Riskinsietokyky ja sen selvittäminen

Wealthfrontin riskitoleranssikyselyn ensimmäinen kysymys
Wealthfrontin riskitoleranssikyselyn ensimmäinen kysymys

Olen taas alkanut miettiä aktiivisemmin passiivisista indeksirahastoista tehdyn sijoitussalkun käyttöä eläkesäästämisessä. Tämä liittyy aika vahvasti näihin aiempiin pohdintoihini robo advisor -palveluista. Mitä enemmän olen robo advisor -palveluihin tutustunut, sitä fiksummilta nämä vaikuttavat.

Olenkin tässä alkanut pikkuhiljaa tehdä tällaista jonkinlaista robo advisor -palvelua näin aluksi omiin tarpeisiini. Ajattelin kirjoitella tähän liittyviä ajatuksia tänne blogiinkin ihan vain omia ajatuksiani jäsentääkseni.

Robo advisor -palveluun mentäessä palvelut aloittavat kysymyspatterilla. Näiden kysymyspatterien tavoite on selvittää palvelun potentiaalisen käyttäjän riskinsietokyvyn. Tämä on ihan samaa asiaa mitä tavallisetkin sijoitusneuvojat tekevät vaikkapa pankissa uuden asiakkaan tavatessaan.

Robo advisor -palveluiden etuna tässä on että ne voivat muokata kysymyspatteria dynaamisesti asiakkaan antamien vastausten perusteella. Tällä tavoin riskinsietokyky saadaan selville nopeammin ja saatu tulos on parempi. Lisäksi robo advisor -palvelulle etuna tästä on että vähentämällä kysymysten määrää ja mukauttamalla kysymyksiä asiakkaan aiempien vastausten perusteella asiakkaat tippuvat harvemmin pois konversioputkesta.

Riskinsietokyvyllä tarkoitetaan sijoittajan kykyä sietää huomattavia ja nopeita muutoksia sijoitustensa arvossa. Riskinsietokyky (ja riskinottohalukkuus) määrittelee mihin omaisuusluokkiin hänen tulisi rahansa sijoittaa.

Riskinsietokyvyn ja omaisuusluokkien suhde ei ole välttämättä kovin intuitiivinen. Olen huomannut että pankeissa annettavat allokaatiot ovatkin vähän naiiveja. Ei ole esimerkiksi ollenkaan intuitiivista että asiakkaan riskinsietokyvyn alentuessa salkkuun kannattaa ottaa korkopaperien lisäksi myös esimerkiksi raaka-aineita. Kuitenkin kun tarkastellaan omaisuusluokkien välistä korrelaatiota huomataan että raaka-aineita salkkuun lisäämällä salkun riskisyys pienenee.

Kaikkein yksinkertaisin malli salkun allokaatioon on käyttää vain kahta omaisuusluokkaa, korkopapereita ja osakkeita (bonds & stocks). Tästä mallista puhutaan monissa klassisissa personal finance -kirjoissa. Ehkä tunnetuin nyrkkisääntö allokaatioon osakkeiden ja korkojen välillä on että sijoittajan pitäisi laittaa osakkeisiin sata miinus oma ikä prosenttia rahoista. Jos sijoittajan ikä on 20 vuotta, pitäisi osakkeissa olla 80 % varoista. Jos sijoittajan ikä on 80 vuotta, pitäisi osakkeissa olla vain 20 % varoista. Tässä mallissa omaisuusluokkia on tosiaan yleensä vain kaksi: osakkeet ja korkopaperit.

Pankkien normaaliasiakkaille tekemät analyysit eivät välttämättä ole tämän kummoisempia. Jos sijoitettava varallisuus on luokkaa 50 euroa kuukaudessa ei tarkempaan analyysiin välttämättä ole tarvettakaan. Joissakin tapauksissa sijoitusneuvojat käyttävät pidempää kyselykaavaketta jonka perusteella riskinsietokyky selvitetään.

Riskinsietokyky voidaan jakaa ihmisten käsitykseen riskistä (subjektiivinen riskinsietokyky) ja ihmisten kykyyn sietää riskiä (objektiivinen riskinsietokyky).

Objektiivinen riskinsietokyky kertoo onko sijoittajalla varaa ottaa riskiä. Objektiivinen riskinsietokyky kertoo myös onko sijoittajalla varaa odotella sijoitusten arvon nousua mahdollisen markkinoiden yleisen laskun aiheuttaman sijoitusten arvon laskun jälkeen.

Objektiivinen riskinsietokyky riippuu:

  • Sijoittajan iästä
  • Sijoitusten aikahorisontista
  • Sijoittajan taloudellisesta tilanteesta
  • Sijoitusten osuudesta talouden kokonaisvarallisuudesta

Subjektiivinen riskinsietokyky taas on ihmisten omaa näkemystä omasta riskinottohalukkuudesta.

Nuorten kyky sietää riskiä on suurempi kuin vanhusten. Jos nuori henkilö välttelee korkeaa tuottoa tarjoavia mutta riskisiä sijoitusinstrumentteja kuten osakkeita alhaisen riskinsietokykynsä vuoksi, on hänen hankalaa kerätä tarpeeksi varallisuutta eläkeikä varten. Vaikka henkilön subjektiivinen riskinsietokyky olisi alhainen tulisi hänellä silti olla hyvin aggressiivinen sijoitussalkku jos sijoitushorisontti on yli 20 vuotta. Tietyillä riskiprofiileilla optimaalisen salkun osakepaino voi olla yli 100 %.

Seuraavaksi tavoitteeni on yrittää saada aikaiseksi jonkinlainen dynaaminen kysymyspatteri jonka avulla saisin aikaiseksi sijoittajan riskiprofiilin yhtenä numerona 0-10 välillä sekä hyvän käsityksen sopivasta omaisuusluokkien määrästä. Otan erittäin mielelläni vastaan vinkejä siitä miten voisin tämän kanssa edetä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tämä sivusto käyttää Akismetia roskapostin vähentämiseksi. Lue miten kommenttitietosi käsitellään.