuin tilipankkien asiakkaat, indeksirahastoihin sijoittavat joutuvat Suomessa yleensä selvittämään oman riskinsietokykynsä, päättämään sijoitusallokaationsa ja hajauttamaan sijoituksensa ilman sijoitusneuvojan tukea. Kävinkin Seligsonin osastolla kysymässä, että millaisilla rahastoilla pelkästään Seligsonin indeksirahastoihin sijoittava asiakas saavuttaisi riittävän maantieteellisen ja toimialahajautuksen.
Kerroin Seligsonin esittelijöille, että olen noin 30-vuotias ja aion jakaa varani eri sijoituskohteiden välillä Vanguard-rahastoyhtiön perustajan John C. Boglen nyrkkisäännön perusteella. Tämän säännön mukaisesti matalariskisten korkopapereiden osuuden sijoitussalkusta pitäisi vastata sijoittajan ikää. Näin ollen osakerahastojen osuus salkustani olisi 70 %. Kerroin myös, että sijoitusvarojeni lisäksi minulla on erillinen vararahasto.
Seligsonin edustaja ehdotti minulle seuraavanlaista, Seligsonin rahastoista muodostettua salkkua:
- Eurooppa-indeksirahasto 40 %
- Suomi-indeksirahasto 20 %
- Pohjois-Amerikka-indeksirahasto 30 %
- Aasia-indeksirahasto 10 %
Lisäksi halutessani voisin pyrkiä korkeampiin tuottoihin sijoittamalla pienen osuuden, maksimissaan 5 % varoistani, Seligsonin aktiivisesti hoidettuun Russian Prosperity-rahastoon. Tämän voisin ottaa Eurooppa-indeksirahaston osuudesta.
Sijoitussalkkuni korko-osioksi Seligson ehdotti tällaista jakoa:
- Euro-obligaatio 30 %
- Corporate Bond 50 %
- Rahamarkkinarahasto 20 %
Korkorahastoihin liittyen sain vinkin, että siinä vaiheessa kun pitkät korot ovat normalisoituneet noin 5,5 % tasolle, minun kannattaisi siirtää varani rahamarkkinarahastosta valtion velkakirjoihin. Tällöin salkkuni korko-osuus näyttäisi tällaiselta:
- Euro-obligaatio 50 %
- Corporate Bond 50 %
Minulle tähdennettiin lisäksi, että mikäli en tekisi mitään, salkkuni riskisyys muuttuisi ajan myötä. Osakkeiden arvon noustessa salkkuni paino olisi osakkeissa. Vastaavasti osakemarkkinoiden romahtaessa salkkuni paino olisi koroissa. Minun tulisikin tasapainottaa salkkuni kerran pari vuodessa. Osakemarkkinoiden romahtaessa minun tulisi ostaa lisää osakerahastoja. Osakemarkkinoiden noustessa minun tulisi myydä osakerahastojani. Esittelijä totesi, että näistä transaktioista syntyy veroseuraamuksia, mutta hänen sanojensa mukaan ne kuuluvat sijoittamiseen ja ne tulee vain ottaa annettuina.
Vaihdoimme lisäksi pari sanaa siitä, miten ja missä vaiheessa minun kannattaisi alkaa varautua eläkepäiviini myymällä osakerahastojani ja siirtämällä myyntituotot korkorahastoihin. Oma ajatukseni on ollut, että muuttaisin salkkuni allokaatiota lineaarisesti siten, että 40-vuotiaana 40 % salkkuni sijoituksista olisi korkorahastoissa, 50-vuotiaana 50 % ja niin edelleen. Seligsonin edustaja ehdotti, että tämän sijasta tekisin niin, että pitäisin työssäoloaikanani pääosan sijoituksistani osakkeissa. Noin 7-8 vuotta ennen eläkeikääni alkaisi sitten pikkuhiljaa tyhjentää salkkuani osakerahastoista. Näin voisin välttää tilanteen, jossa eläkkeelle siirtyessäni osakemarkkinat olisivat juuri romahtaneet ja sijoitusteni arvo olisi hyvin alhaisella tasolla.
Kaiken kaikkiaan keskustelu Seligsonin edustajien kanssa oli hyvin mielenkiintoinen. Ehdin kuitenkin valitettavasti jo unohtaa osan keskusteluistamme joten voi olla, että käyn vielä erikseen Seligsonin luona ilmaisella sijoitusneuvontakäynnillä.
