Pyykin kuivaus sisällä

Kuivausrummun monet käyttötarkoitukset (Flickr: wonder wombat)
Kuivausrummun monet käyttötarkoitukset (Flickr: wonder wombat)

Vaikka kirjoittelenkin säästämisaiheista blogia huomaan usein, että en suinkaan ole kaveripiirini säästäväisin tai hintatietoisin henkilö. Sain tästä taas muistutuksen viime viikolla, jolloin pari kaveriani oli yötä minun ja avovaimoni uudessa kodissa.

Asuimme ennen muuttoamme monta vuotta opiskelija-asunnossa, jossa vesi, laajakaista ja ennen kaikkea sähkö kuuluivat vuokraan. Tästä seurasi se, että ennen tätä emme ole juurikaan kiinnittäneet huomiota sähkönkulutukseen. Nyt omaan asuntoon ja omaan sähkölaskuun muuttaessamme tämäkin asia on tullut ajankohtaiseksi.

Eräs meillä käymässä olleista ystävistäni on kaveriensa keskuudessa tunnettu siitä, että hän pitää äärimmäisen tarkkaa kirjaa kaikista menoistaan. Olenkin saanut häneltä jo aiemmin kullanarvoista tietoa mm. autoilun todellisista kustannuksista. Tällä kertaa hän huomautti minulle, että hänen “sähkölämmittäjän sydämensä itkee verta” hänen huomattuaan, että kuivatamme pyykkejä sisällä.

Aiemmassa asunnossamme meillä oli käytössä erinomainen keksintö nimeltään pesutupa, jossa käytössämme oli taloyhtiön kuivausrumpu. Kuivasimmekin käytännössä lähes kaiken pyykin kuivausrummussa. Nyt uuteen asuntoon muuttaessamme harkitsimme kuivausrumpua, mutta lähinnä pesuhuoneemme ahtauden vuoksi päädyimme ostamaan aluksi vain pesukoneen. Lisäksi juuri tämä kyseinen kaverimme huomautti, että hänen kaksi lasta käsittävässä taloudessaan on pärjätty mainiosti pyykkien narukuivauksella.

Koska en halunnut, että ystäväni menettää yöuniaan, kävinkin viemässä pyykit keskellä yötä ulos narulle. Vaikka asumisoikeustaloyhtiössämme ei olekaan juurikaan yhteisiä tiloja, on tänne sentään ymmärretty rakentaa pyykkinarut. Tähän aikaan vuodesta ongelmana kuitenkin on tuo pannahisen siitepöly, jolle olen todella allerginen. Jonkinlaista tuskaa tuottaa myös pyykkien muu pölyyntyminen pihalla pöllyävän hiekan vuoksi. Pyykkinarun alla on onneksi laatoitus.

Ajattelin kuitenkin huvikseni selvittää, että paljonko pyykkien kuivaamisella ulkona säästää pyykkien sisällä kuivaamiseen verrattuna. Aivan tarkkaa vastausta tähän ei löytynyt, mutta Työtehoseura kertoo sivuillaan pyykin kuivauksen kuluttamasta energiasta seuraavasti:

  • Pyykin kuivaus narulla kuivassa huoneilmassa 1,4 kWh (lämpöenergiaa)
  • Pyykin kuivaus kuivausrummussa 2,1 kWh (sähköä)
  • Pyykin kuivaus kuivauskaapissa 2,2-3 kWh (sähköä)

Nämä arvot on annettu 3 kilogrammalle lingottua puuvillapyykkiä, jonka jäännöskosetus on noin 65 %.

Energiamarkkinaviraston tilastojen mukaan 5000 kWh/vuosi sähköä käyttävän pientalon sähkön keskihinta on ollut huhtikuun alussa 2012 14,94 snt/kWh.

Jos oletetaan, että meillä pestään pyykkiä n.9 kg viikossa ja että kaikki pyykin sisällä kuivaamisen vaatima lämpöenergia tulisi kylpyhuoneen lattialämmityksestä, kuluttaisi pyykkien kuivaaminen sisällä oman käsitykseni mukaan sähköä vuodessa n. 32,63 euroa.

