Olen kirjoitellut täällä blogissa siitä miten säästämisoppaiden mukaan omasta nettopalkasta olisi hyvä laittaa vähintään 20 % säästöihin tulevaisuuden varalle. Monet pitävät tällaisen rahasumman laittamista säästöön omasta palkasta mahdottomana. Mistään kun ei voi enää säästää ja kaikki menee pakollisiin menoihin.
Mahdottomasta tulee kuitenkin yllättävän kivuttomasti mahdollista kun valtio pakottaa siihen.
Suomalaisten keskipalkka on viimeisimpien tietojen mukaan 3538 euroa ja mediaanipalkka 3135 euroa. Tuolla mediaanipalkalla laskettuna vuosituloksi tulee 37 620 euroa. Jos heitän tuon palkan veroprosenttilaskuriin omilla tiedoillani saan tulokseksi että tuosta palkasta jää käteen 28 973 euroa.
Vuonna 2016 työeläkemaksujen suuruus on keskimäärin 24 % bruttopalkasta. Tämä tarkoittaa että esimerkkimme suomalainen maksaa vuodessa työeläkemaksuja 9028 euroa. Tuosta nettopalkasta tämä on prosentteina 31 %.
Tämän pienen laskelmamme huikea lopputulos on että keskimääräinen suomalainen palkansaaja laittaa säästöön eläkepäiviään varten 31 % palkasta.
Miettikääpä jos meillä ei olisi työeläkejärjestelmää vaan meidän pitäisi maksaa itse omat eläkemaksumme? Kuinka moni suomalainen pystyisi laittamaan tilille tulevasta nettopalkasta 24 % itse säästöön eläkettä varten? Näin me vain teemme, koko ajan. Hallelujah, suomalainen hyvinvointiyhteiskunta!
Tätä leikkiä voi muuten jatkaa ja miettiä paljonko meillä on eläkesäästöjä kasassa 40 vuoden työuran jälkeen. Olettaen että sijoitusten tuotto on 8 % vuodessa (kuten tällaisissa laskuissa on usein tapana) keskivertosuomalaisella on säästettynä eläkeikää varten 2 524 744 euroa.
Kukin voi nyt tykönään miettiä miksi edes 5 % saaminen säästöön palkasta on niin pirun hankalaa vaikka 30 % (tai oikeammin 24 %) säästäminenkin käy kuin vettä vaan.
(Jos laskussa on virheitä antaa palaa. Tiedän kyllä että oikaisin pari mutkaa mutta perusmatikan pitäisi olla kunnossa.)
Hei! Käsittääkseni tuossa 24% on myös työnantajan maksama osuus. Työntekijä maksaa vähän yli 5% bruttopalkastaan ad 53v ja sen jälkeen noin 7,5% eläkkeelle jäämiseensä asti. En muista aivan tarkkaan desimaaleja. Toki voi ajatella, että myös työnantajan osuus olisi bruttopalkassa ilman pakko eläkemaksuja, mutta varmaa se ei ole. Todennäköisesti se siirtyisi osinkoihin.
Eihän työnantajan maksamia työeläkemaksuja voi laskea, että ne olisi maksettu palkasta, kun ne ei ole. Ne on tavallaan palkan päälle maksettuja lisiä, jotka menee eläkeyhtiöille.
Oikeammin n. 5 % palkasta palkansaaja maksaa eläkemaksuja…se on jo ihan eri summa. Ja tottakai säästämisen motivaatioon vaikuttaa se, onko eläkettä varten pakko säästää vai ei
Työnantaja tilittää keskimäärin 24% bruttopalkasta. Työntekijä maksaa 5,7% bruttopalkasta, ja työnantaja loput.
Pakko on tunnetusti hyvä nuoriso-ohjaaja. Eläkemaksut on sijoittamista, jonka tuloksista pääsee nauttimaan joskus yli kuusikymppisenä, jolloin eläkkeen pitäisi riittää elämiseen. Haaste on siinä, että vararahastoa tarvitaan useimmiten jo ennen sitä.
Mutta kyse lienee säästämisen motivaatiosta. Nuoret pystyvät säästämään pienistä tuloista esim. asunnon omarahoitusosuudet. Miksiköhän?
Moni pitää säästämistä hyödyllisenä mutta tarvittaisiinko silti konkreettinen tavoite? Vai voisiko tulevaan ”pahaan päivään” varautua esim. vakuutuksilla?
Tietenkin työnantajan maksamat maksut pitää laskea mukaan. Palkassa on vain kaksi merkityksellistä summaa:
– mitä työnantajalta lähtee rahaa (palkka + erilaiset maksut)
– mitä työntekijä saa tililleen (nettopalkka)
Näiden välissä on jokin summa, bruttopalkka, joka on täysin keinotekoinen.
Tilanne ei muuttuisi mihinkään, jos työnantajan maksut siirrettäisiin työntekijälle ja bruttopalkkaa nostettaisiin samalla summalla.
Eläkemaksut ovat erittäin huono sijoitus, jos ehtii kuolemaan ennen eläkeikää.
Eläkeikää nostetaan kokoajan korkeammaksi, joten yhä harvempi pääsee nauttimaan ”säästöistään”.
Eikö olisi reilua jos eläkkeen voisi nostaa ”kertamaksuna” kun eläkeikä on saavutettu =)
Petri, sen takia Suomessa on perhe-eläke.