Automatisoi säästämisesi [Päivä 30: 1000 ESH]

Säästä zen-päissäsi (Flickr: vramak)
Säästä zen-päissäsi (Flickr: vramak)

Tuhannen euron säästöhaasteen viimeisenä vinkkinä on saavuttaa säästämisen zen master -taso ja pyrkiä tekemään säästämisestä automaattista. Kerron tässä kaksi vinkkiä, joita itse aion kokeilla ja soveltaa: kirjekuorimenetelmä sekä suoraveloitukset. Tämä on kuitenkin taas niitä vinkkejä, joihin teidän lukijoiden ajatukset ja kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita. Kommentteja siis kaivataan.

Kirjekuorimenetelmän katsotaan kehittyneen 1930-luvulla Yhdysvaltain suuren laman jälkeen. Se sopii siis paremmin kuin hyvin nyky-Suomeen. Kirjekuorimenetelmän ajatuksena on jakaa käteisenä saatu palkka menoerittäin kirjekuoriin, joiden päälle kirjoitetaan kunkin menoerän nimi. Yksinkertaisimmillaan menoerät voisivat olla vuokra, sähkölasku, ruoka ja säästöt. Kirjekuorimenetelmän ajatuksena on tehdä rahan tuhlaamisesta hankalampaa.

Ramit Sethi kertoo kirjassaan nuorille sopivasta tavasta kirjekuorimenetelmän soveltamiseen. Tässä tavassa kirjekuorimenetelmällä hallitaan ainoastaan baareissa käynnin kustannuksia. Ajatuksena on hankkia erillinen tili ja sille jokin kortti jolla ei voi ostaa jos tili on tyhjä. Muutoin tämä tapa synnyttäisi turhia tilinylitysmaksuja. Kuukauden alussa tilille laitetaan budjetoitu määrä rahaa baareissa hillumiseen. Kun rahat ovat loppu, et enää käy ulkona siinä kuussa. Vaihtoehtoisesti hallittavana menoerä voi olla jokin muu juttu, johon normaalisti menee liikaa rahaa.

Automaattisten suoraveloitusten tekeminen on toinen hyvä tapa tehdä säästämisestä automaattista. Tässä mallissa palkan tultua käyttötilille siitä maksetaan heti laskut ja tietty määritelty osa siirretään säästöihin sekä sijoituksiin. Alla olevassa kuvassa näkyy Ramit Sethin kirjassaan esittämä amerikkalainen versio kyseisestä ajatuksesta.

Ramit Sethin rahavirtojen automatisointimalli (Kuva: I will teach you to be rich -kirja)
Ramit Sethin rahavirtojen automatisointimalli (Kuva: I will teach you to be rich -kirja)

Olen miettinyt oman säästämiseni automatisoimista tähän tapaan:

  1. Palkka tulee käyttötilille.
  2. 60 % palkasta siirretään toiselle käyttötilille, jolta maksetaan automaattisesti kiinteät kuukausimenot (vuokra, laajakaista kuukausimaksu). Muut laskut maksetaan tältä tililtä suoraveloituksina niiden saavuttua.
  3. 30 % tämän tilin varoista siirretään käyttötilille, johon on kytketty ruokaostoksiin tarkoitettu pankkikortti.
  4. 10 % palkasta siirretään automaattisesti sijoituksiin.
  5. 10 % palkasta siirretään säästötilille säästökohteisiin.
  6. Käyttötilille jäävät rahat voi tuhlata vapaasti kuukauden aikana sille kytketyllä pankkikortilla.

Tämän mallin ongelmana on kuitenkin se, että käyttötili menee herkästi miinukselle ja Osuuspankin tilinylitysmaksut eivät ole sieltä halvimmasta päästä.

Muualla verkossa:

Millä lailla sinä olet automatisoinut säästämistäsi tai millaisia mekanismeja käytät tulojen ja menojen hallinnassa? Kerro vinkkisi kommentteissa.

http://www.fourhourworkweek.com/blog/2009/03/26/the-psychology-of-automation-building-a-bulletproof-personal-finance-system/

7 vastausta artikkeliin “Automatisoi säästämisesi [Päivä 30: 1000 ESH]”

  1. Käyttötilin lisäksi minulla on jo useiden vuosien ajan ollut käytössä laskutili. Olen laskenut maksettavien laskujen vuosittaisen yhteissumman, ja jakanut sen kuukautta kohti. Siirrän siis joka kuukausi laskutilille summan, joka keskimäärin menee laskuihin. Tapa oli kullanarvoinen esimerkiksi tiukkana opiskeluaikana, jolloin laskutilillä oli aina rahaa, vaikka tv-lupa tai sähkölasku saattoi tulla kuudenkin kuukauden välein. Samoin vuotuiset tasauslaskut on huomioitu, joten laskutilillä riittää rahaa niihinkin.

