Tämän päivän vinkkini liittyy sijoittamiseen ja kuulostaa tappavan tylsältä. Tämän vinkin merkitys taloudelliselle tulevaisuudelle on kuitenkin korkeampi kuin muiden yhteensä. Haluan, että selvität oman riskinsietokykysi ja sinulle sopivan sijoitusallokaation.
Sijoituskohteet voidaan luokitella erilaisiin omaisuusluokkiin, esimerkiksi osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin ja korkoihin. Sijoitusten hajauttamisella tarkoitetaan sitä, että ostat erilaisia sijoituskohteita saman omaisuusluokan sisällä. Allokoinnilla tarkoitetaan sitä, kuinka paljon olet sijoittanut suhteessa kuhunkin omaisuusluokkaan. Sijoituspalveluyhtiö FIM toteaa sivuillaan allokaatiosta seuraavasti: ”Allokaatiopäätös eli päätös sijoitusvarallisuuden jaosta eri omaisuusluokkien kesken on sijoittajan tärkein päätös.”
Eri omaisuusluokkien historialliset tuotot ovat olleet erilaisia. Yhdysvalloissa osakkeet ovat tuottaneet keskimäärin 10,5 % vuodessa, joukkovelkakirjat 5,2 % vuodessa ja rahamarkkinarahastot 3,8 % vuodessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sinun kannattaisi pistää kaikki rahasi kiinni osakkeisiin. Korkeampi tuotto-odotus on aina yhteydessä korkeampaan riskiin.
Oletetaan, että olet 80-vuotias. Kuulet ystävältäsi, että sotkamolaisen Talvivaara-kaivosyhtiön osakkeiden tuotto-odotus on 65 % vuodessa. Myyt asuntosi, autosi ja kaiken omaisuutesi ja muutat hotelliin. Kuinka ollakaan, seuraavana päivänä uutisissa kerrotaan, että Kiinan markkinoiden kysyntä on heikentynyt, raaka-aineiden hinnat ovat romahtaneet ja Talvivaaran osakekurssi tippuu 95 % päivässä. Olet juuri menettänyt miljoona euroa, sinulla ei ole asuntoa, autoa eikä rahaa lääkkeisiin.
Mitä vanhempi olet, sitä heikommaksi riskinsietokykysi muuttuu. Tämän seurauksena myös sijoitusallokaatiosi pitäisi muuttua.
Sijoittamisen perusteiden läpikäyminen yhdessä blogipostauksessa ei ole mahdollista. Toivon kuitenkin, että riippumatta iästäsi tai nykyisestä varallisuudestasi etsit lisää tietoa allokaation ja riskinsietokyvyn käsitteistä. Näiden (hankalien) aiheiden parissa vietetyt hetket maksavat todennäköisesti itsensä takaisin moninkertaisesti tulevaisuudessa.
Voit yrittää selvittää omaa riskinsietokykyäsi ja sijoitusprofiiliasi alustavasti esimerkiksi oman pankkisi sijoitusneuvojan kanssa. Mikäli lukeminen on juttusi, mene omaan kirjastoosi ja lainaa jokin Helsingin kauppakorkeakoulun rahoituksen professorin Vesa Puttosen kirjoittama sijoittamista käsittelemä kirja.
Investors should remember that excitement and expenses are their enemies. And if they insist on trying to time their participation in equities, they should try to be fearful when others are greedy and greedy when others are fearful.
– Warren Buffett, 2004
Unohdit mainita erittäin tärkeän asian eli AJALLISEN hajauttamisen eri sijoituskohteiden lisäksi. Jos esimerkin herra olisi jakanut omaisuutensa vaikkapa 10 osaan ja sijoittanut aina 10% kerralla kahden vuoden aikana ei romahdus olisi ollut kovinkaan vakava.
Pitää paikkaansa. Sotkin ehkä ylipäänsä turhaan tuon hajauttamisen tuohon vinkkiini.
Ajallisesta hajauttamisesta voi lukeaa lisää esimerkiksi täältä: http://en.wikipedia.org/wiki/Dollar_cost_averaging
Olen itse sijoittanut pienen omaisuuteni kahteen paikkaan: Rahamarkkinarahastoihin ja osakkeisiin. Mielestäni liian moneen kohteeseen sijoittaminen tekee sijoituksien seuraamisen hankalaksi varsinkin, jos seuraa yhtiöiden liikkeitä kovin tarkasti, joka on kyllä tosin sinänsä viisasta. Ei kaikkia munia samaan koriin, mutta liian montaa koria on hieman hankalaa hallinnoida.
Sampo: Tämä on ihan totta. Joskus muistelen lukeneeni nyrkkisääntönä, että noin 20 eri osakkeella saa riittävän hajautuksen ei-systemaattiselta riskiltä.
Tämä toki riippuu osakkeiden kurssien korrelaatiosta.
Perinteinen tapa hajauttamiseen ovat nuo pankkien tarjoamat rahastot. Niissä tulevat sitten toki ne kulut eikä suurikaan määrä rahastoja suojaa markkinariskiltä.
Suorissa osakesijoituksissa on ainakin se hyvä puoli, että voi sjoittaa vain sellaisiin yritykseen joista oikeasti pitää.