Työmatka syö palkkani

Tähän matkaan se palkka sitten meneekin
Tähän matkaan se palkka sitten meneekin

Olen kirjoittanut täällä blogissa monta kertaa siitä, kuinka tärkeää on laskea oma todellinen tuntipalkkansa. Yksi tärkeä todelliseen tuntipalkkaan vaikuttava tekijä on työmatka. Työmatka vaikuttaa todellista tuntipalkkaa laskevasti kahta kautta. Ensinnäkin, työmatkoihin kuluva aika tulee ottaa näissä laskuissa huomioon työhön käytettynä aikana. Toisekseen työmatkoihin kuluu yleensä rahaa.

Aloitin elokuun alussa työt Helsingissä tietäen, että todellinen tuntipalkkani tulee jäämään todella alhaiseksi. Päivittäinen työmatkani on yli 100 kilometriä yhteen suuntaan ja olen kulkenut sen omalla autollani. Toki, voisin kulkea työmatkani myös julkisilla kulkuneuvoilla. Tällöin päivittäin työmatkoihin käyttämäni aika kasvaisi kuitenkin vähintään neljään tuntiin. Vaikka tiesin, että todellinen tuntipalkkani jäisi todella alhaiseksi halusin silti aloittaa työnteon. Minulle tarjottu työ oli todella mieluisa ja kotini neljä seinää alkoivat käydä ahdistaviksi.

En ole ikinä liiemmin pitänyt autoilusta. Ostin ensimmäisen oman autonikin vasta viime vuoden lopussa 30-vuotiaana. Nyt neljän kuukauden (lähes) päivittäisen reilun kahden tunnin työmatka-autoilun jälkeen voin huoletta todeta, että en todellakaan pidä autoilusta. Mikään ei ole niin tylsää kuin ajaa reilun tunnin verran suoraa moottoritietä pimeässä töihin. Päätinkin huvikseni laskea, että paljonko minulla oikeastaan kuluu rahaa työmatkoihin.

Olen yrittänyt hahmottaa tätä lukua monesta eri suunnasta ja saamani tulos on ollut joka kerta yhtä järkyttävä. Olen aina tiedostanut, että autoilu on Suomessa kallista ja että yksityisautoilua verotetaan Suomessa ankarimman mahdollisen mukaan. Työmatkoihin kuukausittain käyttämässäni rahasummassa ei ole kuitenkaan mitään järkeä. Ajan vuosimallin 2004 1,4-litraisella Toyota Corollalla, jonka keskikulutus näyttää olevan työmatkallani näin talvisin noin 8 litraa sadalla kilometrillä. Työmatkani ollessa yhteen suuntaan sata kilometriä ja bensiinin hinnan ollessa 1,50 euroa litralta, menee minulla pelkkään polttoaineeseen kuukaudessa 504 euroa. Nopea katsaus verkkopankkiin ja ostamaani polttoaineeseen osoittaa, että tämä luku pitää hyvinkin paikkaansa.

Mielenkiintoiseksi tämä laskeminen kuitenkin käy kun otetaan huomioon autoilun muut kulut. Näitä ovat esimerkiksi huollot, lasinpesuneste, parkkimaksut, parkkisakot, uudet renkaat, vakuutus, verot ja korjaukset. Tämän lisäksi tulee huomioida yksi kustannus, joka ei näy pankkitilillä eli käytön ja ajan perusteella aiheutuva auton arvon aleneminen. Harva autoilija pitää kuitenkaan näistä kaikista kustannuksista kirjaa. Meidän tavallisten tallaajien onneksi osa kuitenkin näin tekee ja tämän perusteella tiedämme, että auton käytön todelliset kustannukset ovat noin kaksi kertaa polttoaineen hinta. Laskin oman autoni käytön muut kustannukset Autoliiton laskurin avulla ja lopputulos oli, että työmatkani maksavat minulle vuodessa 11 712 euroa.

Joku nokkela voi nyt todeta, että kodin ja työpaikan väliset matkakulut voi vähentää verotuksessa. Tämä pitää paikkaansa, mutta vaikka verottaja hyväksyisikin työmatkani oman auton käytön mukaan, en siltikään voisi vähentää näitä kuluja verotuksessa kuin 7000 euroa. 50 % veroasteellakin tämä tarkoittaisi, että työmatkoista jää maksettavaa omasta pussista 8212 euroa vuodessa. Tämä summa on kokonaisuudessaan pois käytettävissä olevista tuloistani. Toisin sanoen työmatkakuluni syövät käteen jäävää palkkaani vähintään 26,32 prosenttia.

