Seura tekee kaltaisekseen

Mainitsin eilisessä blogijutussa, että ihmisten menotaso riippuu mitä suurimmassa määrin asuinpaikasta. Esimerkiksi vuokrakerrostaloalueelta omakotitaloalueelle muuttavat ihmiset päivittävät usein samalla autonsa vastaamaan uuden naapurustonsa ”standardia”.

Vertaispaine vaikuttaa menoihimme myös muilla tavoilla. Jos kaverit ovat lähdössä yökerhoon lauantai-iltana ja itsellä on matti kukkarossa, voi oman varattomuuden paljastaminen olla noloa.

Vertaispaine toimii kuitenkin myös toiseen suuntaan. Jos kaikki naapurit ajavat 20 vuotta vanhoilla autonrämillä, voi uuden BMW:n ostaminen olla hankalaa vaikka itsellä olisikin siihen varaa.

Jotkut säästämisoppaat suosittelevatkin radikaalina säästövinkkinä muuttamista omaa tulotasoa köyhemmälle asuinalueelle.

Olen kuitenkin miettinyt, että tämä vinkki ei ole välttämättä ihan näin yksiselitteinen.

Itsensä kehittämisen näkökulmasta kun kannattaisi pyrkiä liikkumaan sellaisten ihmisten seurassa, joiden kaltaiseksi haluaa itse tulla. Jos haluaa vaurastua, kannattaisi hakeutua vauraiden ihmisten seuraan.

Tällaisesta “networkkauksesta” on monia iloja:

  • Kuulet avoimista työpaikoista
  • Saat sijoitus- ja uraneuvoja
  • Jos sinulla on oma yritys, voit saada helpommin rahoitusta
  • Jos olet oman alasi asiantuntija, voit päästä mukaan uusiin, perustettaviin yrityksiin
  • Jos olet jo vakiintunut osaaja, voit saada hallituspaikkoja

Helpointa tietysti olisi, jos pystyisi vastustamaan vertaispainetta väärissä asioissa ja toisaalta menemään täysillä muiden mukana oikeissa.

Tekijä: Markus Ossi

Markus Ossi on Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistunut ekonomisti. Markus on opiskellut rahoitusta HEC Montréalissa ja markkinointia ESC Reimsissä. HEC Montréalissa hän opiskeli sijoitusportfolioiden hallintaa, johdannaisinstrumenttien hinnoittelua sekä kaupankäyntiä rahoitusmarkkinoilla. ESC Reimsissä hän opiskeli markkinointia sekä brändien hallintaa. Markus on ollut säästämisen ja sijoittamisen asiantuntijana mm. Huomenta Suomessa, Kuningaskuluttajassa sekä Jenny+ -ohjelmassa.

2 vastausta artikkeliin “Seura tekee kaltaisekseen”

  1. Tällaisen vertaispaineen vastustamisessa on hyödyllistä tuntea itsensä, omat arvonsa ja niitä tukevat asiat. Tietää, että oikeasti se kalliimpi auto ei tee onnellisemmaksi vaan se, että omistaa jotain näkyvää kalliimpaa tai yhtä kallista kuin naapuri. Auto tai vaikka pukeutumistyyli on asia, jolla halutaan erottua tai sulautua massaan. Toisaalta halutaan loistaa olemalla ‘parempia’ kuin naapuri, toisaalta kallis auto voi naapurustossa näyttää pröystäilyltä, jota saatetaan haluta välttää.

    Jos miettisi omaa arvomaailmaansa tarkemmin, moni varmaan tulisi siihen tulokseen, että ei oikeasti laita ihmisiä paremmuusjärjestykseen auton tai ulkonäön perusteella vaan vaikkapa ystävällisyyden, osaamisen yms ei materiaalisten asioiden perusteella.

    Ulkoisilla asioilla voi erottua edukseen ja haitakseen tuntemattomempien ihmisten edessä, jotka eivät tiedä sinusta muuta kuin sen mitä heti näkevät. Onhan myös tutkittu, että ihmisen ulkonäkö valitettavasti vaikuttaa siihen, kuinka hyvänä ihmisenä tai vaikka kuinka osaavana tai älykkäänä häntä pidetään vaikka ulkonäkö ei todellisuudessa vaikuta näihin asioihin lainkaan.

    Statussymboleissa, kalliit autot, hieno koti ja upea tyyli, on kuitenkin se vika, että koskaan ne eivät ole sellaisia että ne olisivat kaikkien mielestä täydellisiä. Aina joku katsoo vinoon, aina jollain toisella on vielä hienompaa, niin että itse alat haluta enemmän. Joten suosittelen tutustumista omiin arvoihin ja niiden toteuttamista ihan muilla tavoin kuin kuluttamalla. Säästät rahaa ja energiaa!

  2. En minäkään osta uutta traktoria vaikka useammalla naapurilla sellainen onkin. Myöskään autoa en ole päivittänyt sellaiselle tasolle mitä naapuristossa. Talonikin on puolet pienempi mitä suurimmalla osalla tällä postialueella.

    Tietenkin 10v ikäinen auto on 10v päästä 20v ikäinen. Jos ajaisin ensimmäisellä autollani vieläkin niin se olisi 36v ikäinen. Tottakai sitä tahtoo jossain vaiheessa parempaa. Sain ajokortin 1998 ja silloin haaveilemani realistinen auto oli minulla alla vuonna 2000 kun autolla oli ikää se 12v. Parin vuoden päästä haaveilin toisesta autosta ja se on nyt minulla alla ja taas tämä auto on käytetty. Onko minulla sitten 2025 sellainen auto mistä nyt haaveilen? Kenties. Hinnat laskee.

    Tietokoneet vanhenee ja niitä nyt tulee osteltua 5v välein ja pidettyä se 5v. Tietenkin minulla on vieläkin se 2006 ostamani telkkari vieläkin. Se toimii ja en näe syytä ostaa uutta. Litteä tv tuokin on vaikka tuplat paksumpi kuin nykyiset. Kun tuo kosahtaa niin tietenkin sitten tulee uuden osto eteen.

    Ulkonäkö on minulle yhdentekevää. Työviikolla parta ajetaan, jos jaksetaan. Tietenkin leikkaan hiukseni 8-10vko välein.

    Asuntoni on täydellinen jo nyt. Ikävä kyllä tämäkin vanhenee. Joskus on rempattava. Sijaintikin on täydellinen ja olen koko ikäni tahtonut asua täällä. Metsästä ei pois tahdo kun kaupungista tänne on päässyt.

    En laita ihmisiä edes osaamisen mukaan järjestykseen. Ystävällisyys ja käytös ratkaisee. Kenties olen asunut liian kauan metsässä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.