Suomalainen heittää ostamaansa, syömäkelpoista ruokaa roskiin 20-30 kiloa vuodessa. Yksittäinen kotitalous haaskaa vuosittain 50 – 65 kiloa, eli 5 % ostamastaan ruuasta. Eniten pois heitetään vihanneksia ja kotiruokaa. Eniten ruokahävikkiä henkeä kohti syntyy sinkkutalouksissa, erityisesti yksin asuvilla naisilla.
MTT:n Foodspill-projekti selvitti suomalaisten kotitalouksien ruokahävikin määrää, laatua ja taustatekijöitä. Punnitus- ja kyselytutkimukseen osallistui 420 kotitaloutta pääkaupunkiseudulta sekä Turun, Tampereen ja Jyväskylän alueelta. Kotitalouksissa punnittiin syömäkelpoisen ruuan hävikkiä. Eniten pois heitettiin vihanneksia (19 prosenttia kokonaishävikistä), kotiruokaa (18 prosenttia), maitotuotteita (17 prosenttia), leipää ja muita viljatuotteita (13 prosenttia) sekä hedelmiä ja marjoja (13 prosenttia). Lihaa, kalaa ja kananmunia heitettiin pois 7 prosenttia ja valmisruokia 6 prosenttia. Kotitaloudet heittävät ruokaa pois kaksi kertaa enemmän kuin kauppa. Poisheiton suurimpia syitä olivat ruuan pilaantuminen (29 prosenttia), päiväyksen vanhentuminen (19 prosenttia), lautastähteeksi jääminen (14 prosenttia) ja liian suurien ruokamäärien valmistaminen (13 prosenttia).
Ruokahävikkiä syntyi merkittävästi enemmän, kun kotitalouden ostokset teki pääsääntöisesti nainen. Kun ostokset teki mies tai molemmat kävivät kaupassa, hävikkiä oli vähemmän.
Ruuan pois heittäminen on vähän samaa kuin pistäisi osan ruokarahoista suoraan roskiin. Mitä voisi tehdä, jotta ruokaa ei joutuisi laittamaan roskiin? Tässä muutama vinkki:
- Tutkimuksen mukaan biojätteitä päivittäin lajittelevat heittivät ruokaa pois vähemmän kuin harvemmin lajittelevat.
- Älä mene kauppaan koskaan nälkäisenä. Nälkä saa ostamaan enemmän ja harkitsemattomammin.
- Tee kauppalista ja pysy siinä. Älä tee heräteostoksia. Jokainen päivä, kun et mene kauppaan, säästää rahaa. Suunnittele ostokset ja harvenna kaupassakäyntejä. Jos olet perheesi hamsteri, tee lista ja laita joku muu kauppaan.
- Varmista, että kotonasi on kunnon pakasterasioita, pakastepusseja ja maalarinteippiä. Pakasta ruuantähteet ja laita maalarinteippipalanen pakasteen päälle, siihen sisältö ja päivämäärä. Jos huomaat, että jääkaapissa olevan ruuan päiväys on menossa yli, laita ruoka pakastimeen.
- Jos sinulla on tapa hamstrata ruokaa varmuuden vuoksi ja vierasvaraksi, tee se säilykkein ja pakastein. Ne säilyvät ja samalla voit säilyttää mielenrauhan. Osalle ihmisistä täysi ruokakaappi on tärkeä turvallisuustekijä.
- Vaihda pienempään paistinpannuun ja kattilaan, jos teet aina ruokaa liian suuret annokset.
- Punnitse yhden kuukauden ajan ruokahävikki, niin tiedät kuinka paljon todellisuudessa tuhlaat.
- Älä tee parannusta kaupassa. Jos päätät vaihtaa ruokavalion kevyemmäksi, kasvis- ja hedelmävoittoisammaksi, tee se kotona suunnitellen.
- Jos asut yksin ja kaupan vieressä, älä osta varastoon. Hae se mitä syöt – jos et jaksa hakea, ei ole kysymys nälästä vaan mieliteosta. Sen voikin jättää väliin.
- Säilytä ruoka jääkaapissa oikein. Ylinnä herkimmin pahentuvat, alinna vihannekset ja juurekset. Leikkeet rasiaan, juusto kupuun, haisevat juustot erityisesti omiin rasioihin. Jos jääkaapissa on epämääräinen lemu, laita sinne kupillinen kahvinporoja tai ruokasoodaa ja haju pysyy poissa eikä aktivoi heittämään hyvää ruokaa pois.
Tiedätkö muita hyviä vinkkejä roskiin heitettävän ruon määrän vähentämiseksi? Kertokaapa vinkkejänne kommenteissa.
Hei ja kiitos siitä, että jaksat tällaista sivustoa pitää yllä!
Tässä artikkelissa jäin kuitenkin miettimään tuota kohtaa 8.
