Säästökirja – [KIRJA-ARVOSTELU]

Esa Vileniuksen vuonna 2008 valmistuneen teoksen Säästökirja takakannen kuvauksessa sanotaan seuraavasti:

Säästäminen on välttämätön elämän ilmiö, mutta se on myös unohtumaan päässyt kansalaistaito ja hyve. Opi säästämään sekä rahaa että aikaa, vaivaa, luontoa ja itseäsi. Luonnossa säästävät muutkin kuin oravat ja hamsterit. Esimerkiksi puiden kasvu perustuu oikea-aikaiseen säästämiseen.

Kirja neuvoo yksityiskohtaisesti kulujen leikkaamisessa, tinkimisessä ja säästäväisyysajattelussa. Säästökirja on opas silloin kun säästäminen on halu tai jos elämäntilanne sitä vaatii. Oikein tiukoille joutuneet löytävät kirjasta säästämisen kriisiohjeet.

Kirja jakaantuu esipuheeseen, neljään lukuun sekä loppusanoihin. Kirjan ensimmäisessä luvussa (Teoria, käytäntö ja huvitus) pohjustetaan kirjan aihe, säästäminen. Tässä luvussa esitellään esimerkiksi sanan säästäminen taustaa. Kirjan toisessa luvussa (Säästä ensin itseäsi) käydään läpi säästämisen terveyshyötyjä. Kirjan kolmas luku (Luonto säästyy säästämällä) käsittelee säästämistä ekologisesta näkökulmasta. Kirjan viimeisessa neljännessä luvussa (Rahapeli haltuun) annetaan käytännön vinkkejä säästämiseen.

Kirjan nimen ja takakannen perusteella odotin, että kirja olisi hyvä perusteos rahan säästämisestä. Säästämisopasta kaipaavan kannattaa kuitenkin valita jokin toinen kirja.

Kirjaa lukiessa minua vaivasivat erityisesti ilman perusteluja esitetyt väitteet, hankalat lauserakenteet ja hieman erikoiset ajatukset talouden toiminnasta. Kirja tuntui olevan suoraan paperille kirjoitettua tajunnanvirtaa. Tällaisenaan kirjaa oli hyvin hankala lukea.

Kirjan sivulla 18 sanotaan seuraavasti:

Nykyisin ruoan hintaa hämää niin sanottu maataloustuki. Ihmiset on opetettu ajattelemaan yksioikoisesti, että tuella varmistetaan maanviljelijöiden toimeentuloa. Tosiasiassa maanviljelijät kyllä tulevat toimeen, he useimmiten pärjäisivät hyvin todennäköisesti myös muuttuvissa olosuhteissa. Maataloustuilla tuetaan nimenomaan vähävaraista väestöä.

Tällainen väite kaipaisi mielestäni perusteluja.  Nyt kysymyksessä on faktana esitetty mielipide.

Hyvä esimerkki kirjan luonteesta tajunnanvirtana on tämä kappale kirjan sivulta 12:

Mitkään luonnon järjestelmät eivät toimi ilman säästämistä – keräämistä, talteen panemista ja varastoimista. Oravat varastoivat käpyjä, majavat haavanoksien pätkiä ja kovakuoriaiset lantapalleroitaan. Petoeläimet kätkevät saalitaan. Mitä muuta? Isolla karhulla voi olla toistasataa kiloa rasvaa talven varalle turkkinsa alla. Mikäpä silloin on kesää odotellessa kuivassa talvipesässä. Linnun, matelijan ja sammakon munat, kalan kutukin ovat varsinaisia säästöpakkauksia. Mehiläisyhdyskunnan koko elämä perustuu keräämiseen ja varastoimiseen. Muurahaiset rakentavat varastosuojia ja säästävät niihin ruokaa.

Kirjassa oli hyvätkin kohtansa. Kirjassa esimerkiksi epäillään, että pidämme muovipussien käyttöä tuhlaamisena vain siksi, että ne ovat rumia. Lisäksi kirjassa huomautetaan, että toisin kuin televisiomainoksissa näytetään, hammastahnaa tulisi käyttää vain pikkurillin pään verran.

Lisäksi sivulta 78 alkava Rahapeli haltuun -luku alkoi oikein lupaavasti. Ensimmäiset 10 sivua kyseisestä luvusta ovat aivan päteviä ohjeita esimerkiksi työpaikkansa menettäneelle henkilölle. Valitettavasti tämäkin luku muuttuu hyvin pian maailmanlopun uhkakuvien maalailuksi. Luvussa muun muassa mietitään, että missä säästöt olisivat turvassa sodan syttyessä: ”Mikähän mahtaisi olla tavaralaji, jossa rahat ovat vähiten niin sanotussa turvassa? Luultavasti se on kaikki elektroniikkaan ja tietotekniikkaan liittyvät vimpaimet. Tuhannella eurolla voisi saada sata paria hyvälaatuisia villasukkia. Jos niitä pitää kaapin hyllyllä vaikka viisi vuotta, niin mitä todennäköisimmin ainakin omansa saa pois.”

Tiivistetysti kysymyksessä on 141 sivua kirjailijan omaa tajunnanvirtaa säästämiseen liittyen. Kirja ei ole opas säästämiseen, mielipideteos eikä romaani. Ymmärsin kuitenkin kirjan ansiosta, että minun tulee miettiä tarkemmin oman verkkosivustoni rakennetta ja kohderyhmää. Yksi tähti tästä.

Arvosana: * (1/5)

Katso myös: Kiltti tyttö ei rikastu – [KIRJA-ARVOSTELU]

Yksi kommentti

  1. Kyllä kirjassa ihan selkeästi selitettiin tuo maataloustukijuttu. Ilman maataloustukia ruoka olisi niin kallista, ettei vähävarainen väestö voisi sitä ostaa. Maataloustuella siis pidetään hintaa kohtuullisena.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.