FIRE:n nopeuttaminen ulkomaille muutolla

If Europe were once united in the sharing of its common inheritance there would be no limit to the happiness, the prosperity, and the glory.

– Winston Churchill

SDP ehdotti viime viikolla pienten listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristämistä. SDP:n ehdottamassa mallissa omistajayrittäjän verotus kiristyy sitä enemmän mitä pienempi yritys on. Isojen yritysten verotukseen ehdotus ei vaikuta millään tavalla.

Suomi ei kuitenkaan kuulu Varsovan liittoon vaan Euroopan unioniin, joten demarit eivät ainakaan toistaiseksi voi alkaa ampua maasta pois pyrkiviä yrittäjiä rajalle.

Päinvastoin.

Yksi Euroopan unionin keskeisiä periaatteita on ihmisten, tavaran, rahan ja palveluiden vapaa liikkuvuus. Jokaisella EU:n kansalaisella on oikeus asua, matkustaa, tehdä työtä, opiskella ja yrittää missä tahansa Euroopan unionin jäsenvaltiossa.

Tämä sai minut pohtimaan voisiko kuinka paljon FIRE:n saavuttamista voisi nopeuttaa siirtämällä itsensä ja yrityksensä johonkin toiseen EU-maahan. Otin tähän laskuihin pohjaksi oman, erittäin pienimuotoisen yritystoimintani.

Laskujeni lähtöoletuksena on että yrityksen liikevaihto on 200 000 euroa vuodessa. Yrityksen kulut ovat 12 500 euroa vuodessa. Yrityksen voitoksi jää 187 500 euroa.

Oletetaan lisäksi, että omistajayrittäjä haluaa siirtää kaiken tuloksen mahdollisimman nopeasti henkilökohtaiseksi omaisuudeksi. Henkilökohtaisen omaisuuden puolelle saatu varallisuus sijoitetaan 3,5 % verojen jälkeisellä tuotto-odotuksella.

Lasketaan aluksi kuinka paljon omistajayrittäjälle jää vuodessa käteen verojen jälkeen Suomessa sekä St. George’s Islandin saarivaltiossa.

Suomi

Suomessa yritys maksaa ensin voitoista 20 % yhteisöveron. Voitoksi jää 187 500 * 0,8 = 150 000 euroa.

Kertauksen vuoksi Suomessa listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusmalli on seuraava:

Jaetusta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa 150 000 euroon saakka, jos jaettu osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta.

Jos osinko ylittää osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun 8 %:n tuoton, ylimenevästä osasta 75 % on osingonsaajalle ansiotuloa ja 25 % verotonta tuloa.

Ansiotuloja verotetaan progressiivisen veroasteikon mukaan eli ansiotulojen veroprosentti nousee tulojen kasvaessa.

Helppoa kuin heinänteko!

Koska yrityksemme jakaa joka vuosi koko tuloksen osinkoina omistajayrittäjälle, on osakkeiden matemaattinen arvo 150 000 euroa.

Kahdeksan prosentin tuotto 150 000 euron matemaattiselle arvolle on 12 000 euroa.

Tästä 12 000 eurosta veronalaista pääomatuloa on 3000 euroa. Vero pääomatulosta on 900 euroa.

Lopusta 138 000 eurosta ansiotuloa on 75 % eli 103 500 euroa. Ansiotulojen vero on 44917,20 euroa.

Yrittäjälle jää käteen 105 082,80 euroa.

St. George’s Island

St George’s Islandin saarivaltiossa yhteisövero on 10 %. Osingoista maksetaan samoin kymmenen prosentin tasavero.

Yrityksen tulos verojen jälkeen on 168 750 euroa. Tämä koko summa maksetaan yrittäjälle osinkoina. Osingoista menee 10 % tasavero.

Yrittäjälle jää käteen 151 875 euroa.

Kulutason vertailu

Lasketaan seuraavaksi paljonko perheellisellä esimerkkiyrittäjällämme jää käteen kulujen jälkeen Suomessa ja St. George’s Islandin saarivaltiossa.

Otetaan Suomen osalta pohjaksi teiniperheen budjetti, joka on Helsingissä 4200 euroa kuukaudessa eli 50 400 euroa vuodessa.

Paljonko vastaavan perheet kulut voisivat olla St. George’s Islandilla?

Otetaan analyysin lähtökohdaksi Tilastokeskuksen viitebudjetti. Tässä tärkeimmät kategoriat ovat suuruusjärjestyksessä:

• asuminen
• liikenne
• elintarvikkeet
• vapaa-aika
• kodinkoneet
• vaatteet ja jalkineet

Koska kysymyksessä on veroparatiisivaltio, asuminen on todennäköisesti kalliimpaa kuin Suomessa. Esimerkiksi Monacossa vuokrat ovat jopa kymmenkertaisia Suomeen nähden.

