Ruokaa roskiin

Olen lukenut lehdistä, että kaupat heittävät päivän päätteeksi paljon ruokaa roskiin. Lidlin varastossa aikoinaan kesätöissä ollut avovaimoni on kertonut minulle, että hekin joutuivat heittämään roskiin hirveän määrän ruokaa vain siksi, että kontissa oli pieni virhe. Tänään näin kuitenkin omin silmin ensimmäistä kertaa, kun ruokaa heitettiin roskiin oikeasti suuria määriä.

Satuin paikalliseen Siwaan juuri ennen sulkemisaikaa. Maksettuani ostokseni kassaneiti otti ison jätesäkin, joka oli jo puolillaan ruokaa ja alkoi lappaa jätesäkkiin tavaraa siitä hyllystä, missä Siwan kassan vieressä pidetään paikan päällä paistettuja karjalanpiirakoita, sämpylöitä ja muita leivonnaisia. Rakastan voisarvia ja oli karmaisevaa nähdä, kun kassaneiti heitti kymmeniä voisarvia jätesäkkiin. Olin jopa niin hölmistynyt, että jäin hetkeksi tuijottamaan hänen touhujansa. Mieleni teki pyytää, että olisin saanut nuo voisarvet mukaani.

Kaupassa tuo touhu tuntui kauhealta katsottavalta, mutta tästä huolimatta meidänkin taloudessa menee jatkuvasti ruokaa roskiin aivan hirveitä määriä. Nytkin roskapussi painaa varmasti useita kiloja ja kyllä, siellä on aivan varmasti jotakin ruokaa, joka menee roskiin siksi, että se ehti mennä vanhaksi jääkaapissa. Kuten viime vuonna kirjoitin, suomalaiset kotitaloudet heittävät vuodessa roskiin 50 – 65 kiloa ruokaa.

MTT:n arvion mukaan Suomessa menee roskiin vuodessa syömäkelpoista ruokaa 330-460 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa vuodessa.  En edes osaa kuvitella, että minkälainen vuori ruokaa tämä on. Hävikki on 10-15 prosenttia kulutetusta ruoasta.

Tämä on aivan hullua ja toivon todellakin, että voisin saada pienennettyä edes oman kotitaloutemme ruokahävikkiä jonkin verran. Kotitalouksien Suomessa vuodessa roskiin heittämän ruoan arvo kun on keskimäärin 200 euroa vuodessa. Luulen, että monessa kotitaloudessa olisi tuolle 200 eurolla muutakin käyttöä.

Pienenä positiivisena uutisena mainittakoon, että paikallisen Citymarketin kauppias antoi ainakin vielä pari kuukautta sitten vanhaksi menevät ruoat ilmaiseksi Hämeenlinnan A-klinikalle. Pitäisikin huvikseen selvittää, että vieläkö näin tapahtuu.

Tekijä: Markus Ossi

Markus Ossi on Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistunut ekonomisti. Markus on opiskellut rahoitusta HEC Montréalissa ja markkinointia ESC Reimsissä. HEC Montréalissa hän opiskeli sijoitusportfolioiden hallintaa, johdannaisinstrumenttien hinnoittelua sekä kaupankäyntiä rahoitusmarkkinoilla. ESC Reimsissä hän opiskeli markkinointia sekä brändien hallintaa. Markus on ollut säästämisen ja sijoittamisen asiantuntijana mm. Huomenta Suomessa, Kuningaskuluttajassa sekä Jenny+ -ohjelmassa.

11 vastausta artikkeliin “Ruokaa roskiin”

  1. Kyllä kauppiaan viitseliäisyydestä ja ekologisesta omastatunnosta se jotakin kertoo, jos hän jaksaa etsiä järjestön, jolle hävikkiruoka kelpaa. On kyse vähän työläästä, mutta arvokkaasta vaivannäöstä.
    Arvostukseni paikallista Citymarkettia kohtaan nousi, kun kuulin, että sieltä toimitetaan hyvissä ajoin ennen viimeistä myyntipäivää kaikki leipomotuotteet Pelastusarmeijalle. Pelastusarmeijan leipäjonoon kun jonottajia riittää, oli tuisku tai pakkanen. Ja sen verran olen niitä jonoja nähnyt, että ei sinne kukaan huvikseen mene koko kansan tuijotettavaksi.

