Tuoteselostekikkailua

Sokeriton Tic Tac -karamelli?
Sokeriton Tic Tac -karamelli?

Juttelin tuossa elintarvikealalla olevan kaverini kanssa niitä näitä margariinien historiasta. Tästä päädyin jotenkin Wikipediaan tutkimaan tietoa margariinien ja erityisesti Criscon historiasta. Täältä taas huomasin, että USA:ssa Crisco-margariinin voidaan väittää sisältävän 0 % transrasvoja.

Tuoteselosteiden kanssa kikkailu on Suomessakin elintarvikeyritysten lempipuuhaa. USA:ssa lobbarit ovat kuitenkin valovuosia suomalaisia edellä. Criscosta nimittäin oli myynnissä versio, joka ei oikeasti sisältänyt transrasvoja. Nykyään tätä ei kuitenkaan enää ole myynnissä, sillä tuoteselosteiden perusteella tavallinenkin Crisco sisältää 0 % transrasvoja.

Tämä temppu onnistuu siten, että USA:ssa tuotteen voidaan sanoa sisältävän 0 % jotakin, jos sitä on yhdessä annoksessa alle 0,5 grammaa. Valitsemalla annoskoon sopivasti yritys voikin saada tuoteselosteen näyttämään mitä vain. Criscon tapauksessa annoskooksi on saatu neuvoteltua 12 grammaa, jolloin transrasvoja on tämän käsittämättömän matematiikan perusteella 0 %.

Tämä on kuitenkin vielä pientä. Kaikkein räikein näkemäni tapaus ovat tähän mennessä olleet USA:sta ostamani Tic Tac -karamellit. Kuten oheisesta netistä löytämästäni kuvasta näkyy, tuoteselosteen mukaan Tic Tac -karamelleissa on 0 g sokeria, joka on 0 % suositellusta päiväannoksesta. Oikeasti Tic Tac -karamelleissa on hiilihydraatteja (joista suurin osa sokeria) 97,5 %.

Miten ihmeessä 97,5 prosentista sitten päästään 0 prosenttiin? No, tietenkin annoskokoa pienentämällä. Kuten oheisesta kuvasta näkyy, Tic Tacin annoskoko on 0,49 grammaa eli yksi Tic Tac -karkki. Koska 97,5 prosenttia 0,49 grammasta on alle 0,5 grammaa, voidaan Tic Taceissa väittää olevan sokeria 0 grammaa eli 0 % päiväannoksesta!

Näin meitä apinoita koijataan.

Tekijä: Markus Ossi

Markus Ossi on Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistunut ekonomisti. Markus on opiskellut rahoitusta HEC Montréalissa ja markkinointia ESC Reimsissä. HEC Montréalissa hän opiskeli sijoitusportfolioiden hallintaa, johdannaisinstrumenttien hinnoittelua sekä kaupankäyntiä rahoitusmarkkinoilla. ESC Reimsissä hän opiskeli markkinointia sekä brändien hallintaa. Markus on ollut säästämisen ja sijoittamisen asiantuntijana mm. Huomenta Suomessa, Kuningaskuluttajassa sekä Jenny+ -ohjelmassa.

3 vastausta artikkeliin “Tuoteselostekikkailua”

  1. Joo, vähän samankaltainen vääristymä meillä kuluttajilla on mm. nenäliinojen yksikköhintojen vertailussa = 1 nenäliina/kpl-hinta.

    Tässä esimerkkinä Lambi-taskunenäliina:
    6 pkt x 10 nenäliinaa, hinta 1,05 e / 60 = 0,0175 e, joka merkitään hyllynreunahintalappuun 0,02/kpl.
    Sama yksikköhinta tulee rahanlain mukaan pyöristäessä 0,0249 kpl-hintaisen nenäliinan, mutta tämän mukaan 60 kpl:een setti maksaisi jo 1,49 e!

    Ja vielä jää jäljelle mieltmysten vertailu, tykkääkö 3-kertaisesta vai riittääkö 2-kertainen nenänpyyhin… ;0)

    Kaupan yksikköhinnoissa pitäisi siis olla pari desimaalia lisää, että se olisi todella vertailukelpoinen pienissä yksikköhinnoissa

    Omatoimisille neuvona antaisin, että pitäkää taskulaskin (tai laskimella varustettu kännykkä) aina käsillä! ;o)

  2. Huomasin saman asian (paperinenäliinoissa), juuri kun oli siirrytty euroihin. Markka-aikana penniä/nenäliina -hintoja oli helppo seurata.
    Hyvä muistutus oli: seuraa myös tavaran laatua eikä vain hintaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.