5 vinkkiä budjetointiin

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mallibudjetteja
Kilpailu- ja kuluttajaviraston mallibudjetteja

Tyypillinen tapa aloittaa budjetin tekeminen on etsiä jostakin joku valmis budjettipohja. Valmiita budjettipohjia löytyy esimerkiksi Martta-liitolta. Tämä vaihe on vielä helppo.

Kun budjettipohja on löydetty, alkaa sen täyttäminen. Tästä ongelmat yleensä alkavat. Mitä ihmettä eri kohtiin laittaisi? Tietoliikenne… hetkinen… laajakaista on 50 euroa kuussa. Matkapuhelinlasku oli viime kuussa 120 euroa, mutta se johtui siitä, että oltiin perheen kanssa lomareissussa… Sähkö? Öö… Paras kysyä Vauva-lehden keskustelufoorumilta, että paljon muilla on sähkölaskut… Tupakka… No se me kyllä lopetetaan nyt sitten kokonaan!

Mikäli budjetin eri kohtiin ei löydy muuten lukuja, katsotaan apua Kilpailu- ja kuluttajaviraston mallibudjeteista.

Tästä prosessista syntyvä budjetti:

  1. Ei kuvaa todellisia menoja
  2. On aivan liian tiukka
  3. Ei ota huomioon äkillisiä menoja

Lopputuloksena on, että budjetti lentää roskiin samalla hetkellä, kun se budjetissa määritelty tupakkalakko rikotaan ensimmäisen kerran.

Annoin tämän pohjalta reilu kuukausi sitten S-pankille haastattelun, jossa kerroin vinkkejäni budjetointiin. Ajattelin, että voisin avata näitä vinkkejä vielä hieman lisää.

1. Tutki mihin rahat menevät

Jos budjetti tehdään, tulisi sen perustua omaan tilanteeseen. Ensimmäisenä olisi siis hyvä selvittää, että mihin rahat tällä hetkellä oikeasti menevät. Omasta mielestäni tehokkain tapa tähän on kerätä kaikki kuitit talteen kuukauden ajan.

Toinen vaihtoehto on tehdä kaikki ostokset pankkikortilla. Tässä jää kuitenkin pois tieto siitä, että mihin rahat ovat menneet ruokakaupassa. Ruokakuittien analysointi voi olla nimittäin erittäin valaiseva kokemus. Itselleni oli aikoinaan järkytys huomata, että kuinka suuren määrän rahaa käytin kuukaudessa sipseihin, karkkeihin, limsoihin ja kaikenlaiseen muuhun roskaan.

2. Pidä budjetti aluksi erittäin yksinkertaisena

Helpoimpia tapoja kompastua budjetin tekemisessä on yrittää tehdä budjetista liian täydellinen. Yksi parhaista budjetointipohjista on Ramit Sethin I will teach you to be rich -kirjassa esittelemä malli:

  • 50-60 % pakolliset menot (vuokra/lainanlyhennys, laskut)
  • 20-35 % huvit
  • 10 % mahdolliset sijoitukset
  • 5–10 % säästöt

3. Ole rehellinen itsellesi

Yllä näkyvän Ramit Sethin budjettimallin upein puoli on, että siinä on rakennettu sisään huvittelu. Suurimmalla osalla suomalaisista talouksista hyvin suuri osa talouden tuloista kuluu ei-välttämättömiin asioihin.

Monet sanovat tässä vaiheessa, että ”meillä on rahat niin tiukilla, että kaikki rahat menee ihan vain välttämättömiin asioihin”. Jos budjetissa ei ole oikeasti tilaa 20-35 % huvituksille, on vaihtoehtoja karkeasti kaksi: karsia rajusti omasta elintasosta tai kasvattaa tuloja.

Suosittelen kuitenkin olemaan rehellinen itselle, katsomaan peiliin ja miettimään, että ovatko esimerkiksi tupakka, alkoholi, karkit, sipsit, kahvi ja viikottainen lottokuponki välttämättömiä menoja. Aika usein niitä ei-välttämättömiä menoja alkaa lopulta löytyä.

4.Rakenna itsellesi vararahasto

Kaikille meille tulee joskus äkillisiä menoja. Joudumme liikenneonettomuuteen, pesukone hajoaa tai lähiomaisemme kuolee. Tehokkain tapa varautua äkillisiin menoihin on rakentaa vararahasto.

Vararahaston rakentaminen oli ehkäpä paras yksittäinen taloudellinen päätökseni ikinä. Vararahastoni auttoi minua esimerkiksi joutuessani työttömäksi kuusi vuotta sitten.