    Vanhan kansan ihmiset sanoisivat tämän päivän ruuan haaskaamisesta, että se on “synti ja häpeä”.
    Ja hyvin surullista.

  2. Toi 330-460 miljoonaa kiloa on alle 400 tuhatta kuutiota eli sellainen reilut 7 metriä sivu oleva kuutio.

    Omalla kohdalla ruuan roskiin heittäminen on osittain ihan tietoinen valinta. Mä haluan pitää jääkaapissani jonkinlaista valikoimaa enkä suunnitella etukäten niin tarkasti. Se johtaa väistämättä siihen, että jokin osa menee vanhaksi.

    Mukavuusasia niin kuin moni muukin -ei ihan välttämätön- rahan käyttö. Tätä asiaa on monessa mediassa käsitelty mielestäni ihmisiä syyllistävään sävyyn. Mä haluaisin kuulla miten asiaan voitaisiin vaikuttaa ilman, että mukavuus kärsii. Ruuan parempi säilyvyys on ainakin yksi tällainen asia, mutta valitettavasti pahasti ristiriidassa nykyään muodissa olevan prosessoimattoman ruuan suosimisen kanssa.

  3. Jonkun verran on tullut kaveriporukalla harrastettua ruoan dyykkausta. Osa kaupoista hajottaa pakkaukset ja sotkee kaiken keskenään roskapussiin, jottei kukaan niistä voi hyötyä, mutta jotkut kaupat heittävät ihan sellaisinaan paketeissa ruoat roskiin eivätkä edes lukitse roskiksiaan.
    Jos tietää hyvät apajat, sieltä saa lihat, leivät, hedelmät, leivonnaiset ja toisinaan myös muutakin ruokaa. Monesti samana iltana pois heitettyjä. Kaiken lisäksi roskiksetkin ovat yllättävän puhtaita ja ruokahan on paketeissa, joten toisinaan enintään pieni pakkauksen puhdistus on tarpeellinen, harvinaista tosin.

    Niin ja ennen kuin kukaan moralisoi, dyykkaushan ei ole laitonta JOS roskikset eivät ole lukossa tai suljetun aitauksen takana, eli ts. selvästi kielletä kajoamasta roskiksiin.

  4. Onkohan kellään täällä ihan faktaa tuosta roskien dyykkauksen laillisuudesta? Omasta mielestäni ihan ok toiminta ja pieni kansalaistottelemattomuuskin on toivottavaa 😉 Mutta olen myös kuullut sanottavan, että omistan tavaran vaikka laitankin sen roskikseen – eli esim taloyhtiön roskakatoksessa oleviin roskiin/lehtiin ym ei saa kajota kuin roskien hakija riippumatta siitä, onko katos avonainen tai lukittu. Eli myös kauppa omistaa roskiin heittämänsä ruuan, kunnes jäteyhtiö kuskaa sen kaatopaikalle?

  5. Saako kauppias antaa lain mukaan viimeisen myyntipvn iltana tavaroita ilmaiseksi kun ne on kerätty hyllyistä ja menossa roskiin? Minulla ei olisi mitään sitä vastaan että kävisin säännöllisesti kysymässä kauppiaalta saanko näitä tavaroita mutta niin tekisi sitten varmaan muutkin kunnes iltasella olisi pitkä jono odottamassa roskisruokaa ja moni jättäisi normaaliostokset väliin! Miksi et muuten pyytänyt Siwan kassaa antamaan niitä voisarvia sinulle?

    1. “jaskalla taisi tulla lasku- tai joku muu virhe. Kyllä se kasa taitaa olla luokkaa 70 x 70 x 70 metriä.”

      Totta. Pilkkuvirhehän siinä oli. Onneksi vain kolme nollaa unohtui.

  6. Asia on minuakin mietityttänyt. Kauppojen `jäte`ruokaa ei Suomessa saa kuitenkaan jakaa vähävaraisille, romanialaisille kerjäläisille, viedä päiväkoteihin, kotiin tms. Se on lailla kielletty! Hygieniamääräykset edellyttävät, että ruoka hävitetään asiallisesti (kaupunkien linnut ja rotat levittävät tauteja mm.)

