Olen nyt istunut aika pitkään näiden indeksirahastoihin liittyvien juttujeni päällä.
Ajatukseni siis on selvittää että minkälainen indeksirahastoista koottu salkku olisi optimaalinen millekin riskinsietokyvylle ja sijoitettavalle rahasummalle.
Yksi versio perussalkusta olisi nyt tässä:
- 20 % Vanguard VTI (USA:n osakkeet)
- 10 % Vanguard VEA (Ulkomaiset osakkeet)
- 10 % Vanguard VWO (Kehittyvien markkinoiden osakkeet)
- 15 % Vanguard VIG (Osinko-osakkeet)
- 5 % Vanguard VNQ (Asuntomarkkinat)
- 30 % iShares LQD (Yrityslainat)
- 10 % iShares EMB (Kehittyvien markkinoiden lainat)
Tämän pitäisi pelittää aika hyvin keskimääräiselle riskinsietokyvylle.
Tässä on aika montaa omaisuusluokkaa eli sijoitettavan rahasumman pitäisi olla tässä yli 100 000 €.
Tämä on vielä kauhean karkeaa mutta hei, jostakin tämä piti aloittaa.
Mitä kautta ostat noita rahastoja? Millaiset kaupankäyntikulut niille tulee, onko se kiinteä kustannus per transaktio vai joku prosentti sijoitussummasta? Noissa Vanguardin rahastoissa itse rahastojen hoitokustannukset on muistaakseni todella pienet, sen takia kiinnostaa lähinnä kaupankäyntikulut.
”Tässä on aika montaa omaisuusluokkaa eli sijoitettavan rahasumman pitäisi olla tässä yli 100 000 €.”
Miten se omaisuusluokkien määrä vaikuttaa sijoitettavaan rahasummaan?
Tämä johtuu rahastojen kaupankäyntipalkkioista. Kaupankäyntipalkkiot syövät hajautuksen hyödyt. Mitä enemmän sijoitettavaa varallisuutta, sitä enemmän voi ottaa omaisuusluokkia mukaan.
Minusta aivan liikaa hajautusta tuossa perussalkussa. Minä korvaisin 4 ensinmäistä ETF:ä Vanguardin total world stock ETF:llä (tikkeri: VT), siinä on koko maailma mukana kehittyväa markkinoita myöten tai korvaisin VEA:n ja VWO:n Total international stock ETF:llä (VXUS). Ehkä hallintointi palkkio VT:ssä on korkeampi, mutta säästää kaupankäynti palkkioissa. REIT ottaisin hajautusta myös muualtakin kuin USA:sta. Korot ovat tällä hetkellä vähän haasteellisia, mutta katselisin myös niitäkin Vanguardilta esim. Total bond market BND tai sitten yrityslainoja/ HY-lainoja. Yksi vaihtoehto on laittaa korkosijoitukset Bank Norwegianin tilille. Jos haluaa joka kuukausi tuottoja niin miettisin joko Global X superdividend ETF (SDIV) joka sijoittaa ympäri maailman korkeita osinkoja maksaviin yrityksiin tai laittaisin osan Isharesin US preferred stock ETF:ään (PFF).
Mä yritän tässä päästä ”musta tuntuu että tässä on liikaa hajautusta” -mallista siihen että lasken matemaattisesti optimaalisen määrän hajautusta. Omaisuusluokkien määrä perustuu siis siihen että lasketaan omaisuusluokkien historiallisesta tuotosta korrelaatioiden kautta mikä on oikeasti niiden optimaalinen määrä.
Rehellisesti sanottuna minulla on aika laaja salkku. Mutta minulla on salkku jaettuna kahteen osaan indeksisijoituksiin ja osakkeisiin. Indeksisijoituksia minulla on n. 10 kpl ja ne vievät pikkuisen reilut puolet salkusta ja osakkeita minulla on n. 20 kpl. Osakkeita omistan Briteistä, USA:sta Suomesta, Norjasta ja Ruotsista. Olen aika pitkälle holdari tyyppiä ja saan nykyään joka kuukausi osinkoja/tuottoja. Joskus saatan ottaa näkemyksiä johdannaisilla. Salkun koko minulla on reilu 100 K. Olen kyllä rehellisesti joskus miettinyt, että indeksoisin koko salkkuni mutta pidän tätä enemmänkin harrastuksena. Noihin historiallisiin korrelaatioihin kannattaa suhtautua omasta mielestäni varovaisesti, vaikka kyllä itsekkin katselen niitä välillä.
Tuo historiallinen korrelaatio on tosiaan mielenkiintoinen juttu. Tavallaanhan se on teknistä analyysiä!
Tietääkseeni useimmat Vanguardin ETF:t maksavat osingot ulos ja ovat siten suomalaiselle säästäjälle kustannustehottomia. Suosittelen tutustumaan iSharesin Core ETF -rahastoihin. Monet niistä pitävät osingot kasvamassa korkoa korolle.
Hyvä pointti. Pitää tuokin selvittää. Tässähän on mulla vielä hirveästi työmaata mutta ajattelin kuitenkin alkaa raportoida tänne blogiin näistä. Ihan vain siksi että homma etenisi.
Noissa osingot sisään jättävissä ETF:ssä pitää huomioida myös se että monet ETF:ät joutuvat maksamaan lähdeveroa saamistaan osingoistaan, joka vähentää uudelleen sijoitetun osingon määrää. Esim. monet Isharesin core rahastot on rekisteröity Irlantiin ja muistaakseni joutuvat maksamaan USA:n 15 % lähdeveron. Sama asia on Suomalaisissa Usa-rahastoissa ne joutuvat maksamaan lähdeveron. Mutta USA:ssa olevat ETF:t eivät maksa veroa USA:sta saamistaan osingoista veroa. Nuo rahaston maksamat lähdeverot löytyvät ETF:n tilinpäätöksestä, että sieltä voi ne kaivaa ja kauppalehden keskustelupalstalla oli kerran keskustelua kyseisestä aiheesta.
Muistakaa kuitenkin, että monet ETF:t ovat verrattain verotehokkaita ja maksavat melko pientä osinkoa. Salkku saa jo olla aika merkittävän kokoinen, että osinkoverot liikkuvat tuhansissa euroissa.
Ja tästä vuodesta eteenpäin verotuksessa voidaan vähentää luovutustappio myös osinkotulojen veroista. Itselläni on mm. ikivanhoja Nokian osakkeita käytettäväksi tähän tarkoitukseen vielä vuosien ajan 🙂
ETF:n verotuksessa taitaa menettää kyllä lähdeveron verran joka tapauksessa. Esim. Yhdysvaltoihin maksetaan vero 15% mukaan.
Ikioptimoijille nämä ovat hankalia asioita ratkaistavaksi mutta suurelle joukolle ihmisiä paljon tärkeämpää on, että ylipäätään säästää ja mahdollisimman isolla prosentilla nettotuloista (varsinkin nuorella iällä).