Minkälainen on oma sijoitusallokaatiosi? Mihin rahastoihin olet sijoittanut eläkevarasi? Oletko harkinnut indeksirahastoja vai luotatko tilipankkisi salkunhoitajan kykyyn voittaa vertailuindeksinsä kulujen jälkeenkin?
Melkoisesti eri kohteita. Tuossa joutuu käyttämään aikaa ja vaivaa, varsinkin tuossa sijoitussalkun puolivuosittaisessa tasapainottamisessa. Seligson ottaa kai prosentuaalisen palkkion jokaisesta sijoituksesta, joten kulut eivät kai ole sen suuremmat tuossa vaihtoehdossa, verrattuna siihen että valitsisi strategiaksi vain esim. kaksi indeksirahastoa ja yhden korkorahaston? eli rahastojen määrä ei sinänsä lisää kuluja? niinhän sen täytyy olla.
minusta kaikissa sijoitusoppaissa ja neuvoissa on se vika, ettei niissä huomioida sijoittajalta vaadittavaa tietomäärää. Voi spekuloida, mikä on paras tapa kasvattaa varallisuuttaan, mutta useimmat oppaat edellyttävät, että sijoittaja haluaa käyttää huomattavan paljon aikaa asioiden opetteluun ja panostaa sijoitusmarkkinoiden tuntemukseen.
entä jos haluaa vain muutaman yleisohjeen, joiden avulla ei varmaan saavuta maksimaalista tuottoa, mutta silti tuotto olisi parempi kuin pankkitilien? kaikilla keskustelupalstoilla neuvotaan välttämään pankkien omia rahastoja ja varsinkin näitä jokamiehenrahastoja, joita pankit hanakasti ovat tarjoamassa. mutta kun yksi sellainen rahasto on usein mattimeikäläiselle helpoin vaihtoehto.
en ymmärtänyt tuota vinkkiä, että osakerahastojen osuuksia pitäisi myydä kun osakkeiden arvo nousee. tietysti jos tarvitsee rahaa heti, niin se on hyvä juttu, mutta eikö muuten voi olettaa, että vaikka osuuden arvo olisi korkealla ajankohtana x, niin osuuden arvo on vielä korkeampi 20-30 vuoden päästä, kun sinä aikana on noususuhdanne? jos siis sijoitustavoite on vuosikymmenien päässä.
anita: Mikäli rahaston kulut ovat prosentuaalinen ja vakiosuurruinen osuus sijoitussummasta, ei kulujen määrä kasva hajautuksen myötä.
Sijoitusasioiden opetteluun käytetty aika ja vaiva on jonkinlaisessa suhteessa odotettuun tuottoon. Tilipankin jokamiehenrahasto on helppo vaihtoehto. Kulut kuitenkin syövät tuottoa todella radikaalisti. Laskin tästä esimerkin tuossa indeksirahastojutussani, mutta tässä on toinen Taloustaito-lehdestä napattu:
Sijoitat kahteen rahastoon 10 000 euroa 15 vuodeksi. Kummassakin rahastossa salkunhoitaja onnistuu saamaan rahastolle 5 prosentin vuosituoton. Toisen rahaston hallinnointipalkkio on 1 %, toisen 3 %. Kalliimmassa rahastossa sijoituksen arvo säästöajan lopussa on 13 471 euroa, halvemmassa 18 034 euroa. Halvempi rahasto tuotti halvempien kulujensa ansiosta 2,3-kertaisesti kalliimpaan nähden.
Mikäli et tasapainota salkkuasi, sen riskisyys on muuttunut erilaiseksi kuin mitä olet ajatellut. Salkun allokaatio ei enää vastaa omaa riskiaversiotasi tai sijoitushorisonttiasi. Salkun odotettu tuotto on ehkä kasvanut, mutta salkun riskisyys on kasvanut siten, että odotettu tuotto ei ole enää suhteessa korkeampaan riskiin. Tietyn, rajusti nousseen rahasto-osuuden arvo voi olla vielä korkeampi 20-30 vuoden päästä, mutta toisaalta se voi olla radikaalisti alhaisempikin.
Anita: Seligsonilla on tarjota myös vaihtoehto laiskalle sijoittajalle, Pharos. Hieman lisäkuluja (0,85% p.a) ja selviät yhdellä rahastolla, jonka sisällä on pitkälti tuo heidän edustajansa suosittelema allokaatio, mutta korkopuolella myös suoria sijoituksia. Tämä on ns. rahastojen rahasto, mutta lyö kivijalkapankkien tarjoamat kansanrahastot kuluissa vielä hyvin selkeästi – useammalla prosenttiyksiköllä!
