Omega-3-rasvahappojen tiedetään alentavan verenpainetta, vähentävän sydämen rytmihäiriöitä ja parantavan veren juoksevuutta. Lisäksi ne auttavat niin masennuksen kuin diabeteksenkin hoidossa ja ehkäisyssä. Voisi siis kuvitella, että jos jokin ruoka sisältää omega-3-rasvahappoja se on automaattisesti terveellistä. Väärin!
Omega-3-rasvahappoja on nimittäin kahta tyyppiä: hyviä pitkäketjuisia ja huomattavasti vähemmän hyödyllisiä lyhytketjuisia. Pitkäketjuisia, terveellisiä omega-3-rasvahappoja saadaan esimerkiksi kalasta ja ne ovat hyvin kalliita. Economist-lehti (October 31st 2009) kertoo:
Hyvät (pitkäketjuiset [omega-3-]rasvahapot) tulevat kalliista lähteistä kuten kalasta. Huomattavasti vähemmän hyödylliset (lyhytketjuiset rasvahapot) tulevat halvoista kasviöljyistä kuten auringonkukasta ja soijasta, samoin kuin lehdellisistä vihreistä vihanneksista. Ei palkintoja oikeista arvauksista sen suhteen kumman tyyppisiä omega-3-rasvahappoja jotkut hieman vähemmän tunnolliset valmistajat ovat valinneet tuotteidensa valmistusaineeksi saadakseen tuotteensa vaikuttamaan terveelliseltä.
Tiivistetysti:
- Kuluttajat yhdistävät omega-3-rasvahapot terveellisyyteen
- Valmistajat ilmoittavat tuotteiden kannessa niiden sisältävän omega-3-rasvahappoja
- Koska valmistajat eivät esitä tuotteelle terveysvaikutuksia, eivät he myöskään riko lakeja. Kysymyksessä on kuitenkin kuluttajien tietoinen harhaanjohtaminen.
Oliiviöljy ei ole terveellistä!
Paras tapa saada tarpeeksi hyviä (pitkäketjuisia) omega-3-öljyjä on joko syödä paljon rasvaista kalaa tai vaihtehtoisesti nauttia joka päivä ravintolisiä, jotka sisältävät ainakin 500 milligrammaa eikosapentaeenihappoa (EPA), dokosaheksaeenihappoa (DHA) tai molempia.
Lyhytketjuisia omega-3-rasvahappoja sisältävien öljyjen kuten auringonkukkaöljyn ei ole tutkimuksissa havaittu tuottavan kalaöljyjen tapaisia positiivia terveysvaikutuksia.
Pitkäketjuisten kalaöljyjen saaminen ei kuitenkaan yksistään riitä. Niiden täytyy myös antaa tehdä työnsä rauhassa. Käytännössä tämä tarkoittaa omega-6-rasvahappoja sisältävien öljyjen käytön vähentämistä. Omega-6 nimittäin kilpailee elimistössä omega-3:n kanssa. Omega-6-rasvahappoja on maissiöljyssä, auringonkukkaöljyssä, oliiviöljyssä ja useimmissa kasvien siemenistä saatavissa öljyissä.
Omega-6 ja omega-3 rasvahappojen suhteen ruokavaliossa pitäisi olla vähemmän kuin 4:1. Länsimaissa tämä suhde on lähempänä 10:1.
The Economist -lehti tiivistää tutkimukset seuraavasti:
Syö vähemmän rasvaa ja huolehdi, että saat suuremman osan öljyistäsi kalasta. Jos ostat omega-3-lisäravinteita, jotka sisältävät myös omega-6-rasvahappoja, tuhlaat todennäköisesti rahojasi.
Mainos:
Huomasin itse mielenkiintoisen asian ravintolisistä, rasvojen osalta, syöttäessäni koiralle iho-ongelmiin omega-öljyjä. Pieneläimille tarkoitetut omega-öljyt ovat kalanrasvasta erotettuja, mutta mielenkiintoisesti niistä on myös poistettu rasvaliukoiset supermyrkyt kuten dioksiinit ja furaanit, jotka rikastuvat ravintoketjussa ja päätyvät ihmisille pitkälti juuri merieläinten kautta. Näiden aineiden toksisuus (ED ug PCDDFeq./kg) pienen massan omaavalle pieneläimelle on toki suurempi kuin meille isomassaisille ihmisille, joten tätä samaa huomautusta rasvojen puhdistuksesta en ole ainakaan huomannut ihmisten omega-öljy -lisäravinteista. Tämä on varmasti myös kallis prosessi – mutta itse ainakin huomioisin myös tämän tekijän valitessani ravintolisiä lapsille tai ”kevyille” aikuisille. Eli ostettaessa öljyjä, kannattaa myös katsoa miten ne on tuotettu – ei vain tuoteselosteen mukaista koostumusta.