Ymmärrän, että sillä tarkoitetaan hetken mielijohteesta tehtyjä ostoksia, mutta itselleni kolahti aikoinaan ajatus siitä, että ns. ruokaympyrän pitäisi näkyä jo ostoskorissa eli puolet ostoksista tulisi olla HeVi-osastolta. Jos niin ei ole, mistä ne kasvikset ja hedelmät muka lentävät lautasellesi? Eri asia tietenkin on, jos omistat puutarhan… 🙂
Ostosten suunnittelu ja kaupassa tarkistus, että korissa on puolet HeViä -olisiko siinä hyvä ostoslista?
Monissa ohjeissa aina sanotaan että pitää suunnitella tarkasti ostokset ja käydä harvoin kaupassa. On siinäkin omat puolensa mutta monesti halvin tapa on mennä kauppaan ja ostaa esim. lihatuotteet sen mukaan mikä on päiväysalennuksessa -30% tai -50%. Näin voi todellakin saada ruokalaskun merkittävästi halvemmaksi ja kun käy joka monesti viikossa riittää noita päiväysalennuksiakin paremmin (toki voihan niitäkin ostaa pakasteeseen).
Tietysti jos laskee omalle ajalleen hinnan, niin sitten tästä tulee kallis tapa. Etenkin jos asuu kauppakeskuksen vieressä ja kiertää vielä molemmat kilpailevat kaupat ostaen kustakin kaupasta ne halvimmat tuotteet. Aikaa tähän menee.
Päiväyksen lähestyessä pakastettaviin ruokiin kannattaa lätkäistä tarra tai muu merkki muistuttamaan tuotteen pikaisesta käytöstä, sillä pakastaminen ei estä ruokaa pilaantumasta, ainoastaan hidastaa prosessia. Tuote voidaan pelastaa päiväyksen lähestyessä pakastamisen avulla päivän pari, mutta sitten se tulisi jo kypsentää ja kunnolla. Pakastamalla säilytetään ensisijaisesti vain priimaa ja sitäkin vain kohtuullinen aika.
Marsupilami: Pilaatumisprosessi ei jatku, mikäli pakastin on tarpeeksi kylmä (-18 C tai enemmän). Elikä bakteerit eivät tuhoudu pakastimessa, mutta niiden toiminta pysähtyy. Joten ruokaa voi pakastaa turvallisesti kuukausiksi eteenpäin, esim. kesällä kalastettuja kaloja tai syksyllä metsästettyä riistaa (mm. hirveä)
Katso seur. linkit:
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/sailonta/pakastaminen/
http://www.tiesydameen.fi/lihakoulu-artikkeli?id=7.3&otsikko=Lihan+pakastaminen+ja+sulatus&pid=16620517
No nyt se selvis sitten tämäkin, kiitos sinulle.
Ruoan tähteistä kannattaa tehdä ranskalaiseen tapaan viikon keitto! Liha- ja sienikastikkeet, makkaranloput ym. voi yhdistää ja mukaan tietysti paljon vihannespuolta. Esim. vihreät purjosipulin varret, vähän jo kellastuneet brokkolit ja nahjustuneet porkkanat yms. kannattaa laittaa keiton jatkeeksi sen sijaan että heittäisi ne pois. Silti biojätettä syntyy ahkeralle ruoanlaittajalle. Talvisin harmittaa, kun hyvä ”multa-aines” menee hukkaan kompostorin toiminnan lähes loppuessa talvikylmyyden aikana. Ruoanloput säilyvät jääkaapissä hyvin kannellisissa purkkeissa siten, ettei niihin jää suurta ilmatilaa.
Pakasteeseen ei kerry ”ikivanhaa”, jos käyttää ns. pakastevihkoa. Siihen kirjataan aina uusi kuukausi ja sen alle pakasteeseen laitetut ruoat. Pois otettaessa yliviivataan ko. merkintä. Tämä on toiminut meillä jo vuosia.
Ihan pari käytännön kommenttia pakastamisesta:
-Jääkaappeja on erilaisia – toisissa kylmin paikka saattaakin olla alhaalla. Automaattisulatteisissa kuitenkin yleensä lähellä takaseinää.
_ Maalarinteipin liima ei kestä hyvin kylmää. Kannattaa käyttää pakasteteippiä tai kirjoittaa tussilla suoraan kertakäyttöiseen astiaan.
Kierrättämisestä sen verran että jos lajittelee maatuvat jätteet niin omakotiasujan jätteiden tyhjennysväli on puolet edellisestä. Jopa enemmänkin. Ostaa laadukkaampaa elintarviketta ja vähemmän niin saa saman ravintoarvon pienemmällä mättämisellä.
Ja se jääkaapin lämpötila ja sen kohdilleen säätäminen on tiedettä joka kannattaa. Itselläni oli asteet aivan pielessä ja kahden vuorkauden säätäminen ja seuraaminen digitaalisella mittarilla kannatti. He-Vi tuotteet ei nahistu.