5. Automatisoi säästäminen

Viimeinen vinkkini on automatisoida säästäminen. Teen itse niin, että kun palkkani tulee tilille, siirrän siitä automaattisesti 400 euroa kuukaudessa ruokatilille. Tämän jälkeen tililtä lähtee automaattisesti rahaa pakollisiin menoihin (esim. asumisoikeusmaksu) sekä säästöihin. Tilille jäävä raha on käytettävissä huvituksiin.

Tilien sijasta saman asian pystyy toteuttamaan käteisen rahan ja kirjekuorien avulla.

Tässä siis vähän lisää ajatuksia budjetoinnista. Otan tuttuun tapaan mielelläni kommentteja ja palautetta.

4 kommenttia

  1. Ei millään pahalla, mutta tämä artikkeli on sitä samaa vanhaa kierrätyskamaa, jota löytyy pilvinpimein netistä. Ei kiitos tällaisia artikkeleita.

  2. Ykköskohtakin kannattaa aluksi aloittaa mahdollisimman yksinkertaisesti eli mieluummin sillä pankkikortilla.

    Kakkoskohta on mielestäni selvästi tärkein kohta, koska suurin osa ihmisistä luovuttaa ensimmäisen askeleen epäonnistuttua ja monimutkaisuus on sen asian suurin vihollinen. Ykköskohta on jo itsessään sen verran yksinkertainen pankkikorttia käyttäen ettei sen pitäisi olla kovin vaikea, kun suurin osa käyttää jatkuvasti korttia.

    Itselleen valehteleminen on tosiaan helpoin asia ja pahin virhe.

    Kohdat 4 ja 5 eivät oikeastaan kuulu budjetointiin vaan mielestäni enemmän hyviin rahankäyttötapoihin ja jos ihan tarkkoja ollaan niin vararahaston kerääminen on pikemminkin seurausta hyvistä tavoista, koska ilman niitä ei vararahastoa saa kerättyä. Mitä tulee vararahastoon niin kovin suurta rahastoa ei voi säilyttää, koska inflaatio syö normaalisti vuosien varrella siitä turhan paljon.

    Tää viimenen osa on tietysti enemmän pilkunviilausta kuin todellista kritiikkiä..

  3. Toinen hyvä sivusto on kukkaronherraksi ohjelman sivu. kenties löytyy vielä.

    Aika optimistinen pitää olla, jos meinaa noilla tuloilla pärjätä mitä kulut on merkattu tuohon. Itse olen 3kk ajan tehnyt kuitit talteen ja tulostettuun Excell taulukkoon kynällä merkit. Äkkiä löytyy säästökohteita.

    Itselläni kuukaudessa se palkka tuo 1400€ nettona kuussa. Sillä kuitenkin pystyy lyhentämään OK-talon lainat, maksamaan ruuat, netit, puhelimet, auton huoltoineen yms.

    Olen myös saanut 6kk tulojen mukaisen puskurirahaston kasaan. Vuoden 2012 tammikuussa sitä ei vielä ollut kun aloitin sen järjestämisen. 40kk ja säästöön 100€ kuussa. Nyt laitan vain sen 80€ säästöön. Pakko himmata, koska tuossa 2014 vuodella mentiin välillä liian kovalla vyönkiristyksellä.

    Minä kirjaan päivittäisen sähkönkulutuksen taulukkon ja vuoden lopulla tulostan ja laitan kansioon. Kokonainen talouden kirjanpito ei vie paljoa. 1 arkille voi kirjoittaa vuoden kulutukset miltei mistä vain. Polttoaineista riittää kuukausittainen kirjanpito kuten ruuastakin. Nuo kakki saa sille yhdelle arkille ja vuosiraportin.

  4. Jussi ja TT: Tämä juttu oli tosiaan tällainen täydennys tuohon S-pankin tekemään juttuun, johon linkitin tuosta blogijutusta.

    TT: Olet ihan oikeassa, että nuo kaksi eivät liity niin suoraan budjetointiin. Nämä oli siis tarkoitettu lisäkommenteiksi tuohon S-pankin juttuun. Olisi ehkä pitänyt lainata tähän tuota alkuperäistä juttua niin tämä kokonaisuus olisi ollut fiksumpi. No, aina ei voi onnistua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tämä sivusto käyttää Akismetia roskapostin vähentämiseksi. Lue miten kommenttitietosi käsitellään.