S-market vs. Citymarket vs. Prisma

S-market vs. Citymarket vs. Prisma
S-market vs. Citymarket vs. Prisma

Vertailin edellisessä jutussani Tokmannin, S-marketin ja Citymarketin taloustavaroiden hintoja. Teidän lukijoiden toiveesta vertailun nyt S-marketia, Prismaa ja Citymarketia keskenään.

Heti alkuun huomautuksena, että tämän vertailun Citymarket ei ole ns. automarketti. Kysymyksessä on Hämeenlinnan keskustan Citymarket.

Valitsin testattavat tuotteet tutkimalla oman taloutemme ruokakuitteja viimeisen kuukauden ajalta. Tavoitteeni oli selvittää, että kannattaisiko meidän käydä hakemassa ruokamme Prismasta.

Kuten kuvasta näkyy, Prisma on yli puolessa tuotteita halvempi kuin S-market. Prismassa käyminen ruokaostoksilla ei kuitenkaan vaikuttaisi meille kannattavalta. Siinä missä S-market on meillä työmatkan (ja pyöräreitin varrella), on Prismaan meiltä matkaa 6,5 kilometriä yhteen suuntaan.

Käytännössä kävisimme Prismassa autolla. Olen itse käyttänyt autoilun kustannuksissa vakiolukuna 0,45 senttiä per kilometri. Tällä hattuvakiolla yhden Prisma-reissun hinnaksi tulisi 5,85 euroa. Vaikka laskisin autoilun kustannuksesi pelkän bensiinin hinnan, menisi yhteen Prisma-reissuun silti reilut 2 euroa. Tällaisella (meille) hervottomalla 70 euron ostoskorillakaan Prisman hintaetu S-marketiin nähden ei kuitenkaan ollut kuin 3,07 euroa.

Jos taas oletetaan, että olisimme oikein sissejä ja kävisimme Prismassa polkupyörällä, kuluisi ruokakaupassa käymiseen enemmän aikaa. Neljällä viikottaisella kauppareissulla tuhraantuisi arviolta viisi tuntia enemmän kuin nyt. Tämän voisi toki laskea hyötyliikunnaksi, mutta mutta…

Lopputulos siis on, että vaikka Prisma onkin S-marketia halvempi, Prismassa ruokaostoksilla käyminen ei ole ainakaan meille kannattavaa.

Tekijä: Markus Ossi

Markus Ossi on Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistunut ekonomisti. Markus on opiskellut rahoitusta HEC Montréalissa ja markkinointia ESC Reimsissä. HEC Montréalissa hän opiskeli sijoitusportfolioiden hallintaa, johdannaisinstrumenttien hinnoittelua sekä kaupankäyntiä rahoitusmarkkinoilla. ESC Reimsissä hän opiskeli markkinointia sekä brändien hallintaa. Markus on ollut säästämisen ja sijoittamisen asiantuntijana mm. Huomenta Suomessa, Kuningaskuluttajassa sekä Jenny+ -ohjelmassa.

6 vastausta artikkeliin “S-market vs. Citymarket vs. Prisma”

  1. Jos vertaillaan tuotteiden hintoja, vertaillaan tuotteiden hintoja. Jos taas vertaillaan liikkeiden sijainteja, liikenneyhteyksiä ja mikä on yksilölle kätevintä, verrataan niitä. Boldattu loppukommenttisi ei liity mitenkään hintavertailuun, eikä lukijoita kiinnosta henkilökohtaiset mieltymyksesi liikuntatottumuksiisi ja miten lähellä/kaukana oma kotisi sijaitsee liikkeistä.

  2. Fokus tässä jutussa on siinä, että missä ruokakaupassa käyminen on halvinta. Liikkeiden sijainneilla ja liikenneyhteyksillä on todella paljon tekemistä tämän kanssa.

    Automarkettien koko konsepti perustuu siihen, että tuotteiden kuljettamisen kustannus vieritetään asiakkaalle. Valitettavasti suurin osa ihmisistä laskee autoilun kustannukset aivan alakanttiin. Vaikka auto olisi todella bensapihi, on auton käytön todellinen kustannus yleensä aina vähintään 0,25 senttiä per kilometri.

    S-marketin tyyppiset kaupat taas tuodaan lähelle asiakasta, jolloin liikkeen tontin hinta on korkeampi. Lisäksi liikkeen varastot ovat pienempiä ja jakelu liikkeeseen kalliimpaa. Näin ollen hinnatkin ovat korkeampia.