Jotain pitäisi siis tehdä. Vaihtoehtoja ovat ainakin:

  • etätöiden tekeminen
  • asunnon hankkiminen lähempää juna-asemaa
  • muutto pääkaupunkiseudulle työpaikan lähelle (ajallisesti)
  • työpaikan vaihtaminen

Etätöiden tekeminen on mahdollista tiettyyn pisteeseen asti, mutta kaksikin päivää etätöitä viikossa on varsin paljon. Tämä on kuitenkin valintani ainakin alkuvaiheessa.

Olen myös katsonut asuntoja lähempää juna-asemaa. Tästä seuraisi välittömästi se, että perusteet oman auton käytölle poistuisivat. Työmatkoihin kuluva aika kasvaisi junalla ja bussilla kulkiessa neljään tuntiin, mutta toisaalta rahaa kuluisi enää kahden kuukausilipun verran eli 370 euroa kuukaudessa. Kesäloman huomioiden tarkoittaisi tämä 4440 euroa vuodessa, josta verovähennyksen jälkeen jäisi maksettavaa 2520 euroa. Huomioiden todellisen työajan kasvunkin, todellinen tuntipalkkani nousisi neljä prosenttia. Lisäksi voisin teoriassa tehdä jotakin muuta tuottavaa työtä niiden kahden tunnin aikana, jotka viettäisin päivittäin junassa. Tämän vaihtoehdon suuri ongelma on kuitenkin siinä, että kuten kaikki VR:llä kulkeneet tietävät, junat kulkevat joskus hieman miten sattuu.

Muutto pääkaupunkiseudulle olisi periaatteessa mahdollista omalta osaltani, mutta avovaimolleni tämä on vielä 1,5 vuoden ajan hankalaa hänen opintojensa vuoksi. Työmatkakuluissa säästyneillä 614,84 eurolla kuukaudessa vuokraisi kuitenkin Espoostakin ainakin hieman paremmin varusteltua ja tilavampaa asuntoa kuin missä nyt asumme.

Viimeisenä vaihtoehtona on sitten työpaikan vaihtaminen tai jopa takaisin yrittäjäksi palaaminen. Nykyinen työni on kuitenkin niin mielenkiintoista, että irtisanoutuminen tuntuu hieman liian radikaalilta ratkaisulta. Työpaikan vaihtaminen olisi teoriassa mahdollista, mutta käytännössä tämä tarkoittaisi myös alan vaihtoa. Kaikki tämän alan yritykset kun ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle.

Minua voi kuitenkin vielä lykästää, sillä työnantajayritykseni aikoo muuttaa pois nykyisestä toimistostamme viimeistään kesään mennessä. Pidänkin tällä hetkellä sormia ristissä ja toivon, että uusi toimistomme sijaitsisi lyhyen kävelymatkan päässä Helsingin rautatieasemalta.

11 vastausta artikkeliin “Työmatka syö palkkani”

  1. Pekka: Pitää paikkaansa ja omasta puolestani työpaikkani voisi muuttaa samalla heitolla Hämeenlinnaan asti. Olen kuitenkin antanut itseni ymmärtää, että vaihtoehdot sijaitsevat Ruoholahti-Kamppi-Rautatientori -akselilla.

  2. Aiheeseen liittyen voisin ehdottaa työsuhdematkalippua tutustumisen arvoiseksi aiheeksi. Työsuhdelipun verokohtelua muutettiin 2010 alussa ja se alkaa käsittääkseni olemaan ihan varteenotettava vaihtoehto. En tosin tiedä miten se soveltuu Hämpton-Helsinki välille, mutta HSL:n alueella liikkuvia voisi aihe kiinnostaa.

  3. Autoliiton laskurissa ei käytetä lähes 7v autoa. Muistaakseni siinä auto vaihdetaan uuteen 3 vuoden välein. Ei autoilu silti halpaa ole.

  4. “asunnon hankkiminen lähempää juna-asemaa”, eiköhän jollakin “välineellä” pääse juna-asemalle, vaikka sitten sillä omalla autolla tai julkisilla. Työnantajan kanssa voi myös ainakin yrittää sopia että junalla matkustaminen on myös työaikaa, minä aikana hoidetaan esim sähköpositit yms.

