S-pankki mainostaa tällä hetkellä kohtuullisen aktiivisesti S-sijoitusobligaatiotansa. Mainoksissa luvataan sijoittajille sekä tuottoa että turvaa. Mielestäni tässä ei saa oikein kumpaakaan.
Aloitetaan mielikuvista ja markkinoinnista. S-pankin koko lupaus heidän tullessaan markkinoille oli, että heiltä saa pankkipalvelut halvalla. Kymmenen suuryrityksen tuottoihin sidottu sijoitusobligaatio ei jotenkin sovi tähän kuvaan.
Toisena tulee kohderyhmä. Eräs S-pankin pomo mainosti pari päivää sitten televisiossa, että he tarjoavat pankkipalveluita myös niille, joille palkka ei tule tilille ihan joka kuukausi. Jeppistä jee. Missä universumissa sijoitusobligaatio on tälle kohderyhmälle fiksu sijoitustuote? Ei missään. Voin kuvitella sieluni silmin kun jollekin eläkettään nostamaan tulevalle mummolle myydään Prisman kauppareissulla sijoitusobligaatiota.
Entäpä tämä pääomaturva? Kuten Nordean Mermaid-tuotteeseen sijoittaneet huomasivat, pääomaturvatuissa sijoituksissa on aina liikkeellelaskijariski. YLE:n MOT-ohjelmaa lainatakseni:
Tapaus osoittaa, että termi ’pääomaturva’ ei takaa minkäänlaista turvaa. 1 500 asiakasta menetti yhteeensä 140 miljoonaa euroa, vaikka heille markkinoitiin sijoitustuotetta turvallisena ja riskittömänä.
S-pankin sijoitusobligaatio on rehellisemmin kuvattuna laina Svenska Enskilda Bankenille. Ja ei, en ole väittämässä, että Ruotsin suurin liikepankki SEB on menemässä nurin. Kannattaa vain ymmärtää, että mistä tässä tuotteessa on pohjimmiltaan kysymys.
Kulut tässä sijoitusobligaatiossa ovat valtavat. Sijoittaja menettää heti alussa 6 % ylikurssia. Tämä on aivan törkeä määrä rahaa. Jos sijoittaja on niin sivistynyt, että hänelle sopii tällainen tuote, pitäisi hänen kyllä osata strukturoida vastaava tuote itsekin.
En tiedä. Henkilökohtaisesti olen nyt vähän pettynyt S-pankkiin.