Pikavippien todellinen vuosikorko

Kerroin vajaa kuukausi sitten täällä blogissa, että saimme laskettua erään pikavipin todelliseksi vuosikoroksi noin 1500 biljoonaa prosenttia. Lupailin tuolloin, että kertoisin saamistamme tuloksista vähän tarkemmin.

Taustatarina tässä on sellainen, että olemme rakentaneet viimeisen parin kuukauden aikana uusiksi pikavippivertailuamme. Olemme käyttäneet aiemmin vertailun pohjana pikavippiyritysten itsensä ilmoittamia todellisia vuosikorkoja. Julkisuudessa on kuitenkin kyseenalaistettu pikavippiyritysten kyky ilmoittaa sivuillansa todellinen vuosikorko oikein. Sanomalehti Karjalainen tutki laajalti uutisoidussa jutussaan viime vuoden lokakuussa, miten Etelä-Suomen aluehallintoviraston luotonantajarekisteriin merkityt pikavippiyritykset noudattavat lakia. Helsingin Sanomien mukaan Karjalaisen tutkimuksen tulos oli, että jopa puolet pikavippiyrityksistä johti kuluttajia harhaan ilmoittaman pikavipin vuosikoron pienemmäksi kuin se todellisuudessa on. Valitettavasti meillä ei kuitenkaan ollut tätä Karjalaisen alkuperäistä juttua käytössämme.

Yleisesti ottaen todellinen vuosikorko on luku, jonka perusteella on mahdollista vertailla samaksi laina-ajaksi otettuja samansuuruisia lainoja keskenään. Mitä korkeampi todellinen vuosikorko on, sitä kalliimpi laina on. Pikavippiyritykset itse ovat useaan kertaan protestoineet todellisen vuosikoron käyttöä pikavippien kalleuden mittarina. Suomen Pienlainayhdistys Ry on ehdottanut mittariksi nimelliskorkoa.

Ensimmäisenä meidän pitikin selvittää, että miten todellinen vuosikorko lasketaan eri lainoille. Verkkolähteiden perusteella kun vaikuttaisi siltä, että lyhytaikaisten lainojen todellisen vuosikoron laskentakaava eroaa muista lainoista. Vielä jokin aika sitten pikavippien todellisen vuosikoron laskentakaava löytyi työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta. Nyt se oli kuitenkin poistettu.

Soitinkin työ- ja elinkeinoministeriöön, jossa ystävällinen virkamies kertoi minulle, ettei aiemmin käytössä ollut työ- ja elinkeinoministeriön suositus ole enää voimassa. Suositus annettiin hänen mukaansa aikana, jolloin lyhytaikaisten lainojen todellista vuosikorkoa ei lain mukaan tarvinnut vielä ilmoittaa ollenkaan. Suositus annettiin, jotta pikavipeille saataisiin yksinkertainen laskukaava, jonka avulla pikavippiyritykset voisivat helposti laskea todellisen vuosikoron. Viranomaisten toiveena oli, että sääntelyä ei tarvittaisi vaan pikavippiyritykset noudattaisivat ohjetta ja alkaisivat ilmoittaa todellisen vuosikoron sivuillaan selkeästi. Näin ei kuitenkaan käynyt, joten lainsäädäntöä päätettiin muuttaa. Työ- ja elinkeinoministeriön sijasta asioista vastaa nykyään oikeusministeriö.  Työ- ja elinkeinoministeriön virkamies antoi minulle numeron oikeusministeriöön.

Oikeusministeriöstä minulle vahvistettiin, että työ- ja elinkeinoministeriön suositus ei ole enää voimassa. Puhelin päässä ollut oikeusministeriön virkamies kertoi, että tilanne muuttui 1.2.2010 kuluttajansuojalain muuttamisen yhteydessä. Odottelin hetken puhelimen päässä virkamiehen selvittäessä minulle, että todellinen vuosikorko lasketaan nykyisin oikeusministeriön asetuksen 824/2010 mukaisesti.

Selvittelin asiaa tänään hieman lisää ja pikavippien todellisen vuosikoron ilmoittamisen aikajana näyttää suunnilleen tältä:

