Business Insider -lehdessä oli aika hauska juttu taloudellisista käsitteistä, jotka jokaisen täysipäisen aikuisen pitäisi tietää.
Tässä oma listani:
Vararahasto eli puskurirahasto
Todellinen tuntipalkka
Palkan sivukulut
Marginaalivero
Ansiosidonnainen päiväraha
Debit-kortti
Minimilyhennys
Luottotiedot
Velkalumipallo
Vaihtoehtoiskustannus
Ja alla samat tarkemmin.
Vararahasto eli puskurirahasto
Vararahasto on rahaa joka sinulla on tallessa yllättäviä menoja varten.
Jos elämme kädestä suuhun, joudumme aina jonkin yllättävän tapahtuman sattuessa turvautumaan luottokorttiin tai pahimmassa tapauksessa pikavippeihin. Mitä vähemmän rahaa meillä on käytettävissämme, sitä pienemmät yllättävät menot tuntuvat kriiseiltä.
Yleinen suositus puskurirahaston tai vararahaston suuruudeksi on 3 – 6 kuukauden menoja vastaava summa.
Todellinen tuntipalkka
Todellinen tuntipalkka on se rahasumma, jonka saat käteesi jokaista työtä varten uhraamaasi tuntia kohden.
Todellinen tuntipalkka = ((Nettotulot + Edut) – Työstä aiheutuvat menot) / Työn vuoksi käytetty aika
Todellisen tuntipalkan selvittämiseksi meidän tulee selvittää kolme lukua: työstä saadut tulot ja edut, työstä aiheutuvat menot sekä työhön käytetty aika.
Palkan sivukulut
Palkan sivukulut ovat lakisääteisiä, palkkasummaan perustuvia kuluja, joista työnantaja vastaa palkan lisäksi.
Palkan sivukuluja ovat esimerkiksi työnantajan sosiaaliturvamaksu, työnantajan osuus pakollisesta työeläkemaksusta ja työttömyysvakuutusmaksusta, tapaturmavakuutusmaksu sekä ryhmähenkivakuutusmaksu.
Palkan sivukulujen suuruus on noin 25 % bruttopalkan eli veroja edeltävän palkan päälle.
Marginaalivero
Marginaalivero eli rajavero tarkoittaa sitä veroa, joka menee lisätulosta. Jos tulosi nousevat yhdellä eurolla ja tästä lisäeurosta menevä vero on 0,45 euroa, marginaaliveroasteesi on 45 %.
Käsitettä käytetään Suomessa yleisesti ansiotuloverotuksen yhteydessä.
Marginaaliveron suuruutta voi arvioida Verohallinnon laskureilla.
Ansiosidonnainen päiväraha
Kokoaikatyötä hakevana työnhakijana sinulla on oikeus työttömyysetuuteen. Työttömyysetuus voi olla ansiosidonnaista päivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea.
Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on osa sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvaa työttömyysvakuutusta.
Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu työttömyyttä edeltävistä tuloista ja on yleensä Kelan maksamaa peruspäivärahaa suurempi.
Ansiosidonnaisen päivärahan saaminen edellyttää että olet ollut ennen työttömyyttä työttömyyskassan jäsen. Työttömyyskassaan kannattaa liittyä jo opiskeluaikana.
Debit-kortti
Debit-kortti on muovinen maksukortti, jota voidaan käyttää käteisen sijasta ostoksia maksettaessa.
Toisin kuin aiemmin Suomessa käytössä olleet kansalliset pankkikortit, debit-kortit kelpaavat maksuvälineenä myös ulkomailla.
Debit-kortti on samankaltainen kuin luottokortti. Debit-kortti eroaa luottokortista siten, että debit-kortissa rahat menevät suoraan kortinhaltijan pankkitililtä.
Sinun on pidettävä huolta, että tililläsi on tarpeeksi rahaa maksun maksamiseen. Muuten voit vahingossa ylittää tilisi saldon eli tilin rahamäärän.
Minimilyhennys
Minimilyhennys on se rahasumma, jolla sinun täytyy saataviasi minimissään lyhentää.
Jos maksat luottokorttilaskusta pelkän minimilyhennyksen, jäät luottokorttiyhtiölle velkaa. Tästä velasta alkaa juosta luottokorko ja tilinhoitomaksu.