Koska autoveroa ei ole, liikkuminen on teorissa huomattavasti Suomea edullisempaa. St. George’s Island ei ole kuitenkaan investoinut riittävästi infrastruktuuriin, minkä vuoksi liikenne saarella on ruuhkautunutta.

Myöskään sähkö- ja vesijohtoverkon kapasiteetti ei ole kyennyt pysymään väestönkasvun perässä. Sähkökatkot ovat yleisiä. Esimerkkiperheellämme onkin asunnossaan oma generaattori ja 40 000 litran vesitankki.

Veroparatiisivaltiomme sijaitsee etelässä, joten elintarvikkeet ovat täällä Suomen hintoja edullisempia.

Alhaisesta arvonlisäverosta ja ammattiliittojen puutteesta johtuen palvelut ovat halpoja. Vapaa-aikaan ja muihin palveluihin meneekin paljon vähemmän rahaa kuin Suomessa.

Kodinkoneiden hinta on käytännössä identtinen.

Vaatteita ja jalkineita saa runsaammasta tarjonnasta johtuen halvemmalla kuin Suomessa.

Suomalaisen lapsiperheen viitebudjetista ei mene terveyskuluihin kuin noin 5 %. Veroparatiisivaltiossamme sairaanhoidosta maksetaan todellisten kulujen mukaan. Siinä missä synntys Suomessa maksaa joitakin satasia, St. George’s Islandilla perussynnytyksen kulut ovat noin 4000 euroa.

St. George’s Islandilla meille tulee myös joitakin kuluja, joita Suomessa asuvalla ei ole. Päiväkotimaksu on täällä 800 euroa lapselta kuukaudessa. Koulun lukukausimaksu on 25 000 euroa.

(Tässä välissä on pakko todeta sivuhuomautuksena että vaikka vitsailinkin vähän tuossa alussa demareista, olen tyytyväinen että SDP on hallituksessa. Luotan siihen että demarien nykyjohdolta löytyy niin paljon elkärankaa että he heittävät gallup-mittausten pohjalta tehtävän populistisen politiikan roskiin ja alkavat taas käyttäytyä kuten vanhan valtionhoitajapuolueen kuuluu käyttäytyä.)

Takaisin asiaan.

Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi että perheen kulut ovat täysin samat St. George’s Islandilla.

Crossover point -laskelma

Kuvitteelliselle (perheelliselle) omistajayrittäjällemme jää Suomessa kulujen jälkeen säästöön  54 682,8 euroa. St. George’s Islandilla säästöön jää 97 000 euroa.

Syötin nämä luvut netistä löytyvään FIRE-laskuriin. Asetin laskurin parametreiksi sijoituksen oletetuksi tuotoksi 3,5 % (verojen jälkeen). Lisäksi otin oletukseksi että  sijoituspotista voidaan turvallisesti nostaa 4 % vuodessa (ks. neljän prosentin sääntö).

Näillä luvuilla laskettuina taloudellisen riippumattomuuden saavuttamisessa kestää Suomessa asuen ja yrittäen 17,2 vuotta, St. George’s Islandilla 10,8 vuotta.

Prosentteina vähennys aikaan on 37,2 %.

Conclusions

Ensinnäkin otan mielelläni vastaan korjauksia laskuihini. On täysin mahdollista että tein noissa jonkin virheen.

Tein tässä varsin rajun oletuksen siitä että koko tulos nostetaan kerralla ulos yrityksestä joka vuosi. Todellisuudessa yrityksestä ei tarvitse nostaa ulos kuin juuri sen verran että perheen kulut tulevat katetuksi. Loput rahoista voi sijoittaa yrityksen sisällä. Olisi mielenkiintoista laskea tämäkin auki.

Näillä luvuilla ulkomailla asuva omistajayrittäjä voi saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden 6,4 vuotta Suomessa asuvaa nopeammin.

Ajan nopeutuminen (37,2 %) on hyvin lähellä nettotulojen eroa (43,6 %). Olen nyt niin väsynyt etten osaa ajatella kasvaisiko tuo erotus jos sijoitusten tuotto-odotusta kasvatettaisiin.

EU:n jäsenvaltion asukkaina voimme asua ja työskennellä juuri siinä EU-maassa missä haluamme. Tätä oikeutta voi ja kannattaa hyödyntää.