  5. Hyvät ihmiset ajatelkaa kuinka käytätte sen työmatka-aikanne. Kannattaako olla autonratissa ruuhkassa hermot kireällä, vai istua junassa/linja-autossa läppärin/kirjan tai muun hyödyllisen viihkykkeen kanssa.

    Kannattaa siis huomioida että sen työmatkaan kuluvan ajan voi kuluttaa johonkin hyödylliseen.

    Itselläni työmatka on 1h suuntaansa, ja jos en pystyisi lukemaan tai työskentelemään tuona aikana, eli olisin pelkästään autonratissa, niin varmasti muuttaisin siten että työmatkani olisi max. 20min suunta.

    Mielestäni on tosi tyhmää kuluttaa kallisarvoista aikaa ratissa. Kun järkevää tekemistä, sillä ei edes ole väliä onko joutuuko bussi seisomaan ruuhkassa, tai jäikö juna odottamaan vapautuvaa kaistaa 20 minuutiksi johonkin autiolle seisakkeelle.

  6. Minun mielestäni taas on epämiellyttävää viettää aikaa kävellen pysäkeille/asemille molemmissa päissä matkaa satoi tai paistoi, käyttää aikaa enemmän itse matkaan (pysähtely ym.) ja pahalla tuurilla pääset vielä kuuntelemaan teinien huutamista ja kiroamista tai muuta vastaavaa. Läppärin räplääminen ei paljoa toimistopäivän jälkeen nappaa enkä ole sellainen ihminen joka kauaa itseään viihdyttää millään iPodillakaan… kirjan lukemisestakaan siinä ympäristössä mitään tule. Autolla ajaessa on sentään jotain tekemistä, neuvoisinkin panostamaan auton laatuun, rahaa palaa joka tapauksessa ja kaikki maksaa. Turha stressata pakollisista asioista.

  7. Itsellä työmatka 75km/väli, eli 150km päivässä. Kuljemme kimpassa ja aina kun ei ole ajovuoro otan tyynyn mukaan autoon ja nukun koko matkan, näin ei periaatteessa tarvitse nukkua yön aikana niin paljon. Äänikirjojen kuuntelua matkan aikana suosittelen myös. Oma autoni maksoi 1000 euroa se on pieniruokainen diisseli 2+3 hengen pakettiauto. Kulutus 4,9l/100km eikä 170€ verotkaan hirvitä. Vuosimalli on -96 mutta ei siinä vikoja ole ollut. Suurimman osan vioista pyrin korjaamaan itse, jos niitä sattuu tulemaan. Mitä uudemmaksi auto menee, sitä enemmän niissä on ylimääräistä tekniikkaa, joka on herkkää vioittumaan, ja niitä vikoja ei saakkaan enää itse korjattua. Sitten on se sietämätön auton arvon lasku, joka omassa autossani ei voi kovin suuri enää olla.

  8. Joo, vaimolla on tuossa mahdollisesti tulossa työtä Helsinkiin, joten matka olisi reilu sata kilometriä suuntaansa täältä Lahden pohjoispuolelta. Nopean laskun mukaan niiltä päiviltä kun hän etätöiden asemesta kävisi helsingissä “toimistolla” tekemässä töitä, mahdollinen noin 20 euron tuntipalkka noin puolittuisi, todennäköisesti jopa mentäisiin alle kympin/tunti jos myös siellä syödyt ateriat ja muutamat muut hieman välillisemmät kulut laskettaisiin. Ei mitään tolkkua siis.

    Onneksi hän on osoittanut kyseiselle työnantajalle jo aiemmin olevansa varsin kykeneväinen etähommiin, joten voi olla mahdollista minimoida nuo reissut kertaan tai pariin viikossa.

  9. Valmennusguru Brian Tracya lainaten: “Make your car a university on wheels!” Eli kuten aiempi kommentoija mainitsi, kannattaa ajoaika käyttää (opettavaisten) äänikirjojen kuunteluun. Hyvin toimivat mm. kielikurssit – esim. Michel Thomasin tyyli ei vaadi kirjaa ympärille. Myös taloutta käsittelevät kirjat ja valmennuskirjat (Brian Tracy, David Allen…) sopivat. Tästä tulee nopeasti tapa ja autoilun jälkeen on hyvä fiilis, kun aika tuli käytetyksi hyödyllisesti!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.