Automatisoidut sijoituspalvelut (robo-advisor)

Bettermentin käyttöliittymä
Bettermentin käyttöliittymä

Osakesijoittamisen aloittamista harkitsevan keskiluokkaisen suomalaisen vaihtoehdot ovat karkeasti:

  • Osakesalkun rakentaminen itse
  • Sijoittaminen oman tilipankin sijoitusrahastoihin
  • Täyden palvelun varainhoito yksityispankissa

Vaikka aiheesta on kirjoitettu suomeksi paljon hyviä kirjoja, osakesalkun rakentaminen itse ei ole mielestäni laisinkaan helppoa. Omaksuttavan teoreettisen pohjan määrä on suuri ja asioiden syvällisempi ymmärtäminen vaatii melko hyvää matemaattista taustaa. Lisäksi risnkinä on, että erinäisistä psykologisista tekijöistä johtuen homma lipsahtaa helposti keinottelun puolelle. Lopputuloksena onkin valitettavan usein se, että yksityissijoittaja laittaa kaikki rahansa kiinni johonkin Talvivaaran tai Kansallisosuuspankin tyyppiseen kansanosakkeeseen.

Monille ratkaisuna on kävellä omaan tilipankkiin juttelemaan pankin sijoitusneuvojan kanssa. Pankkien omat rahastot huolehtivat sijoittajan puolesta sijoitusten allokoinnista omaisuusluokkien välillä sekä hajautuksesta omaisuusluokkien sisällä. Oman tilipankin rahastoihin sijoittamisen perusongelma on, että pankkien rahastojen kulut ovat usein täysin järjettömät. Pahimmillaan pankkien rahastoissa on yksi hallinnointipalkkio, minkä lisäksi pankin rahasto ostaa muita pankin rahastoja, joissa on taas yksi hallinnointipalkkio. Tilipankeilla on myös paha taipumus tuputtaa asiakkailleen kuukausittaisessa myyntikierrossa olevaa trendirahastoa, pahimpana esimerkkinä Nordean “riskitön” Mermaid.

Mikäli sijoitettava varallisuus on tarpeeksi suuri, on vaihtoehtona myös yksityispankkien tarjoama täyden valtakirjan varainhoito. Varainhoitopalvelut edellyttävät kuitenkin yleensä niin suurta sijoitettavaa varallisuutta, että ne ovat tavallisen keskituloisen ulottumattomissa. Varainhoitajan ja asiakkaan intressit eivät myöskään aina välttämättä kohtaa. Jos varainhoitajan saama tuotto perustuu varainhoitajan tekemien kauppojen määrään, voi varainhoitajan liika aktiivisuus tuoda turhia kaupankäyntikuluja. Jos taas varainhoitaja on passiivinen, voi asiakas alkaa kyseenalaistaa, että mistä hän oikein maksaa.

Näiden lisäksi jää jäljelle pari vuotta sitten kovasti pinnalla olleet indeksiosuusrahastot. Vaikka pidänkin indeksiosuusrahastoja ja passiivista sijoittamista pankin rahastoja tehokkaampana sijoitusmuotona, on indeksiosuusrahastoissakin  omat ongelmansa. Lisäksi sijoittajan pitäisi kuitenkin edelleen osata itse tehdä allokaatio eri omaisuusluokkien välillä sekä sijoitusten tasapainotus. Monet Kauppakorkeakoulusta ja Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneet kaverini ovatkin ratkaisseet ongelman sijoittamalla rahansa Seligsonin Pharos-varainhoitorahastoon.

Hyvän sijoitusratkaisun rakentaminen ei kuitenkaan ole loppujen lopuksi mitään rakettitiedettä. Homma menee karkeasti niin, että katsotaan sijoittajan ikä ja tämän jälkeen:

  1. Tehdään allokaatio omaisuusluokkien välillä
  2. Hajautetaan omaisuusluokkien sisällä
  3. Tasapainotetaan salkua tarvittaessa

Automatisoitujen sijoituspalveluiden (engl. robo-advisor) ideana on tehdä näitä kolmea asiaa mahdollisimman tehokkaasti ja pienin kuluin.

Yritykset kuten Wealthfront, Betterment ja FutureAdvisor keräsivät kukin viime vuonna sijoittajilta kymmenien miljoonien dollarien sijoitukset. Suomessakin näyttää tämän vuoden alussa aloittaneen ensimmäinen tämän alan yritys Taviq.

Olen liittynyt itse Betterment-palveluun ja vaikka en ei-amerikkalaisena voikaan tuota ottaa käyttöön, pidän näkemästäni erittäin paljon.

Robo-advisor -palvelut eivät toki ratkaise kaikkia keskiluokkaisen sijoittajan ongelmia. Esimerkiksi vero- ja perintösuunnittelu ovat jotakin sellaista, jossa luottaisin itse edelleen asiantuntijan apuun. Ilmeisesti nämä palvelut eivät ainakaan vielä huolehdi myöskään kassavirran hallinnasta. Perusajatus on kuitenkin mielestäni erittäin hyvä.

Jos robo-advisor alkoi kiinnostaa konseptina, tässä vähän lisää luettavaa:

2 vastausta artikkeliin “Automatisoidut sijoituspalvelut (robo-advisor)”

  1. Tuo mainitsemasi Taviq näyttää olevan sijoitusalan ammattilaisille 🙁

    Suomeenkin näyttää olevan ilmaantumassa vastaava palvelu, joskin ilmeisesti se ei ole vielä avannut oviaan: http://benemint.com/

    Mielellään tuollaiseen ainakin osan sijoituksista laittaisi.

    1. Taviq on näyttänyt vähän muuttaneen tapaa jolla kommunikoi palvelustaan.

      Tuohon Benemintiin käyttäisin testiä “voinko käyttää sitä tänään”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.