
Suomessa yrittäjät järjestävät työeläketurvansa yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti. YEL-vakuutus on lakisääteinen eikä sitä voi korvata vapaaehtoisella eläkevakuutuksella. Yrittäjät voivat kuitenkin määrittää työtulonsa ja sitä kautta YEL-maksunsa suuruuden itse. Monet yrittäjät maksavatkin itselleen vain minimieläkettä. Taustalla voi olla esimerkiksi haave siitä, että eläkkeelle jäätäessä oma yritys saadaan myytyä huomattavan suurella rahasummalla, jonka turvin voi sitten vietellä auvoisia eläkepäiviä. Toiset yrittäjät taas ovat varmoja, että heillä on jo 45-vuotiaana niin paljon rahaa, että heidän ei tarvitse eläkeasioita murehtia. Valitettava fakta kuitenkin on, monet yrittäjät huomaavat eläkepäivien koittaessa, että he eivät saakaan yritystään kaupaksi. Pahimmillaan pankkitilikin on tyhjä.
Eräs peruste pienelle YEL:n pohjana olevalle palkkatulolle on ajatus siitä, että sijoittamalla YEL-maksuun kuuluvat rahat itse voi rahoilleen saada korkeamman tuoton.
YEL-maksun suuruus on 21,6 % työtulosta. Aloittava yrittäjä saa YEL-maksusta alennusta 25 % 48 ensimmäiseltä kuukaudelta. Eläkettä karttuu pääsääntöisesti 18-52 -vuotiaana 1,5 %, 53-62 -vuotiaana 1,9 % ja 63-67 -vuotiaana 4,5 %. Jos siis maksan 10 000 euron työtuloon perustuvia YEL-maksuja vuodessa 10 vuoden ajan (yhteensä 21 600 euroa), tulen saamaan 63-vuotiaana eläkettä 1500 euroa vuodessa eli 125 euroa kuukaudessa.
Minulta on kysytty useamman kerran, että onko tämä YEL hyvä diili vai kannattaisiko yrittäjän enemmin luoda itselleen oma eläkerahasto. Yritin hieman laskeskella tätä ja tulokset ovat oheisessa taulukossa. Näissä laskelmissa ei ole huomioitu inflaatiota, YEL-maksujen verovähennysoikeutta eikä sitä, että YEL-maksujen määrä sekä työeläkeikä ovat täysin poliitikkojen armoilla.
Yleensä yrittäjien unelmana on jäädä eläkkeelle mahdollisimman aikaisin. Jos jäisin nykyisten tietojen valossa eläkkeelle 63-vuotiaana, saisin 40 000 euron työtuloon perustuvilla YEL-maksuilla eläkettä 841,70 euroa kuukaudessa. Tässä vaiheessa olisin maksanut YEL-maksuja noin 127 000 euroa. Jos taas olisin laittanut YEL-maksun verran rahaa sijoituksiin ja sijoitukseni olisivat tuottaneet joka vuosi 4,50 % vuodessa, minulla olisi kasassa 275 317,91 euroa. Tämän rahasumman riskitön korkotuotto (2,5 % pääomasta) olisi 573,58 euroa kuukaudessa.
Olettaen, että en tehnyt tässä laskussa mitään radikaalia virhettä näyttäisi siltä, että YEL-maksu on varsin hyvä diili. Tämä ennen kaikkea siksi, että saan kiinteää kuukausimaksua vastaan kiinteän määrän rahaa kuukaudessa. Oikeasti YEL on vielä tätäkin parempi diili, sillä YEL-maksut voi vähentää verotuksessa kun taas sijoituksien tuotoista joutuu maksamaan veroa joka vuosi.
YEL:n hyviä puolia:
- Taattu eläkesumma
- Helppo maksaa
- Verovähennysoikeus maksuista
- Neljän ensimmäisen vuoden maksuja tuetaan
- Eläkeikä ja maksut riippuvat poliitikoista
- Kertynyt pääoma ei ole omassa käytössä
- YEL-maksut voivat tuntua isoilta yrittämisen alkutaipaleella
- Hyöty riippuu eliniästä
Kiitos laskelmistasi! Avarsi hiukan näkökulmia. Itse maksan pienintä mahdollista YELiä, mikä taitaa olla vikatikki, koska siten jää alkuvaiheen alennus hyödyntämättä. Tosin tulotasoni alkaa vasta nyt olla sitä luokkaa, että se kestäisi hiukan enemmän kuluja.
Olen myös pohdiskellut sitä, mikä voisi olla optimaalinen YEL-maksu, mutta se taitaa riippua taas omista säästämisstrategioista ja siitä mikä summa riittää elämiseen jos yritystoiminta keskeytyy.
Voihan YELiä miettiä eräänlaisena osana hajautusta ellei ole ihan varma siitä, että omat muut sijoitukset ja säästöt tulevat kantamaan vaikeiden aikojen yli. Sellainen kutina kuitenkin jäi, että tämä peittoaa monet pankkien tarjoamat vapaaehtoiset eläkesäästöt helposti?
Eikös tuossa omassa sijotustoiminnassa jää myös pääoma käyttöön eläkkeelle jäädessä?
Jos laskee normaalin eliniän mukaisesti, niin tuosta pitäisi syntyä aika potti viimeisille vuosille. Noita maksettuja eläkemaksuja, kun ei saa takaisin, jos kuolee ennen eläkeikää…
Ehkä omalle sijoitukselle pitäsi laskea inflaatiosuojattu sijoitus asuntolainan koko korolla, jos normaalisti lyhentäisi omaa asuntoa tai firman tilaa noilla säästyvillä rahnukoilla?
