
Nollasummabudjetointi on tapa selvittää mihin kaikki rahat oikein menevät. Nollasummabudjetoinnilla voi myös päästä eroon ilmiöstä, jossa yhdestä päästä säästetyt rahat tuntuvat aina katoavan johonkin muuhun.
Perinteinen tapa aloittaa budjetointi on listata kuukauden menot kategorioittain. Apuna tässä käytetään tiliotetta ja laskuja. Ensimmäisenä listalle menee yleensä asunto, sitten sähkö- ja vesilaskut, matkapuhelinlaskut, ruoka ja ehkä lopuksi vakuutukset. Lopputulos on jotakin oheisen kuvan mukaista.

Perinteisen budjetin tyypillinen ongelma on että laskettaessa budjetoidut kuukauden menot yhteen näyttää siltä, että säästöön olisi mahdollista saada satoja euroja joka kuukausi. Kuitenkin kuun lopussa kaikki rahat ovat menneet.
Nollasummabudjetti eroaa perinteisestä budjetista siten että toisin kuin perinteisessä budjetissa, nollasummabudjetissa rahaa ei voi jäädä yli. Nollasummabudjetissa tulot ja menot ovat aina yhtä suuret.
Nollasummabudjetissa tulot ja menot ovat yhtä suuret koska jokainen sisään tuleva euro pitää käyttää johonkin. Tällä on tarkoitus estää perinteisen budjetin ongelma, jossa ylimääräiset rahat tulee tuhlattua vain johonkin.
Tämä voi tuntua vähän saivartelulta. Monet kuitenkin vannovat että juuri nollasummabudjetointi on auttanut heitä saamaan taloudellisen tilanteensa haltuun. Nollasummabudjetointi on auttanut erityisesti ihmisiä joista tuntuu, että heillä ei ole mitään kontrollia omasta rahankäytöstä. Olen itsekin saanut aikoinaan oman taloudellisen tilanteeni haltuun eräällä nollasummabudjetin variaatiolla.
Yritän seuraavassa kuvata nollasummabudjetoinnin prosessin vaiheittain.
Vaihe 1. Selvitä tämän kuun tulot
Ensimmäisenä vaiheena nollasummabudjetissa on selvittää tämän kuukauden tulot. Tämä on se raha mikä sinulla on käytettävissä seuraavana kuukautena.
Vaihe 2. Tee lista menoistasi
Kun tiedät tämän kuun tulosi, seuraavana vaiheena on listata kaikki seuraavan kuukauden menot.
Nollasummabudjetissa jokainen sisään tullut euro on käytettävä. Tämä ei tarkoita että ne pitäisi tuhlata. Nollasummabudjetissa säästöönkin laitettavat rahat ovat menoerä. Tämä on nollasummabudjetin tärkein ero tavalliseen budjettiin. Nollasummabudjetissa tulojen ja menojen summa on nimensä mukaisesti nolla.
Vaihe 3. Vertaa tuloja ja menoja keskenään
Kun kaikki menot on listattu, vertaa niitä tuloihisi. Tämä on yleensä se vaihe kun ahaa-elämyksiä alkaa tulla. Voit huomata, että käytät kuukaudessa satoja euroja haluihin. Näet ehkä että tulosi eivät riitä kattamaan menojasi. Tai ehkäpä toteat, että tilanteesi ei ole ollenkaan niin paha kuin kuvittelit.
Vaihe 4. Valitse mihin käytät ylimääräiset rahat
Kun olet selvittänyt paljonko budjetissasi on löysää, päätä mihin tämän ylimääräisen rahan käytät.
Jos sinulla ei ole vielä säästettynä 1000 euron vararahastoa, tee se ensin. Kun 1000 euron vararahasto on tehty, maksa pois korkeakorkoiset lainasi. Suosittelen itse pienimmän lainan maksamista pois ensin. Kun korkeakorkoiset lainat on hoidettu pois päiväjärjestyksestä, on aika täydentää vararahasto vastaamaan 3-6 kuukauden menoja.
Kun nämä ikävät asiat on hoidettu pois päiväjärjestyksestä, voit alkaa käyttää ylimääräisiä rahoja säästämiseen tai sijoituksiin.
Vaihe 5. Seuraa todellista kulutustasi
Budjetista ei ole hyötyä ellet seuraa sen toteutumista. Kannattaakin tarkistaa pari kertaa kuukaudessa mikä tilanne budjetin suhteen on.
Jos budjetti meinaa pettää jonkin kategorian osalta, yksi tapa hoitaa ongelma on todeta että tuon kategorian tuotteisiin ei enää käytetä senttiäkään rahaa tässä kuussa. Toinen tapa on siirrellä rahaa kategorioiden välillä. Tärkeintä kuitenkin olisi että rahaa menee niihin asioihin mitkä ovat oikeasti sinulle arvokkaita.
Mikäli et pysy tismalleen budjetissa jokaisen kategorian osalta, yritä olla lannistumatta. Aika usein pelkkä oman taloudellisen tilanteen seuranta alkaa hiljalleen auttaa tilanteen parantumisessa.
Katso myös nämä linkit, joita käytin apuna tämän jutun tekemisessä:
- How and why to use a zero-sum budget (The Simple Dollar)
- A zero-based budget: what and why (Dave Ramsey)
- The power of a zero-sum budget (Lifehacker)
Ps. Nollasummabudjetointi on YNAB-budjetointiohjelmiston ”sääntö numero 1”.
Lempikohtani kirjoituksessasi on:
”yksi tapa hoitaa ongelma on todeta että tuon kategorian tuotteisiin ei enää käytetä senttiäkään rahaa tässä kuussa.”
Tämä unohtuu monelta. Kun pitäisi vielä päästä, kun pitäisi vielä ostaa sitä ja tätä. Jos ei rahaa ole, niin sitten ei osteta. Tehokkain tapa säästää rahaa on olla käymättä kaupassa.
Yllättävää muuten huomata, ettei siihen kuole…
T: Ananas
Yksinhuoltajan selviytymisopas
http://neljajalkaamaassa.blogspot.fi/