• 2005: Tekstivippi.fi aloittaa toimintansa. Kuluttajavirasto alkaa tutkia Tekstivippi.fi-palvelua.
• 2006: Taloudenhallinnan neuvottelukunta antaa 23.11.2006 suosituksen ”Vuosikorko pienissä luotoissa”, jossa on esitetty yksinkertainen kaava pikavippien todellisen vuosikoron laskemiseksi.
• 2007: Pikavippiyrityksille lähtee Mauri Pekkarin kirje, jossa yrityksi uhataan lainsäädäntötoimenpiteillä. Oikeusministeriö tilaa syksyllä 2007 oikeuspoliittiselta tutkimuslaitokselta tutkimuksen tarkemman tiedon saamiseksi pikaluoton ottajista ja erityisesti niistä, jotka ovat joutuneet maksuvaikeuksiin näiden luottojen vuoksi.
• 2008: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimus ”Maksuvaikeudet pikaluottomarkkinoilla” valmistuu syyskuussa 2008. Tutkimuksen mukaan luoton todellisen vuosikoron ilmoitti markkinoinnissaan hieman yli puolet pikaluottoyrityksistä.
• 2009: Hallituksen esityksessä 64/2009 ehdotetaan, että myös pikavippien todellinen vuosikorko pitää ilmoittaa samalla kaavalla kuin muidenkin lainojen. Hallituksen esitys hyväksytään muutettuna saman vuoden marraskuussa.
• 2010: 1.2.2010 tulee voimaan laki kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta ja pikavippiyritysten tulee alkaa laskea ja ilmoittaa todellinen vuosikorko kuten muissakin lainoissa. 15.9.2010 oikeusministeriö antaa suosituksen kulutusluottojen todellisen vuosikoron laskemisesta.
• 2011: Sanomalehti Karjalaisen 31.10.2011 julkaiseman selvityksen mukaan noin puolet pikavippiyrityksistä ilmoittaa todellisen vuosikoron todellista pienempänä. Kansanedustaja Sampsa Kataja ja Lenita Toivakka ehdottavat syksyllä pikavippien korkokattoa sekä jopa pikavippien täyskieltoa.
• 2012: Lakialoite pikavippien täyskiellosta saa lähetekeskustelussa 6.3.2012 laajaa tukea eduskunnassa.

Oikeusministeriön 824/2010 suosituksessa annetaan todelliselle vuosikorolle seuraava laskentakaava:

Nyt kun meillä oli tiedossa oikea laskentakaava, oli aika aloittaa todellisten vuosikorkojen laskeminen. Kuten kuvasta näkyy, vuosikoron laskeminen ei kuitenkaan onnistu ihan sormia napsauttamalla. Ratkaisin itse ongelman niin, että rakensin Excel-tiedoston, johon oikeat luvut syöttämällä pystyin selvittämään Excelin Solver-lisäosaa käyttäen todellisen vuosikoron. Tässä kävi kuitenkin sellainen absurdi juttu, että erään pikavipin todellinen vuosikorko oli niin korkea, että Excel ei osannut sitä laskea.

Tilastokeskuksen mukaan keskimääräinen pikavippi on 202 euron suuruinen ja tyypillisin pikavipin laina-aika 28 päivää. Laskimmekin näin alkuun 28 eri sivustolle tyypillisen pikavipin todellisen vuosikoron ja vertasimme sitä yritysten itse ilmoittamaan. Tässä saamamme tulokset:

Taulukossa punaisella on merkitty pikavippiyritykset, joiden ilmoittama vuosikorko erosi merkittävästi meidän laskemastamme vuosikorosta. Taulukossa keltaisella on merkitty ne yritykset, joiden sivuilla vuosikorko oli ilmoitettu vain esimerkkilainalle, mutta ilmoitetun ja meidän laskeman vuosikoron ero ei ollut merkittävä. Vihreällä on merkitty yritykset, jotka ilmoittivat todellisen vuosikoron sivuillaan ja yritysten ilmoittama vuosikorko vastasi meidän laskelmiamme.

Olemme lisäksi merkinneet keltaisella ne ilmoitetut vuosikorot, jotka oli ilmoitettu esimerkkilainalle, ei juuri tälle lainasummalle ja -ajalle.

Tiivistettynä:

• 13/28 yritystä ilmoitti todellisen vuosikoron ja se oli sama kuin laskemamme
• 4/28 yritystä ilmoitti vuosikoron vain esimerkkilainalle, mutta ilmoitettu esimerkkilainan vuosikorko oli sama tai lähes sama kuin laskemamme
• 10/28 yrityksen vuosikorko erosi merkittävästi meidän laskemasta ja sitä ei oltu aina ilmoitettu

Lisäksi yhden sivuston (Get Capital) osalta emme olleet varmoja, että tuleeko lainan hakemisesta muita kuluja vai ei.

Suurimmat erot todellisen vuosikoron ja ilmoitetun vuosikoron välillä oli Euroloanin ja Suomivipin sivuilla. Euroloanin osalta ongelmana oli, että ilmoitti todellisen vuosikoron vain 12 kuukauden pituiselle esimerkkilainalle.  Suomivipin sivuilla hintataulukossa todelliset vuosikorot oli laskettu oikein, mutta etusivulta ja muualtakin Suomivipin sivustolta löytyvä laskuri ilmoitti todellisen vuosikoron työ- ja elinkeinoministeriön vanhentuneen laskukaavan mukaisesti.

Yleisin ongelma oli, että yritykset eivät olleet vähentäneet kuluja lainasummasta ennen todellisen vuosikoron laskemista. Lisäksi monilla sivuilla oli hankala ymmärtää, että tuleeko pikavipin hakemisesta muita kuluja ja jos tulee, kuinka paljon näiden kulujen suuruus on.

Tässä meidän saamamme tulokset. Olisi kiva saada tuo Karjalaisen alkuperäinen artikkeli jostakin ja nähdä, että mitä siellä tästä asiasta tarkalleen kerrottiin.

Joka tapauksessa näyttää kuitenkin siltä, että pikavippien todellisessa vuosikorossa riittää vielä ihmettelemistä.