    Kerran kysyin Iso Omenassa, minne ruoka päätyy? Citymarketin myyjä sanoi, että roskiin: heiltä itseltäänkin on kielletty ottamasta ruokaa, vaikka se olisi kuinka hyvää ja pakattua!

    Valitettavasti me kuluttajat ja meidän toiveemme ovat yksi syy siihen, että roskiin menee valtavasti-ei vaan ruokaa-mutta myös paljon muuta tavaraa, vaatteita (jätelaitos voi kyllä polttaa lumput energiaksi), kodinkoneita (osa hävitetään asiallisesti), koskemtiikka, kirjoja ja lehtiä, huonekaluja, polkupyöriä, jne.

    Kinkunrasvat ja muu sula rasva työnnetään viemäreitä tukkimaan, samoin miljoonat vanupuikot, jotka tukkivat jätevesilaitosten (jossa paska puhdistetaan) laitteita ja aiheuttavat vahinkoja.

    Pahinta on se, että me kaikki maksamme tämän itse korotettuina tuote-ja palveluhintoina! Hyllyt notkuvat tavaraa,jota pitää olla-jotta kauppias saa sinutkin sinne- kymmeniä merkkejä, kokoja, ruokavalioversioita, laatutasoja jne. Minä en ainakaan tarvitse kuin perusjuttuja kaupasta.

    Kumpa voisimme lopettaa ahnehtimisen ja oppia kuluttamaan vähemmän/järkevämmin sekä olla viitseliäistä kierrättäjiä ja lajittelijoita!

    Ja vaikka iste niin tekisimme, kuinka saat ystäväsi, perheesi, työkaverisi, sukulaisesi ja naapurisi niin tekemään?

    Tulin juuri Englannista, siellä ei pulloja eikä tölkkejä kierrätetä. Hyvä Suomi! Tässä olemme hyviä:)
    Tässäpä päivän miete 21.5.2012 Eevalta.

  7. Ja huvittavaa on myös se, että joissain kaupoissa vartiointiliike tarkistaa työntekijät työpäivän päätteeksi ettei vain viedä “pilaantunutta” ruokaa kotiin…
    Eilen illalla kaupassa käydessäni ostin -30% lappusilla olevia tuotteita, (vaikka yleensä protestoin näitä uusia -30% lappuja vastaan; mielestäni -50% olisi parempi) kun ajattelin, että ne menevät muuten päivän päätteeksi roskiin. Tuotteet olivat kauppalapussa muutenkin, mutta olisin ostanut eri merkkisiä: leikkelettä, juustoa ja herkkusieniä.

  8. Vaimo suunnittelee ruokalistan ja seuraa tilanteen niin hyvin, ettei ruokaa mene vanhentumisen takia käytännössä ollenkaan roskiin. Joskus niin vähäinen ruuan loppu joutuu roskiin, jos sitä on niin vähän ettei riitä evääksi töihin, tai jos ostetuissa hedelmissä on jotain liian nopsasti homehtuvaa tms.

    Tämä paikka on niin suunnittelun nimeen vannova, että tuollainen ruokalistan suunnittelu ei ole kovinkaan vaikeaa kun sen saa rutiiniksi.

  9. Nauratti 24 tuntia vuorokaudessa avoinna olevassa huoltsikka-ruokakauppa-kombossa työskennellessäni se fakta, että kello 00:00 heitetään roskiin järjetön kasa ruokaa, joka minuuttia aiemmin olisi vielä ollut järjen ja kaikkien lakienkin mukaan syötävää. Itsekään emme saaneet näistä hyötyä, vaikka olisi ollut ihan mahtavaa saada silloin tällöin yövuorossa syödä ruokaa “talon puolesta” ja säästyä siltä ketutukselta kun raahaa kilokaupalla kallista ruokaa roskiin…

    Kotona juurikin ruoka- ja ostoslistan suunnittelulla olen saanut hävikin onneksi ihan minimiin, valehtelematta kuukaudessa roskiin menee ihan maksimissaan puolisen kiloa, useimmiten ei yhtään mitään. Ruoka maksaa, rahoilleni haluan vastinetta, joten hieman viitseliäisyyttä kehiin niin maksaa vain siitä mitä käyttää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.