Viimeisen viikon aikana lehdistä on voinut lukea Helsingin lumiongelmista. Viimeksi eilen Helsingissä oli sattunut alkuiltaan mennessä 45 kolaria huonon kelin vuoksi. En itse oikein ymmärtänyt näitä uutisia ennen kuin jouduin keskiviikkona autoilemaan Helsingin keskustassa. Mannerheimintie eduskuntatalon edessä oli kuin perunapelto ja tiehen oli muodostunut hyvinkin 15 senttiä syviä jäätyneen sohjon muodostamia kuoppia. Paluumatkallani toimistolle Helsingintietä pitkin jotkut takavetoiset autot liukuivat ruuhkassa jopa alamäkeen. Kaiken kaikkiaan minulla kului 6,4 kilometrin matkan taittamiseen 1 tunti ja 50 minuuttia.
Lehdistössä lumiongelmien pääsyylliseksi on mainittu, että lumelle ei ole tilaa Helsingin keskustassa. Aura-autot auraavat lumen jalkakäytäville ja jossakin vaiheessa jalkakäytävät vain ovat täynnä. Helsinki ei kuitenkaan paini lumiongelmiensa kanssa yksin ja maailmasta löytyy huomattavasti suurempia kaupunkeja, joissa sataa joka vuosi enemmän lunta ja jotka silti pystyvät tämän ongelman ratkaisemaan.
Vietin vuoden 2005 kevään vaihto-oppilaana Montréalissa, jossa 50 sentin lumikinokset ovat arkipäivää. Montréalissa on asukkaita 1,6 miljoonaa, joten kysymyksessä ei ole mikään pieni tuppukylä. Ihastelin monet kerrat sitä tapaa, jolla lumen poisto Montréalissa kotikadullani hoidettiin. Pääosassa tässä esityksessä oli iso lumilinko, joka tuntui suorastaan imevän kadun puhtaaksi. Lumilingosta lumi lensi suoraan isojen rekka-autojen lavoille. Aina kun yhden rekka-auton lava oli täynnä, tuli lingon alle välittömästi uusi perävaunullinen rekka ottamaan vastaan lisää lunta. Rekkojen avolavat oli vielä rakennettu niin, että toisella puolella lavan oli korkeampi, joten lumi ei lentänyt ohi lavasta. Yleensä samaan aikaan molempien puolien jalkakäytävillä ahersivat pienet bobcatin tyyppiset koneet, jotka kippailivat lunta kasoihin, josta kauhakuormaaja kävi sitten nostamassa ne rekkoihin. Tästä prosessista löytyy paljon videoita Youtubesta, joista ohessa yksi.
Tämä juttu ei ehkä liity suoraan henkilökohtaiseen taloudenhallintaan. Uskoisin kuitenkin, että tämä Helsingin lumiongelma ei voi tehdä kovinkaan hyvää kaupungin elinkeinoelämälle näin joulukaupan alla. Jos kuluttajat eivät pääse jouluostoksille ja työntekijät töihin, millä ne talouden rattaat sitten pyörivät? Henkilökohtaisemmalla tasolla en välittäisi tuhota autoni jousitusta, kytkintä enkä vaihteistoa ajelemalla aiemmin Mannerheimintieksi kutsuttua tankkiuraa pitkin työtapaamiseen.
Ehdotankin, että sen sijaan, että Helsingin kaupungin päättäjät käyttävät verorahoja menemällä ryyppäämään Romaniaan, kaupunki lähettäisi jonkun pienen delegaation Montréaliin tutustumaan siihen, millaisella prosessilla ja millaisilla laitteilla lumen saa pois kaduilta tehokkaasti. Huomattavasti edullisemmaksi tietenkin tulisi, jos heidät ohjaisi tähän blogikirjoitukseen katsomaan vaikka vain tuon oheisen Youtube-videon.
Linkkiä tähän juttuun saa levittää vapaasti ystäville, tuttaville, kadunmiehille ja vaikka Staran (joksi rakennusvirastoa kuulemma nykyisin kutsutaan) virkamiehille. Jos lumiongelma sillä poistuu, omasta puolestani virkamiehet saavat nauttia vaikka sixpackin kaljaa keskellä päivää Montréalissa ollessaan.