    Minulla on ollut tapana siirtää heti kuunvaihteessa tietty summa myös säästötililleni. Samoin ns. ylimääräiset tulot kuten kirppikseltä tienatut rahat olen laittanut kokonaisuudessaan säästötilille. Kaikki ylimääräinen tulo, vaikkapa pullonpalautuksista kertyneet pikkupennoset tuntuvat heti suuremmalta, kun ne siirtää säästöön. Käytössäni on myös mainio Nordean ePossu!

    Asuntolainan lyhennys lähtee luonnollisesti suoraveloituksena kuunvaihteessa. Koska avomieheni ostaa ruoat, kaikki em. toimenpiteiden jälkeen jäävä raha jää tililleni “ylimääräiseksi”.

  2. Minulla nuo osuudet vaihtelevat. Olen kokenut sen hyväksi tavaksi, koska tuloni ja menoni ovat epäsäännölliset. jos tuloja on vähemmän, jää vähemmän säästöön jne.

    Minusta on tärkeää, että jotkut arkipäivän toiminnot on automatisoitu, niin ettei edes harkitse esim. muovipussin ostamista kaupasta, vaan kaivaa automaattisesi esiin sen kangaskassinsa. Tällöin asiaa ei tarvitse miettiä. jos jotkut asiat on niin automaattisia että ne tuntuvat luonnollisilta, ne eivät myöskään tunnu uhrauksilta (esim. bussin käyttäminen oman auton sijasta).

  3. olisi hyvä että käyttötilillä olisi “pohjakassa”, esim. parisataa euroa, jotta tilinylityksiä ei tulisi. se parisataa euroa olisi aina siellä. jos tilillä on päivää ennen palkkapäivää alle euroa, ensin pidetään huolta että käyttötilille tulee täyteen se parisataa euroa ja siihen päälle sitten sen kuukauden käyttörahat.

  4. Minulla on ollut ohjenuorana jotakuinkin seuraavanlainen menetelmä. Laskut olen karsinut minimiin ja pyrin maksamaan kaiken etukäteen/oston yhteydessä ja laskutkin maksan heti kun ne kolahtavat postiluukusta.

    – Tuloista menee 15% suoraan säästötilille, johon ei ole mitään kortteja
    – Käyttötilille on olemassa Electron-kortti, jolla nostan käteistä ja maksan ostokset käteisellä.
    – Kaikki roinanmyynnistä / pullopalautuksista tulevat rahat menevät suoraan säästötilille

  5. Tuo Chloin mainitsema ePossu on kyllä ihan loistava! Olen määrittänyt säästötilille meneväksi summaksi 3 € joka kerta kun maksan kortilla. Kuukaudessa kertyy huomaamatta noin satanen säästöön jos korttitapahtumia on keskimäärin kolme päivässä.

  6. Työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivänä laitan tilikirjaani ensin kaikki kuukauden tulot (eläke, lapsilisät, elatusmaksut) ja miinustan summasta kiinteät menot (vuokra, sähkö, puhelimet, kaapeli). Sen jälkeen miinustan ruokamenot, jotka nostan käteisenä itselleni säilöön, ja jaan ne viikottaisiksi budjeteiksi. Meitä on kolme, ja yleensä summa on 90e per viikko. Yllättäviä menoja tietysti aina tulee mutta ne hoidan kortilla. Kuukauden lopussa päivää ennen seuraavaa eläkettä katson mitä tilillä on, yleensä 400-500e, ja siirrän säästöön. Tilini olen muuten eläkkelle jäämisen jälkeen siirtänyt s-pankkiin sen maksuttomuuden vuoksi. Veloista hankkiuduin eroon edellisillä säästöillani pikimmiten kun tiesin että tulot tippuvat. Hätärahasto on, mutta vararahaston valmiiksi saamiseen on vielä ehkä sellanen parin vuoden matka.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.