    Aika harva asuu aivan automarketin vieressä, määritelmän mukaisesti. Ihmiset asuvat lähiöissä ja automarketit laitetaan jonnekin keskelle peltoa moottoritien varteen kauas keskustasta, missä maa on halpaa.

    Esimerkiksi Prisman ja S-marketin hintoja vertailtaessa tuhannen taalan kysymys yksittäisen perheen kannalta siis on nimenomaan se, että paljonko automarketiin meneminen maksaa a) ylimääräisenä polttoaineena b) ajan vaihtoehtoiskustannuksena.

    Samasta syystä Siwan hinnat ovat vieläkin korkeammat.

    Jos verrattaisiin pelkkiä hintoja ja vietäisiin argumentti absurdiuteen asti, voisi todeta, että kaikkien kannattaisi käydä ostamassa ruoka suoraan SOK:n logistiikkakeskuksesta, koska ruoka on siellä halvinta.

  3. Pitäisi itsekin tehdä vastaavanlainen vertailu. Lähikauppoina meillä on Citymarket,Prisma ja Lidl, kaikki joko ihan vieressä tai kätevästi työmatkan varrella.

    Osan hinnoista muistaa ulkoa, mutta jos tekisi kunnon vertailun, olisi siiyä ehkä enemmän hyötyä.

    Toki pystyn jo suoraan sanomaan, että cittari tulisi häviämään kisan.

  4. Sama täällä, kaikki kolme reitin varrella ja kaikki parin kilometrin säteellä toisistaan.
    Lidlin ja Cittarin edut ainoastaan sisäänheittotuotteissa eli niissä päivittäistarjouksissa, joita myyvät tappiolla.
    Normaalit kotitalousostokset voi huoletta tehdä Prismassa.
    Lisäksi bonukset, maksutapaetu ja parempi mieli, että rahat menevät omaan osuuskuntaan, joka mm. Salossa suurin yhteisöveron maksaja eli kaikki ei valu esim. Keskon osakkeenomistajille.

    1. Ymmärrän hyvin miten kauppoja voi verrata sijainnin ja siihen liittyvien ajan käytön ja liikkumiseen liittyvien kustannusten osalta. Mutta näitä asioita et pysty vertailemalla tuotteiden hintoja. Et pysty laskemaan logistiikkakustannusten eroja eri kauppojen tuotteiden hinnoista, koska hintoihin sisältyy paljon muitakin liiketoimintaan liittyviä kustannuksia ja voiton tavoittelua. Oletko esimerkiksi tarkastellut Siwan kauppapaikkojen ja henkilöstön kustannusten vaikutusta heidän hintoihin?

      Jos kilometrit ja ajan käyttö on vertailtava asia, kuten annoit ymmärtää, pitäisi eri talouksien sijainteja ja ajankäyttöä verrata eri liikkeiden osalta. Tällöin vertailtaisiin esimerkiksi käytettäviä kulkuneuvoja, kulkureittejä, asuinalueita ja liikkeiden sijainteja keskenään – ei tuotteiden hintoja. Tuotteiden hinnat yksinkertaisesti ei korreloi kävelyn, autoilun, julkisten, polkupyöräilyn jne. eroihin.

      Halvin ruoka löytyy kyllä tuottajilta, ei SOK:n logistiikkakeskuksesta. Mitä tulee sitten ruuan hakemiseen tuottajalta suoraan, ajankäytön hinta on jokaisella yksilöllä eri eikä se näy tuotteen hinnassa. Esimerkiksi työttömällä yksineläjällä on päivässä n. 12 tuntia aikaa hakea polkupyörällä perunat tuottajalta, kun taas työssä käyvä perheellinen ajelee autolla, sillä hänelle aika on arvokkaampaa kuin auton käytön kustannukset. Miten tämä näkyy kauppojen hinnoissa ja hintavertailussasi?

      Johtopäätelmät ovat tarkoituksenhakuisia jolla yritetään keksiä ontuva selitys tehdyille havainnoille, eivätkä ne yksinkertaisesti kestä päivänvaloa.

      1. Markus Ossi tarkasteli kirjoituksessaan omassa elinympäristössään sijaitsevan edullisimman ruokakaupan vaihtoehtoa ja keskittyi kirjoituksessaan oikeisiin seikkoihin. Jokainen arkielämää elävä tietää, että itselle edullisimman ruokakaupan valintaan vaikuttavat myös etäisyys ja kulkemiseen käytettävä aika, ei pelkät kaupan hinnat. Sinulla saivartelija on oma focus hukassa tai sitten et ymmärrä kirjoitettua tekstiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.