Tässä vielä kahdeksan vinkkiä pyykin kuivaukseen sisällä:

  1. Älä kuivaa pyykkiä saunassa. Lämpö hapertaa pyykkinaruja ja kiukaalle tippuessaan pyykit voivat aiheuttaa tulipalon.
  2. Linkoa pyykki mahdollisimman kuivaksi. Pyykin linkoaminen mahdollisimman kuivaksi lyhentää kuivaukseen kuluvaa aikaa ja sähkönkulutusta. Linkouskierrosten nostaminen 1000 kierroksesta 1600 kierrokseen pienentää pyykin jäännöskosteuden 60 %:sta 45 %:iin. Tämä pienentää sähkönkulutusta n. 25 %.
  3. Kuivata aina täysiä koneellisia. Puolilleen täytetty kuivausrumpu kuluttaa 10-15% enemmän sähköä kuin täysinäinen haihdutettua vesikiloa kohti.
  4. Kuivata samantyyppiset materiaalit keskenään. Tällöin kuivausrummun kosteudentunnistin valitsee sopivan kuivausajan.
  5. Jätä silitettävä tai mankeloitava pyykki kaappikuivaa kosteammaksi. Lyhyempi kuivausaika vähentää sähkönkulutusta.
  6. Puhdista kuivausrummun nukkasihti ja tyhjennä vesisäiliö joka käytön jälkeen.
  7. Kuivauskaappi on kuivausrumpua halvempi ostohinnaltaan. Kuivauskaapit kuluttavat kuitenkin enemmän sähköä.
  8. Huolehdi ilmanvaihdosta. Hyvästä ilmanvaihdosta on huolehdittava etenkin silloin, kun pyykki kuivataan kuivausrummulla. Varmista korvausilman saanti ja tuuletus pitämällä auki kylpyhuoneen ikkuna tai ovi kuivauksen ajan. Kuivausrummun tuottama lämpö kohottaa helposti huonelämpötilaa, jolloin kuivaukseen kuluva aika pitenee ja sähkönkulutus nousee.

Lähteet:

Onko teillä muita (säästö)vinkkejä pyykin kuivaamiseen liittyen? Laittakaa kommenttia tulemaan!

Tekijä: Markus Ossi

Markus Ossi on Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistunut ekonomisti. Markus on opiskellut rahoitusta HEC Montréalissa ja markkinointia ESC Reimsissä. HEC Montréalissa hän opiskeli sijoitusportfolioiden hallintaa, johdannaisinstrumenttien hinnoittelua sekä kaupankäyntiä rahoitusmarkkinoilla. ESC Reimsissä hän opiskeli markkinointia sekä brändien hallintaa. Markus on ollut säästämisen ja sijoittamisen asiantuntijana mm. Huomenta Suomessa, Kuningaskuluttajassa sekä Jenny+ -ohjelmassa.

15 vastausta artikkeliin “Pyykin kuivaus sisällä”

  1. Kannattaa huomioida kyllä sekin että korkeat linkouskierrokset kuluttavat vaatteita ja pyykkikonetta huomattavasti enemmän. Jos säästää neljänneksen kuivausenergiassa mutta joutuu ostamaan kolmanneksen useammin uusia vaatteita ja pyykkikoneita, ei ollakaan enää säästön puolella. Tietysti tuo lisäkulumisen tarkka määrä on tosi hankala arvioida, mutta väitän ettei se kokonaissäästö ainakaan tuota 25% energiansäästöä vastaa.

  2. Ihan kiva juttu, mutta kuivausrummun muut seikat kuin kulutus jäivät mainitsematta. Elukkahuushollissa on joskus ihan luksusta pukea t-paita ylleen, kun suurin osa karvoista on jäänyt rummun uumeniin. Lämmin, pehmeä pyyhe suihkun jälkeen on myös muutaman euron arvoinen vuositasolla tässä yksilöyhteiskunnassa, jossa herkut on vähissä. 🙂

  3. Olen näitä myös mittaillut ja mietiskellyt, eikä se ihan näin mustavalkoista ole. Kuivausrumpu syö pirusti sähköä, mutta vain vähän aikaa. Meillä 8kg rumpu vie noin 0,20€ käyttökerta. Eli noin puolitoista euroa kuukaudessa. Tämä energiamäärä menee kuitenkin lähes suoraan lämmöksi, eli se pitäisi muistaa vähentää lämmityskuluista noin 9 kuukautena vuodesta. Muutamia kertoja kuivattiin myös telineillä makuutiloissa, koska talvella sisäilma voi olla melko kuivaa ja telinekuivatus ajaa saman asian kuin ilmankostuttimen osto ja sen suorasähköllä käyttö.