Jos vain rahasi riittävät, sinun tulee maksaa (samalla viitenumerolla) luottokorttiyhtiölle laskulla ilmoitettu kokonaissaatava.
Luottotiedot
Jos et huolehdi laskuistasi tai veloistasi, voit saada merkinnän maksuhäiriöistä luottotietorekisteriin.
Jos rekisterissä on maksuhäiriömerkintä, on vaikea saada uutta pankkilainaa tai luottokorttia. Myös puhelimen tai internetyhteyden hankkiminen voi olla vaikeaa.
Luottotiedot voidaan myös tarkistaa, kun hakee uutta työpaikkaa tai haluaa vuokrata asunnon.
Merkintä säilyy rekisterissä 2–4 vuotta.
Velkalumipallo
Velkalumipallo on tapa päästä eroon veloista.
Velkalumipallon ajatuksena on maksaa pienimmät velat takaisin ensimmäisenä.
Matemaattisesti ajatellen tämä menetelmä tulee kalliimmaksi kuin korkeakorkoisimpien velkojen maksaminen takaisin ensimmäisenä.
Velkalumipallomenetelmän on kuitenkin huomattu käytännössä johtavan parempiin lopputuloksiin.
Vaihtoehtoiskustannus
Kun teemme jonkin ostoksen, pystymme käsittämään siitä syntyvän suoran kustannuksen. Kahden euron hampurilaisen ostaminen McDonald’sista tekee minusta kaksi euroa köyhemmän ja hampurilaisen rikkaamman.
Hampurilaisen ostamiseen liittyy myös epäsuora kustannus. Sen sijaan, että ostan kahden euron hampurilaisen, voin säästää kaksi euroa ja ansaita siitä korkotuottoa.
Hampurilaisen ostamisen vaihtoehtoiskustannus on rahan korkotuoton menettäminen.
Vaihtoehtoiskustannuksen käsitteen ymmärtäminen on tärkeää varsinkin autoa ja asuntoa ostaessa.
Bonustermi: Raha
Käteisraha on seteleitä ja kolikoita. Raha on vaihdon väline, arvon mitta ja arvon säilyttäjä.
Tässä oma listani. Mitä lisäisit listalle?
Haluaisitko avata vielä tarkemmin, miksi nämä termit ovat mielestäsi tärkeimpiä?
Miksi esimerkiksi velkalumipallo on tärkeämpi kuin veronpalautusten tai mätkyjen ymmärrys? Tiedän tapauksia, joissa vuoden aikana käytetään ja maksetaan luottoyhtiölle korkoja kun samalla maksetaan liikaa veroja, jotta ei vaan saataisi mätkyjä. Mätkyjä kun pidetään jonain rangaistuksena ja useiden tuhansien palautuksia ”kiitoksena” kiltistä kansalaisuudesta.
Veronpalautus ja mätkyt olisikin ollut mielenkiintoinen lisäys listaan. Monet luulevat että jos tulee palautuksia, kaikki on hyvin. Ja sitten niitä verovähennyksiä ei haeta…
Jätin oikeastaan tuon veronpalautuksen tästä pois siksi että siihen liittyy joitakin sellaisia jippoja että niistä ei oikein edes uskalla kirjoittaa. Jotkut nuo tietävät ja säästävät tuon seurauksena jopa tuhansia euroja veroissaan. Ja en puhu mistään rikkaista vaan ihan tuollaisista 25 000 euron vuosituloilla olevista.
Ehkä muutamat muutkin marginaalikäsitteet voisivat olla hyödyllisiä. Esim. rajahyödyn (marginaalihyödyn) käsite voisi tehokkaasti auttaa arvioimaan sitä että miten paljon järkeä on paljousalennuksien hyödyntämisessä. Marginaalikustannus on ehkä intuitiivisempi — kuluttajat osaavat hahmottaa sitä jopa niin hyvin että lähes kaikki nettikaupat tarjoavat porrastettuja postikuluja.
Mietin vähän että tekisin kuluttajan version tästä. En tiedä onko noi marginaalikäsitteet niin tärkeitä tavan tallaajalle. Ehkä oleellisempaa olisi ymmmärtää noihin perustuvat hintadifferointi sekä ajatus siitä että esim. joulukuusen hinta on sen 25 senttiä mikä tarkoittaa että niitä voi ostaa 25 sentillä. Informaatiohyödykkeissähän tämä tarkoittaa että ne saa sitten nollalla eurolla.