Törmäsin tänään amerikkalaiseen nyrkkisääntöön asuntolainan sopivasta suuruudesta. Sikäläisen nyrkkisäännön mukaan:
- Lainanhoitomenot eivät saa ylittää 36 % bruttopalkasta
- Asuntokulut eivät saa ylittää 28 % bruttopalkasta
Lainanhoitomenoihin lasketaan asuntolainan lisäksi myös talouden muut lainat (luottokortti, asuntolaina, autolaina, muut kulutusluotot).
Asuntokuluihin lasketaan mukaan lainan kulujen lisäksi:
- kiinteistövero
- kotivakuutus
- vastikkeet
Tämä 36 % nyrkkisääntö on konservatiivinen. Tämä nyrkkisääntö on kuitenkin yleisesti käytössä USA:ssa. Luku perustuu pitkän aikavälin kokemuksiin siitä tasosta, kuinka suuren asuntolainan amerikkalaiset kotitaloudet pystyvät maksamaan takaisin.
Hieman löyhemmässä (moderate) säännössä vastaavat luvut ovat 38 % ja 33 %. Kaikkein aggresiivisimmassa mallissa luvut ovat 41 % ja 36 %.
Näitä lukuja tulee muokata mikäli taloudessa on muita merkittäviä säästökohteita (eläke, opinnot) tai erityisiä kuluja (lastenhoito, oppilaitosten maksut, terveydenhuolto, elatusapu).
Yhdysvalloissa verot ovat toki erilaisia kuin meillä, mutta silti mielenkiintoista tietoa.
Tässä vielä pari laskuria:
- http://www.realtor.com/mortgage/tools/affordability-calculator/
- http://www.zillow.com/mortgage-calculator/house-affordability/
- https://www.creditkarma.com/calculators/affordability
- http://money.cnn.com/calculator/real_estate/home-afford/
”Kaikkein aggresiivisimmassa mallissa luvut ovat 41 % ja 36 %.”
?
Kaikkein riskisimmässä tapauksessa sallitaan, että lainanhoitomenot ovat 41 % bruttopalkasta ja asuntokulut 36 % bruttopalkasta.
Huomiona, että samaa laskentakaavaa käyetään myös suomalaisia asuntolainoja myönnettäessä. Eli maksimi saisi olla noin 30% tuloista.