    Lämmityksen osalta moni menee vipuun myös hehkulamppujen suhteen. En tiedä onko täällä ollut juttua siitä, mutta äkkiäkös lasket, miten paljon energialampulla oikeasti säästää jos halpahallista saa 10kpl 60w lamppuja eurolla vs. 8€ kpl energiasäästölamppuun jos lampun energia menee vain 3 kuukautena muuhun kuin lämmitykseen JA KUN noina kolmena kuukatena on yötön yö, jolloin niitä ei edes tarvita 😀 Energiansäästölamput on tuhlausta 🙂

  4. Jutussa lukee “Puolilleen täytetty kuivausrumpu kuluttaa 10-15% enemmän sähköä kuin täysinäinen.” Tässä tarkoitetaan varmaankin per pyykkikilo tm. eikä per kuivauskerta. 😉

    Itse kaukolämpökerrostalossa pidän linkouksen kierrosluvun mahdollisimman alhaisena (muistaakseni 500 rpm) ja kuivaan telineellä, jotta kuivaus sitoisi lämpöä huoneilmasta. Lämmintä on aina 22 °C ja jos laittaa ruokaa, on vieraita tai aurinko paistaa, niin huonelämpötila tahtoo noustaa liikaa. Näin säästyy sähköä ja pyykkikoneen moottori kestää pidempään.

  5. Itselläni on tapana pyöräyttää vaatteita kuivausrummussa hetki (esim. 10 min) ennen kuin ripustan ne sisälle narulle kuivumaan. Näin niitä ei tarvitse enää silittää ja ne kuivuvat huomattavasti nopeammin kuin pelkästään pyykkikoneen jäljiltä. Itse teen sen mukavuussyistä, mutta ehkä joku voisi laskea taloudellisen kannattavuuden.

  6. Itse pyrin yhdistämään kuivausrummun ja narukuivauksen hyödyt kuivattamalla molemmilla tavoilla. Ensin pesen narukuivattavat vaattet, sitten kuivaurumpua tarvitsevat. Näin voin hyödyntää pyykin kuivaamiseen kuivausrummun lämpimän poistoilman kodinhoitohuoneen suljetussa tilassa. Kuivausrummussa tulee kuivattua lähinnä pyyhkeitä (joita menee vaippaikäisen lapsen perheessa “ihan kiitettävästi”) ja niiden seassa satunnaisia miestan alushousuja. Pyyhkeistä lähtee imutehoa, jos niihin laittaa huuhteluainetta, mutta ilman sitä ne ovat narukuivattuina aika karkeita, siksi rumpukuivaan ne.

    Astmaatikkona arvostan sitä, että narukuivaus kosteuttaa usein huoneilman ilmaiseksi ilman mitään ilmankostuttimia, jotka osaltaan kuluttaisivat sähköä, lisäksi niitä pitäisi jatksuvasti olla puhdistamassa. Astmaatikkona EN myöskään kuivaa ulkona vaatetta, siitepölyn ja muiden pienhiukkasten määrän minimoimiseksi, vaikka maalla asun. Tai ehkä juurikin siksi 😛

  7. Ai niin, petivaatteet tulee kuivattua myös, lähinnä siksi, että niihin ei tarvitsisi laittaa huuhteluainetta ja silti niihin tulisi pehmeyttä. Pölyäkin niihin jää vähemmän ja se helpottaa yöajan hengittämistä 🙂

  8. Suurempi rumpu pesukoneessa merkitsee parempaa linkoustulosta pienemmillä kierroksilla. Nykyisin saa jo isoja, n. 7kg:n koneita kotitalouksiin. Voi kuitenkin olla, etteivät maksa itseään koskaan takaisin…

    Entäpä pöllityn ja maahan pudonneen pyykin uudelleen puhdistuksen hinta?