Vaihtoehdoksi kelvannee myös VT ETF. Mukana lähes 3000 osaketta ympäri maailmaa ja kulut vain 0,3%/vuosi. Päälle kaupankäyntikulut 10e (Nordnet) ja valuutanvaihto (muistaakseni 0,15%). Lisätietoja https://personal.vanguard.com/us/funds/holdings?FundId=3141&FundIntExt=INT
Juho: Tapiolalla on vielä vaihtoehto todella laiskalle sijoittajalle, Tapiola 2045. Hiukan lisäkuluja (n. 1 %p.a.) ja salkunhoitaja puolestasi vielä 5-10 vuotta ennen eläkeaikoja uittaa salkun pikkuhiljaa korkopapereihin.
Tämäkin rahaston rahasto, mutta salkunhoitaja käyttää omien rahastojen lisäksi Seligsonin, deutche bank:in jne etf:ä jne jne..
Tämäkin lyö OP:n ja Sammon vastaavat 40-60 prosentilla.
Seligson suosittelee sijoittamaan rakkaaseen kotimaahamme melkoisen siivun. Olisi kiinnostavaa kuulla perustelut noin mojovan maariskin ottamiselle. Suomen osuus maailman osakemarkkinoista on noin puoli prosenttia.
Lisäksi kehittyvät markkinat on jätetty kokonaan huomiotta, mikä selittynee sillä, että Seligson ei tarjoa kehittyville markkinoille sijoittavia tuotteita (pl. mainittu Russian Prosperity -rahasto).
Vertailun vuoksi MSCI All Country World -indeksin koostumus vuoden alussa alueittain:
Läntinen Eurooppa 27,4 %
– josta Suomi 0,5 %
Pohjois-Amerikka 44,9 %
Japani & Australia 13,7 %
Kehittyvät markkinat 14 %
Seligson Aasia-indeksirahasto sijoittaa tosin Japanin ja Australian lisäksi noin 15 % rahaston varoista myös Etelä-Koreaan, Taiwaniin, Hongkongiin ja Singaporeen.
Topias: Annoin ehdoksi Seligsonille, että salkku pitää luoda pelkästään heidän rahastoistaan, pääasiassa indeksirahastoista.
Seligsonin edustajat kertoivat, että sijoitusneuvonnassa he usein suosittelevat muidenkin rahastoyhtiöiden rahastoja.
Kehittyvien markkinoiden puuttuminen johtui siis asettamistani reunaehdoista.
Kiusaa vain: Tapiola 2045 oli minulle täysin uusi tuttavuus. Kyselin sijoitusmessuilla lähes joka osastolta, että olisiko jollakin rahastoyhtiöllä tällaisia target date -rahastoja. Piirsin jopa parille rahastoyhtiölle kaavion, jossa esitin näiden rahastojen mallin, mutta kenelläkään eivät kellot soineet.
Täytyy ehdottomasti tutustua tuohon rahastoon. Jos kulut ovat kohdallaan, nimenomaan tuollaiset rahastot ovat sijoittajalle todella yksinkertainen tapa säästää eläkepäiviä varten.
Onkos tuosta Tapiola 2045 kokemusta? Olen aivan aloittelija ja etsin itselleni lähinnä säästötilin vaihtoehtoa, joka olisi hieman kannattavampi tapa säästää. En pysty kuukaudessa irroittamaan tällä hetkellä kuin muutaman kympin kuussa säästöihin. Enkä myöskään olisi kovin aktiivinen sijoittaja eli tuollainen valmis paketti sopisi minulle :)Tässä kuitenkin näyttäisi kulut olevan hieman pienemmät kuin muissa pankkien tuotteissa. TER 0,87%.
Ja mikähän ero noilla on, kun löytyy myös eri pituisia, vastaavia rahastoja. Tapiola 2035, 2025..
elisa_day: Mikäli olen ymmärtänyt tuotteen oikein, rahasto muuttaa allokaatiotaan korko- ja osakesijoitusten välillä automaattisesti. Näin ollen sinun pitää valita se rahasto, jonka perässä oleva vuosi vastaa lähinnä sitä vuotta, jolloin oletat pääseväsi eläkkeelle ts. jolloin olet n. 70-vuotias.