Muualla verkossa:
- Montréalin kaupungin sivut, jotka käsittelevät pelkästään lumen poistoa
- Uutinen lumen poistosta Montréalissa tänä keväänä (kuva laitteistosta)
- Eilinen uutinen lumen poiston tilanteesta Montréalissa (toinen kuva laitteistosta)
Ps. Helsingin Sanomien mukaan Helsingin keskustaa puhdistaa 12 miestä kalustoineen. CBC:n mukaan Montréalissa keskustan puhdistamiseen on varattu 3000 miestä ja 2000 konetta.
Oliko tämä vitsi vai mikä (mukaanliitettynä vielä kovin perussuomalaismaiset kommentit romanian reissusta)?
Ainahan sitä löytää sellaisille rahoille parempaa käyttöä joka ei koske omaa elämää.
Tokihan se olisi hienoa, jos lunta ei missään olisi, mutta mitä sanot kun tulee taas lumeton talvi ja kaupunki on varannut 500 henkilöä kalustoineen talveksi? Talouden jäätyminen lumen vuoksi on myös vähän kaukaa haettu, toki asioita voi aina parantaa.
Tämä on hyvä blogi, mutta nyt vain meni vähän yli hilseen.
Ihan hyvä ja ajankohtainen postaus tämä oli. Pistää miettimään, eikä ainoastaan valittele kuten yleensä suomalaisilla on tapana, vaan tarjoaa ihan konkreettista ratkaisua konkreettiseen ongelmaan. Hyvä!
Frank: Myönnän, kommentti Romanian reissusta oli ehkä jonkinlainen viittaus iltapäivälehtien kolumneihin. Poliittista kannanottoa en tunnusta.
Talouden jäätyminen sen sijaan ei ole kovinkaan kaukaa haettua. Tuntuu, että Suomessa nähdään monet julkishallinnon tehtävät kuluina investointien sijasta. Toimiva infrastruktuuri on kuitenkin edellytys kaupan ja talouden toiminnalle.
Tuo ylimääräiset kaksi tuntia, jonka jouduin käyttämään keskellä päivää matkoihin oli suoraan pois tuottavasta työnteosta. Syy-seuraussuhde voi vaikuttaa kaukaa haetulta, mutta se on kyllä hyvinkin suora.
Frank: Liittyen vielä tuohon kalustoon. Jos katsot tuota juttuani ja tuon videon huomaat, että tuo Montréalin malli tarjoaa ratkaisun nimenomaan tuohon suurimmaksi nostettuun ongelmaan eli lumen saamiseen pois kantakaupungin alueelta.
Tuossahan ei tarvita uutena kalustona kuin muutama iso lumilinko. Uskoisin, että näitä avolavarekkoja joilla itse lumen kuljetus tapahtuu on Suomi väärällään.
Rahalla saa ja hevosella pääsee. Jos Helsingin budjetissa on varattu lumenpoiston 12 henkilöä, niin ei sillä kuuhun päästä.
Fiilispohjalta heitetyn resurssien moninkertaistamisen (oletan, että kukaan ei tarjoaisi puoliperiä ja linkoja) sijasta tämän blogin linjaan olisi sopinut paljon paremmin kirjoitus, jossa ehdotetaan nykyisten resurssien tehokkaampaa käyttöä. Tai oikeastaan ehdotus, jolla saavutetaan sama palveluaste, mutta vähemmilla resursseilla (sama tilanne kuin vaikkapa nyt sähkönkilpailutuksessa).
Itse Helsingin keskustassa asuvana ja päivittäin autoilevana kärsin kyseisestä ongelmasta varmastikin enemmän kuin 99% suomalaisista. Olen silti tyytyväinen, että kaupungilla on pysynyt homma lapasessa eikä ylilyöntejä ole tehty. Poikkeukselliset talvet ovat kuitenkin poikkeuksellisia, vaikka niitä olisikin ollut kaksi peräkkäin.
