Luottotiedoilla tarkoitetaan ”tietoja, jotka koskevat luonnollisen henkilön tai yrityksen maksukykyä tai maksuhalukkuutta taikka jotka muulla tavalla kuvaavat henkilön tai yrityksen kykyä vastata sitoumuksistaan ja joita käytetään luottoa myönnettäessä tai luottoa valvottaessa”.
Luottotietojen määritelmä perustuu Suomen lakiin, tarkemmin ottaen Luottotietolakiin. Luottotietolaissa määritellään miten luottotietoja voidaan kerätä, tuottaa, tallettaa, luovuttaa, käyttää ja miten niitä voidaan käsitellä. Yleisesti luottotiedoista puhuttaessa viitataan henkilöluottotietoihin eli yksittäistä ihmistä koskeviin luottotietoihin ja niiden yhteydessä käsiteltäviin henkilön yksilöinti- ja toimintakelpoisuustietoihin.
Luottotietojen menetys
Luottotietojen menettämisellä tarkoitetaan arkikielessä sitä, että henkilö on saanut maksuhäiriömerkinnän luottotietorekisteriin. Luottotietorekisteriä ylläpitää Suomessa yksi yritys, Suomen Asiakastieto Oy. Luottotietojen menetys tarkoittaa siis sitä, että on saanut merkinnän luottotietorekisteriin.
Luottotietojen menetys ei tapahdu kevyesti tai huomaamatta. Ennen luottotietomerkinnän saamista maksun on täytynyt olla maksamatta yleensä 6-8 kuukautta. Tätä ennen henkilö on saanut jo kaksi maksumuistutusta ja kaksi maksuvaatimusta. Maksuhäiriömerkintä voi syntyä myös suoraan jos henkilö on laiminlyönyt osamaksukaupan erien maksamisen tai kulutusluoton erien maksamisen.
Luottotiedot tarkistetaan, kun hakee:
- Opintolainan takausta
- Pankki- tai luottokorttia
- Lainaa tai ostaessa osamaksulla
- Vuokra-asuntoa
- Työpaikkaa
Luottotietojen menetys voi siis pahimmillaan jättää henkilön työttömäksi ja asunnottomaksi.
Yritysten omat maksuhäiriörekisterit
Yrityksillä voi olla myös omia maksuhäiriörekistereitä. Jos henkilö on maksanut laskunsa toistuvasti myöhässä, yritys voi laittaa tästä merkinnän tietojärjestelmiinsä. Monilla yrityksillä on olemassa käytäntö, että he laskevat jatkuvasti kuinka monta päivää henkilön laskut ovat olleet myöhässä keskimäärin tai viimeisimpiä laskuja painottaen. Jos tämä tunnusluku ylittää tietyn raja-arvon, henkilölle ei enää myydä tuotteita.
Esimerkiksi teleyritykset käyttävät tällaisia omia mittareita määritellessään, keille asiakkaille he toimittavat laajakaista- ja puhelinliittymiä. Tällaisilta henkilöiltä voidaan edellyttää esimerkiksi vakuusmaksuja tai sitä, että he maksavat laskunsa etukäteen.
Yritykset voivat jakaa maksuhäiriötietoja muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kesken.