Suosittelen kunnollisen kalaöljyn ostamista, jossa EPA ja DHA pitoisuudet ovat lähempänä gramman luokkaa kerta-annoksella (5ml tai 2 kaps.) kuin sitä perinteistä 500mg, joka saavutetaan kourallisella kapseleita tai > 10ml annoksilla. Laiha konsentraatio puhtaasti business kysymys.Suosin kapseleita matkatessa ja öljyä kotioloissa helpon härskiintymisen estämiseksi.
Apteekki tuotteiden osalta voisin lähteä arvioidaan tuotteiden puhtautta ja raaka-aineiden laadukkuutta, esim Pikasol.
Parhaimmat ja laaduikkaimmat raaka-aineet saadaan Kanadasta MEG-3 (TM) Itselläni kalaöljyjen osuus ravinnosta on 30g per pv. Eri todellakin öljyn kanssa lotrataan. Muita öljyjä ovat kookosöljy sekä voi. Myös pähkinöitä suosin. Paistamisessa käytän kookosta, koska se kestää kuumentamista, muiden osalta rasvan koostumus muuttuu sitä käsiteltäessä/kuumennettaessa. Muita teollisia tuotteita en käytä! ( Becel, benecol, = big hoax)
Möllerissäkin on käytetty synteettistä e-vitamiinia, koska luotainen e-vitamiini on todella kallis raaka-aine.
Mitenkäs muuten rypsiöljy? Muutaman vuoden on nyt tullut luotettua näihin http://virgino.fi/helli_sydanta tietoihin ruokalusikallisen verran päivässä… Näyttäisi ainakin o-3 ja o-6 suhde olevan oikeampi, mutta näitä EPA tai DHA lyhenteitä en löytänyt heidän teksteistään.
Pitäisi melkein kysyä asiaa tuolta valmistajalta suoraan. Vähän epäilen, että heidän tuotteestaan ei noita pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja löydy. Tuossa Economist-lehdessä ainakin annetaan ymmärtää, että kasviöljyjen omega-3:set ovat vähän yhtä tyhjän kanssa.
Möllerin sivuilla kerrotaan näin:
Tuohon viimeiseen lauseeseen liittyen, äidinmaidonkorvikkeesta tuota EPA:ta ja DHA:ta tosiaan näyttää löytyvän: http://www.fineli.fi/food.php?foodid=29412&lang=fi
Paljonkohan äidinmaidonkorvike maksaa suhteessa Möllerin tabletteihin? 😉
Kiitos nopeasti tulleista lisätiedoista. Tuttipullo täynnä äidinmaidonvastiketta terveydestään huolehtivien aikuisten käsissä herättäisi varmaan kiinnostusta. 🙂
Voikohan kyseessä olla eri hyödyllisiä vaikutuksia seuranneet tutkimukset, koska tuolla virgino-linkin takana oli useampi sivu tietoja ja ainakin sanovat löydetyn selvän positiivisen vaikutuksen rypsiöljyn syömisestä.
Heitinkin asiasta jo kyselyn Virginon palautelomakkeella ja linkkinä mukaan tämän merkinnän – toivottavasti vastaavat suoraan tännekin.
Juttuni lähteen lyhennelmä löytyy muuten täältä: http://www.economist.com/sciencetechnology/displaystory.cfm?story_id=14743757
Koko juttu näkyy ainoastaan lehden tilaajille.
Meinasi livahtaa ohi, mutta mainitaanpa vielä, että Virginolta tuli nopsasti asiallinen vastaus heti seuraavana päivänä.
Tiivistettynä sanoivat, että happojen määrää ei ole mitattu tuotteesta, koska ne syntyvät vasta ihmisessä (yo tietojen mukaan ei tosiaan kannatakaan mitata :-). Heidän suosituksenaan on 1-2 rkl kylmäpuristettua rypsiöljyä päivässä ja pari-kolme kala-ateriaa viikossa.
Ovat osallistuneet useampaan tutkimukseen ja kaikissa on kylmäpuristetulle rypsiöljylle osoitettu positiivisia vaikutuksia sydämen kuntoon, joten markkinoivat terveellisen kotimaisen perusruoan puolesta.
