Vadelmahillosääntö

Vadelmahilloa
Vadelmahilloa

Etsiessäni  tänä aamuna erästä aivan toista kirjaa käteeni sattui joitakin vuosia sitten lukemani opus nimeltään The secrets of consulting. Tämän kirjan aihepiiri menee jonkin verran ohi tämän blogin aihepiiristä eli säästämisestä, mutta tuossa kirjassa kerrotaan kuitenkin yksi hieno tarina, jonka olen aina halunnut jakaa täällä blogissa.

Tämä tarina liittyy tiskaamiseen, varallisuuden kasvattamiseen ja… vadelmahilloon. Kirjan kirjoittaja Gerald M. Weinberg kertoo tässä tarinassa tiskaamisen kautta siitä, miten voi saada tulonsa kasvuun, mutta samalla myös siitä, miten tässä prosessissa usein menettää jotakin. Tuon jutun nimi on vadelmahillosääntö (engl. The Law of Raspberry Jam).

Tiskaaminen itsessään on helppoa, manuaalista työtä. Tiskaajalle tuodaan eteen likaisia tiskejä ja tiskaajan käsien työn kautta tiskit muuttuvat puhtaiksi. Mikäli tiskit jäävät likaisiksi, tiskaaja ei voi syyttää kuin itseään. Joskus tiskaajan eteen tuodaan jokin astia, jossa on oikein pinttynyttä likaa. Kaikki käsin tiskanneet tietävät, että esimerkiksi kuivunut kananmunankeltuainen ei meinaa lähteä lautasten pinnasta millään ilveellä irti. Kun tiskit on viimein saanut pestyä, on olo tyytyväinen: ”Minä sain jotakin aikaan tänään!” Kun tiskausrupeama on ohi, voi kumihanskat ripustaa naulaan eikä likaisille tiskeille tarvitse enää uhrata yhtäkään ajatusta ennen seuraavaa tiskivuoroa.

Tiskaamisen konsultti menettää tämän välittömän tyytyväisyyden tunteen. Mikäli tiskauskonsultin asiakkaalla on ongelmia, hän voi ohjeistaa tätä oikeassa tiskaustekniikassa. Tästä huolimatta tiskit voivat jäädä likaisiksi. Tiskaamisen suorittaa tiskaaja, konsultin tehtävä on vain antaa neuvoja parhaassa tiskaustekniikassa. Konsultin etuna on kuitenkin se, että hän voi vaikuttaa tiskaamiseen laajemmalti. Siinä ajassa missä hän itse tiskaisi sata mukia, hän voi neuvoa kahta muuta henkilöä onnistuneen tiskausprojektin suorittamisessa.

Tiskaamisen kouluttaja voi vaikuttaa vielä laajemmalti. Siinä missä tiskaamisen konsultti antaa vankkumattoman huomion vain yhdelle asiakkaalleen, tiskaamisen kouluttaja voi kouluttaa kerralla 15-20 tiskaajaa. Tiskaajat voivat olla kaiken lisäksi eri yrityksistä. Jokainen osallistuja saa hieman vähemmän, mutta koulutus maksaa vähemmän kuin konsultointi, joten viesti leviää laajemmalle. Toki, jotkut koulutettavat eivät oikein pysy kärryillä tunnilla, mutta onko sillä niin väliä?

Tiskaamisen luennoitsijalla on mahdollisuus vielä suurempaan yleisöön. Tiskausalan konferenssiyleisössä voi olla satoja tiskaajia! Toki, jotkut ehkä nukkuvat tunnilla ja osa käsittää viestin aivan väärin.

Miksi kuitenkaan lopettaa tähän? Kiitos ihmeen, jonka nimi on painokone, on mahdollista kirjoittaa kirja tiskaamisesta. Tämä kirja voi Suomen kokoisessa maassa tavoittaa potentiaalisesti kaikki tämän maan tiskaajat. Englanniksi kirjoitettuna kirja voi tavoittaa miljoonia tiskaajia ja sen sijaan, että tiskaisi paikallisen ravintolan takahuoneessa tiskejä voisi ansaita miljoonia! Jos tämäkään ei riitä, voi Internetiin rakentaa tiskausaiheisen ohjesivuston, jossa tiskausohjeita voi jakaa kerralla kaikkialle maailmaan.

Tarinan opetus tässä vaiheessa on, että puhtaan manuaalisen työn suorittaja ei yleensä tule rikkaaksi. Suurempien rahamäärien ansaitseminen edellyttää aina sitä, että vaikuttaa suurempaan määrään ihmisiä tai asioita kerralla. Olemme myös oppineet (ehkä) joitakin keinoja tämän tekemiseen:

  • konsultointi
  • kouluttaminen
  • opettaminen
  • kirjan kirjoittaminen

Miten tämä kaikki sitten liittyy vadelmahilloon? No, tämä asia kerrotaan tässä alkuperäisessä kirjassa huomattavasti lennokkaammin kuin minä osaan sen kertoa, mikä sattuukin oikeastaan aika sopivasti. Vadelmahilloon, kulttuuriin ja myös omaan osaamiseen liittyy nimittäin sellainen fakta, että mitä enemmän sitä levittää, sitä ohuemmaksi se käy. Työn suorittaja itse pystyy kokemaan työn tekemisesta sellaista välitöntä nautintoa, jota esimerkiksi esimies, luennoitsija tai tietokirjailija ei voi ikinä kokea. Oma osaaminen ja viesti kyllä leviää laajemmalle ja rahaa tulee huomattavasti enemmän, mutta olo voi olla joskus hieman ontto.

3 kommenttia

  1. Jos kukaan ei enää tiskaisi työkseen, vaan kirjoittelisi vain kirjoja tiskaamisen teoriasta, niin maailma hukkuisi likaan! Poikaystäväni on koulutukseltaan muovitekniikan insinööri (amk), mutta ei ole saanut koulutustaan vastaavaa työtä. Hän ei kuitenkaan ole lannistunut, vaan on tiskannut työkseen kaupan kalatiskiä jo kolme vuotta. Arvostan tätä suuresti.

  2. MIlloinkas tuo teksti lie kirjoitettu? Sillä nyt sitten tuo idea vielä laajenee. Pistä tiskaamisopetus nettiin, kyllä hillo ohenee entisestään vai oheneeko? Kiitos jutusta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.