Edgar: En missään vaiheessa ole ehdottanut resurssien moninkertaistamista. Päinvastoin, enkö kirjoituksessani nimenomaisesti esittänyt mallin, jolla nykyisiä resursseja voidaan käyttää tehokkaammin? Sen sijaan, että lunta siirretään tieltä jalkakäytävälle ja haetaan sitten joskus pois, se voitaisiin siirtää suoraan rekkoihin ja kuskata välittömästi pois. Turhaa työtä katoaa.
Laitoin tuon mies- ja kalustomäärän tuohon nimenomaan siksi, että kävisi selväksi kuinka pienillä resursseilla Helsingissä tuo homma nykyisin kyetään tekemään.
Tällaiset työmenetelmiin liittyvät ehdotukset, joissa suhteellisen pienillä kalustohankinnoilla pystytään nostamaan työtehoa ja tekemään sama työ samalla tai vähemmällä työmäärällä nopeammin, ovat sellaisia toimia joita tarvitaan. Ei ne huonoista olosuhteista johtuvat joukkoliikenteen ongelmat ja peltikolaritkaan aivan ilmaisia ole, hukatusta ajasta puhumattakaan.
Helsingissä juurikin hassataan valtavasti rahaa siihen, että eri osapuolet siirtelevät lunta kasoista toiseen samalla kadunpätkällä. Kaupunki vaatii talonyhtiöiltä rahat jalkakäytävän putsaamisesta, vaikka todellisuudessa auraa lumet jalkakäytävältä talonyhtiön putsaaman porttikongin eteen.
Lumen siirron tulisi olla hallittua, mutta Helsingissä se on vain sen vastuun siirtelyä seuraavaksi tuleville. Sekä toki kadunvarteen pysäköintiruutuihin pysäköityjen autojen esteeksi.
Liikenneturvan seuraava kampanja ennen uusia nopeudenrajoituksia kantakaupungin alueella voisi koskea vaikka lumisateen jälkeistä jalankulkijoiden ja muiden liikkujien turvallisuutta. Siinä säästettäisiin paljon enemmän terveyttä kuin pyöräilynopeuksisen autoilun valvonnalla hiljaiseen aikaan. Kuka vastaa liikenneturvallisuuden mukaisten reittien kunnossapidosta kohtuullisessa ajassa lumisateen jälkeen? Luulisi senkin olevan sakotettavissa oleva asia, siinä missä työturvallisuusrikkeet ja huonon tienpidon takia annetut sakot.
Uskon (en siis ole varma, mutta todellakin toivon), että lumenpoistomallia suunniteltaessa on huomioitu myös vaihtoehtoiset menetelmät ja jollakin tavalla palvelutasoa ja kustannuksia tarkasteltaessa nykyinen malli on osoittautunut parhaaksi. Kauhakuormaajat ovat ainakin huomattavasti monikäyttöisempiä linkoihin verrattuna esimerkiksi kesäaikaan tai vähälumisina talvina. Jos siis lähdetään siitä, että budjetissa on annettu tietyt resurssit eli varat 12 henkilöön + kalustoon, niin uskon (ja taas pikemminkin toivon), että nykyinen ratkaisu on vain nähty parhaaksi mahdolliseksi. Jos Helsingissä olisi joka talvi yli 50 senttiä lunta, tai resursseja olisi käytettävissä tuplaten, ties vaikka lumilinkoratkaisu olisikin valittu.
Kuten itsekin olet monesti selittänyt, investointipäätökset on syytä tehdä aina kokonaiskustannuksia tarkastellen. Tällöin tuon lumen siirron yksittäisen työvaiheen katoaminen on käytännössä merkityksetöntä, koska niistä muista kustannuksista ei ole mitään hajua. Jos taas myös niistä on hajua, niin silloinkaan oikea paikka niiden esittelyyn ei ole blogi, vaan mielellään sitten instanssi, joka päättää lumenpoistomenettelyistä.