Että tälläistä – en itse oikein ole oppinut kalaa syömään, joten jatkan tuota 1-rkl-rutiiniani, koska luultavasti siitä on jotain hyötyä.
Kiitos kiinnostavasti uutisesta ja jatkokeskustelusta!
Voisin sanoa,että harva suomalainen ( en itsekään pysty) syömään rasvaista kalaa ( lohikalat) 2-3 kala-ateriaa viikossa. Pitää myös muistaa se,että viljelyissä kaloissa on epa/dha pitoisuudet ovat aika matalat verrattuna villeihin kaloihin. Norjalaisissa kaloissa saattaa löytyä raskas metalleja aikalailla.
Omega 3 yhdessä koentsyymi Q10:n kanssa antaa paremman suojan sydän- ja verenkiertotauteja sekä ennenaikaista vanhenemista ym. vastaan. Koska ne ovat ”rasvoja”, ne täytyy saada vesiliukoisena, jotta ne liekenesivat vereen ja sen kautta solujen mitokonditoreihin (solujen voimalaitoksiin). Katso oma videoni Dailymotion -sivuiltani http://www.dailymotion.com/JormaKK
Teho vesiliukoisena on 5-10 kertaa parempi. Siten halppis tulee paljon kalliimmaksi.
Vain alle 5% ravintolisistä tehdään samoilla vaatimuksilla kuin lääkkeet (GMP). Siksi ne voivat sisältää oikeastaan mitä vaan. Esim- tullilaboratorio veti lokakuussa BLue Berryn Omega 3:n pois markkinoilta, koska se sisälsi syöpää aiheuttavia aineksia!!!
Katso myös sivuni (linkki poistettu)
Sorry – kirjoitusviehe – se oli Blue Berryn Omega 3!
Oliiviöljykin on kyllä terveellisemmästä päästä (heti voin, laardin ja kylmäpuristetun neitsytkookosöljyn perässä) jos noudattaa ketogeenista ruokavaliota. Vaikkei siinä niitä eläinperäisiä omega3-rasvoja olisikaan.
Niin, ja syökää ihmiset silakkaa. Siinäkin on rutkasti niitä omegakolmoisia – ja paljon pienemmällä ympäristökuormalla.
Udos Oil väitetään olevan juuri oikeassa suhteessa. On tietty kallis, koska myydään luontaiskaupoissa.
”Udon kylmäpuristetussa luomukasviöljyssä on oikea Omega-rasvahappokoostumus; Omega-rasvahappoja 3, 6 ja 9 määräsuhteessa 2:1:1. Tämä tuote sopii niille, jotka haluavat yhden tuotteen, joka antaa kaikki heidän tarvitsemansa hyvät rasvat, eikä se sisällä yhtään huonoa rasvaa, jota tulisi välttää.”
Lisää tietoa Udon öljystä:
http://www.udosoil.fi/index.php?page=miksi
Jos puhutaan hinta-laatu -suhteesta niin yleensä kyllä parhaat tuotteet on nestemäisiä. Itse olen myös tykästynyt Mass.fi:n jättimäiseen 500 kapselin pakettiin: http://www.mass.fi/product_detail.asp?prod_id=846
Eivät nuo mitään markkinoiden vahvimpia kapseleita ole, mutta paketti on niin edullinen, että ei Möllerit sun muut pärjää mitenkään. Muutenkin tuon Mass.fi -verkkokaupan tuotteita kannattaa katsella, jos tarvitsee lisäravinteita! 🙂
Katso Omega -testini Facebook -sivuiltani (kuvat: 2. Omega-testi) http://www.facebook.com/jormako. Rikoin 4 kapselia eri Omega 3 tuotteita muovipikareissa olevaan veteen. Jo ennen täyttä tuntia kaksi mukia alkoi sulaa, toinen oli halppis-tuote ja toinen viisi kertaa kalliimpi E.EPA Toloselta. Möllerin muki ei sulanut, muttei se liuennut veteenkään. Eiköhän kaikki Omegat ole nestemäisiä, vain harva on vesiliukoinen. Riippuu ihmisen sisäelinten terveyden tilasta ja varsinkin maksan, miten hyvin rasvainen omega-öljy liukenee ja menee solutasolle asti – siis sinne minne sen pitäisi mennä. Yleensä imeytyvyys on 10-15 %:n luokkaa, kun se vesiliukoisena on 90 %. Hinta-laatu -suhteet heittävät tässäkin asiassa kuperkeikkaa!