    Tuossa pyykkäämisessä mielestäni on helppous ensisijalla. Jos haluaa säästää pesulaskussa ja vaatteissa, niin niitä ei tarvitse pestä aivan niin usein. Kaikesta ei kuitenkaan voi säästää…

  9. Kuten muut ovat jo maininneet, kuivausrumpu kuluttaa vaatteita ja ne kuluvat nopeammin loppuun. Sitä kannattaa käyttää lähinnä petivaatteiden ja pyyhkeiden kuivaukseen, jotka muuten vievät kuivuessaan paljon tilaa ja joiden kohdalla kuivaus antaa lisää käyttömukavuutta (pehmeät ja pörheät pyyhkeet).
    En myöskään halua kuivattaa pyykkejä ulkona, sillä pölyyntymisen lisäksi minulta on myös varastettu vaatteita pyykkinarulta. Ei tullut halvaksi sekään 🙂

  10. Luin eilen väärin sähkön hinnan taulukoita. Korjasin juttuun sähkön hinnan ja 16,4 euron sijaan sähkön kuivaaminen sisällä maksaakin (karkeasti laskettuna) vuodessa n. 32,63 €.

    Kerrotalossa hinta olisi sähkön korkeammasta hinnasta johtuen hieman korkeampi ja omakotitalossa taas vastaavasti matalampi.

    Lapsiperheessä tuon luvun voi huoletta vielä tuplata. Kuivaamalla pyykit ulkona puolen vuoden ajan säästäisi siis lapsiperheessä karkeasti sähkölaskussa n. 30 € vuodessa olettaen, että kaikki pyykin kuivaamiseen vaadittava energia tulisi sähkölämmityksestä.

  11. Siis tässä tarkoitetaan sisällä kuivaamisella kuitenkin kuivausrumpua? Kun eihän se vaikuta mihinkään, jos kuivatan pyykit kylppärissä pyykkitelineellä ilman mitään muita apuvälineitä, vai?

    1. Kyllä se veden lämmitys ja höyrystäminen vie aina energiaa. Ei välttämättä suoraan sähköenergiaa, kuten kuivausrummussa.

      Jos asuu keskuslämmityksellä olevassa kerrostalossa, tuo energia otetaan yleensä kaukolämmöstä ja maksetaan vastikkeessa.

      Jos taas omakotitalossa, niin energia otetaan sähköstä, öljystä, tms.

      Energian hinta vaihtelee ja muistikuva on, että ainakin aikaisemmin kaukolämmön hinta oli alle puolet sähköstä (eur/kWh).

      Eli kyllä pyykinkuivaus aina maksaa, paitsi lämmityskauden ulkopuolella, kuten kesällä. Kannattaa kuitenkin huomata kosteusrasitus rakenteille ja huolehtia ilmanvaihdosta. Kondensoiva ilmankuivain voisi olla myös yksi energiaa säästävä ratkaisu.

      Ulkona kuivaus on käytännössä energian puolesta ilmaista. Tässäkin varjopuolensa, eli joku voi pölliä pyykkiä.

      Eli kaikki maksaa ja maksaja on kuluttaja. Yleensä.

      OT: Samalla voisi miettiä samantyyppistä entisen likan kommenttia, että autossa kannattaa ladata puhelin, kun se sähkö on ilmaista. Käytännössä polttomoottorilla tehty sähkö on noin kymmenen kertaa kalliimpaa, kuin Imatran Voiman Seinäsähkö. Eli käytännössä autossa ei kannata ladata mitään (eikä käyttää takalasin, tms. lämmittimiä), jopa auton oma akku kannattaisi laittaa aina laturiin, jos siihen on mahdollisuus.
      Laki kuitenkin velvoittaa polttamaan autossa valoja, eli yleensä 2x55w + 5x5w + mittarivalot, tms. Eli yleensä jopa 200W valotehoa päivisin hukkaan (kymmenenkertaisella hinnalla) ja illalla säästetään sähköä energiansäästölampuilla.
      Näin se käy.

      Led-tyyppiset päiväajovalot siis säästävät sähköä ja siten polttoainetta. Tosin niidenkin jälkiasentaminen maksaa.

  12. JA uudet kuivausrummut lämpöpumpputekniikalla kuluttavat vähemmän kuin narukuivaus sisällä. Siis suorasähkölämmitystalossa… Mulla tosin talon lämmityskin hoituu ilmalämpöpumpulla, et nyt tarvis tosi tiukat laskelmat. Jos ulkona on -20 niin ilmalämpöpumpun COP putoaa kahteen, et silloin kannattas siis kuivata rummulla.. no joo vitsi vitsi, mut tosiaan ostakaa niitä uusia rumpuja ni säästätte sähköä.. Ja niillä säästyneillä euroilla voi sitten korjata rumpua parin vuoden päästä ku pumppu leviää…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.