Näkisinkin, että blogaajien ei vain kannata ehdottaa mitään uutta tekniikkapohjaista ratkaisua ongelmaan, koska niin esittäjän kuin lukijoidenkaan asiantuntemus ei riitä ratkaisujen kokonaisvaltaiseen arvioimiseen. Jos välttämättä haluaa jotenkin ”auttaa”, niin parempi ratkaisu olisi sitten tehdä kirjoitus valtuustolle miksi lumenpoiston resursseja tulisi nostaa. Tätä voidaan sitten argumentoida vaikkapa kahden tunnin matka-ajon vaikutuksella työn tuottavuuteen, liikenneonnettomuuksilla ja autojen korjauskustannuksilla. Valtuusto sitten lisätköön budjettia ja se varsinainen lisärahan käyttötapa jätettäköön puhtaasti asiantuntijoille. Ratkaisuna voidaan sitten päätyä uusiin lumilinkoihin tai tylysti vain lisäämään nykyistä kalustoa.
Päättelyketjuni vielä tiivistettynä:
1) Toimintatapojen valintapäätökset on tehty järkevästi ja oleelliset asiat huomioiden
2) Nykyinen ratkaisu on kokonaisuutena kustannustehokas
3) Vaihtoehtoiset ratkaisut ovat joko kokonaisuutena huonompia tai maksavat enemmän
Edgar: Tästä tulee mieleeni vanha vitsi täydellisistä markkinoista.
Kansantaloustieteen professori ja opiskelija kävelevät kadulla kun opiskelija huomaa maassa kahdenkymmenen euron setelin.
Hän sanoo professorille: ”Katso, kahdenkymmenen euron seteli.” ”Pötypuhetta, ” sanoo professori ja jatkaa ”Jos siinä olisi oikeasti seteli, joku olisi jo nostanut sen ja ottanut itselleen.” Professori ja opiskelija jatkavat matkaansa.
Heidän jo kadottuaan nurkan taakse paikalle saapuu seuraavaksi pikkupoika, joka hetkeäkään miettimättä nappaa setelin tyytyväisenä taskuunsa.
Keskustelu aiheesta on päättynyt, sillä keskustelijoiden asiantuntemus ei riitä arvioimaan vaihtoehtoisten menetelmien tehokkuutta ja nykyinen malli on sopiva koska se on valittu. Sitä paitsi keskustelupaikka on väärä.
Väärin sammutettu, sanoisi palomies.
😀
Aivan noin jyrkästi en tarkoittanut tekstiäni tulkittavan. Saahan sitä keskustella ja kivahan se on vääntää mielipiteistä, mutta jos haluaa oikeasti vaikuttaa, niin ei se tällä tavalla etene. Toisin kuin esimerkiksi juttu sähkönkilpailutuksesta taas vaikuttaa suoraan monen lukijan toimintaan.
Olen aivan varma, että jokaista muualla toteutettua vaihtoehtoa on tarkasteltu huomattavasti laajemmin kuin yhden blogin yhdessä kirjoituksessa. Sikäli ne proffat ja opiskelijatkin poimivat parikymppisiä, jos niitä tulee vastaan…
Aamulla töihin ajellessa oli muuten kadut ja kevyen liikenteen väylät jo aivan kulkukelpoisia. Lumikasoja vielä oli, mutta eivätköhän nekin saada pois kuluvan viikon aikana.
Helsingin työttömät siivoamaan katuja lumesta!!1
Onhan noita traktoreita ja lumilinkoja joka maajussilla.. Tosin taitavat olla kaukana ja pitäisi vielä löytyä joku maksajakin.
Näyttää asuntoministerilläkin hihat palaneen lumikaaokseen: http://www.vapaavuori.net/index.php?p=1_3&nid=146
Lautakunta on viime keväänä ehdottanut eri toimenpiteitä lumiongelmaan:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Yleisten_toiden_lautakunta/Suomi/Esitys/2010/HKR_2010-04-13_Ytlk_14_El/548A9322-788F-4FE2-ADD7-0815FD34B404/Yleisten_toiden_lautakunnan_esitys_Helsingin_talvi.html
Noita eri selvityksiä olisi kiva päästä lukemaan, mutta en löytänyt mitään virallista dokumenttia miten asia on edennyt. Esittelijä Jarmo Nieminen toteaa blogin kommenteissaan ”Jo kevään puolueiden välisiss budjettineuvotteluissa asia oli deletoitu”, joten tuskinpa tuo kovinkaan hyvällä mallilla on.
http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/54676-lunta-tupaan-no-3122010-kuka-mattaa