Taitaa yhteiskunnassa olla pääosin se, että paremmin toimeentulevat maksavat kuitenkin vähempiosaistenkin eläkkeet? Noin karrikoidusti.
Tohtori, eihän oman sijoitustoiminnankaan pääomia saa takaisin, jos kuolee ennen eläkeikää. Tästä huolimatta minuakin kiinnostaa miten oman sijoitustoiminnan pääoma pitäisi laskea mukaan eläkepäivien rahoittamiseen, pelkkien riskittömien korkotuottojen lisäksi (samalla tietysti pääoma koko ajan pienenisi ja korkotuotot samoin pienenisivät).
Hankalaahan tuo on. Järkevintä olisi laittaa pääomat yhteen muiden kanssa, jolloin porukan keskimääräinen elinikä olisi helpompi laskea… ja tätä vartenhan on sitten nämä vapaaehtoiset eläkevakuutukset.
Samaan saumaan iskevät käänteiset asuntolainat. Se on vaan aika masentava ajatus alkaa ensimmäisenä eläkepäivänä ajoittaa omaa kuolinpäiväänsä.
>Tohtori, eihän oman sijoitustoiminnankaan pääomia saa takaisin, jos kuolee ennen eläkeikää.
Ideana olikin käyttää osa pääomasta omaan hyvinvointiinsa, kun vielä siitä ehtii nauttia ilman vaippoja, makuuhaavoja tai dementiaa.
>Samaan saumaan iskevät käänteiset asuntolainat. Se on vaan aika masentava ajatus alkaa ensimmäisenä eläkepäivänä ajoittaa omaa kuolinpäiväänsä
No kukaan ei täältä tietääkseni omaisuuttaan mukaansa saa lähtiessään, joten tuollainen käänteinen asuntolainahan kannattaa käyttää pois. Tai itseasiassa myydä jossain vaiheessa kämppänsä, sijoittaa osa rahoista ja käyttää niitä myös samalla.
Jos on mies, niin eläkkeellä vietetty ikä on myös lyhyempi, kuin naisilla.
Karu totuus on, että kaikki kuolemme. Tuon sisäistäminenhän on sitten jo käytännössä pelkkää riskienhallintaa ja Exceliä…
Käyttäähän analyytikotkin tilastoja, mutta niissä elinikä kun ei tunnu niin henkilökohtaiselta.
Tätä eläkekuviota kun itseasiassa oikein laskeskelee, niin aika osa menee noihin eläkeyhtiöiden syövereihin. Eipä tosin mikään ole ilmaista. Paitsi ilma. Vielä.
Elinikälaskuri: http://yle.fi/vintti/yle.fi/elamapelissa/ep41/ep.php
Hei,
laskelma on hyvä. On hyvä muistaa kuitenkin, että yrityksen maksamat YEL- (/TyEL-)maksut eivät ole arvolisäverosta vähennyskelpoisia. Yrittäjän tai yrityksen saama verovähennys on olemassa, mutta pitää olla myös mistä vähentää. Usein kuitenkin pienet yrittäjät unohtavat laskea paljonko todella pitää saada liikevaihtoa/voittoa pystyäkseen maksamaan YEL-ja TyEL-maksut. Laki suojaa konkurssiin menneen yrityksen työntekijöiden eläkekertymät vaikkei niitä olisi maksettukaan, mutta konkurssiin menneen yrittäjän osalta vain maksetut maksut huomioidaan. Lisäksi konkurssiin menneen yrityksen maksamat YEL maksut siirtyvät perintään yrittäjältä itseltään.
Vielä laskisin että sinulla on esim. 63v pääoma 275317,91€ ja jos nostat kuukaudessa eläkettä vastaavan määrän 841,70€ on se 27 vuotta eli 90v. saakka. Jos elää tätä pitempään niin YEL maksu nykykäytännön mukaan maksaa yli 90 vuotiaalle. Rahan tallettaminen ja kerääminen eläkepäiviä varten ei vain ole ihan helppoa – vaatii kurinalaisuutta ja sitä ettei niihin rahoihin koske ennenkuin eläkkeelle siirtyessään.
Pakko mainita se vielä, että kyseessä ei ole vain eläkemaksut vaan jos yritystoiminta keskeytyy, niin maksetun YELin mukaan määrittyvät myös työkyvyttömyys- ja työttömyysajalta maksetut tuet. Yksinyrittäjälle tämä on mielestäni erittäin tärkeä pointti.
Jos työ keskeytyy parin vuoden YELin makselun jälkeen, niin sen saa täytenä, kun taas omat sijoitussäästöt tuskin ovat ehtineet korkoa hirveästi kasvaa. Tässä voisi ehkä laskea sen ajan jolloin omat säästöt ovat tarpeeksi suuret kantamaan työttömyys/työkyvyttömyysajat yli ja sitten vasta harkita YELin pienentämistä. Mene ja tiedä.
Paras tapa tietysti on pitää huolen siitä, ettei omat tulot ole omasta fyysisestä läsnäolosta kiinni 😉
YEL-vakuutukseen liittyy olennaisena ominaisuutena sosiaaliturva itselle ja perheelle. Yrittäjän sairaus- ja työttömyyspäivärahat määräytyvät ilmoitetun työtulon mukaan. Työkyvyttömyyden sattuessa YEL-vakuutus turvaa työkyvyttömyyseläkkeen vanhuuseläkkeeseen asti. YEL turvaa eläkkeen myös leskelle ja alaikäisille lapsille. Aika hyvä sijoitus tästä näkökulmasta.
YEL:n ja yksityisen vakuutuksen eroista on selkä taulukko Eläketurvakeskuksen julkaisussa Yrittäjän työtulo, sivulla 77.
http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/esitteet/yrittajan_tyotulo_2011_7.pdf