Omaa osaamista vastaavan työpaikan löytäminen

Duunipaikka ois kiva
Duunipaikka ois kiva

Voin heti alkuu todeta että en ole mikään HR-puolen asiantuntija. Nämä kommentit perustuvat pelkästään omiin havaintoihini rekrytointiprosesseissa mukana olleena henkilönä.

Oletetaan että olet jäänyt työttömäksi. Sinulla on yliopistotutkinto. Menet työvoimatoimiston sivuille etsimään työpaikkoja. Mitä työpaikkoja näet listattuna?

Todennäköisesti löydät MOL:n sivuilta terveydenhoitoalan työpaikkoja (lääkäri, sairaanhoitaja, puheterapeutti), erilaisia provisiopalkattuja myyntitehtäviä sekä tiettyjä manuaalisia töitä (siivoojat, koneistajat, suurtaloustyöntekijät).

Missä ne kuuluisat oman alan työpaikat luuhaavat?

Katsotaan ensin mitä osaaminen oikeasti tarkoittaa. Työpaikat voi jakaa karkeasti seitsemään tasoon vaaditun osaamisen perusteella:

  1. Maailman parhaat: Professorit, tiedemiehet, huippuvirkamiehet, pääjohtajat.
  2. Huippuasiantuntijat: Lääkärit, asianajajat, johtajat.
  3. Asiantuntijat: Psykologit, opettajat, sairaanhoitajat, putkimiehet.
  4. Ammattilaiset: Kirjanpitäjät, asiakaspalvelijat, teknikot.
  5. Tehtävään koulutettavat: Kassatyöntekijät, vastaanottovirkailijat.
  6. Itsenäiset kädet: Autokuski, vartija, koneen käyttäjä, siivooja.
  7. Linjaston osat: Pakkaaja, tuotantotyöntekijä, varastotyöntekijä, suurtalouskokit, pikaruokatyöntekijät.

Etkö löydä itseäsi mistään tästä luokittelusta? On hyvin mahdollista että roolisi aiemmissa työpaikoissa on ollut toimia organisaation liimana. Tämä voi tarkoittaa sitä että vaikka aiemmin olisit saanut osaamistason 3 palkkaa, joudut nyt hakemaan osaamistasojen 5-7 töitä.

Jos oletetaan että sinulla kuitenkin on osaamista, on hyvä tiedostaa että eri tason osaamista haetaan eri kanavista.

Tärkeimmät rekrytointikanavat yritysten näkökulmasta ovat henkilökohtaiset verkostot, rekrytointiyritykset, työnhakusivustot, rekrytointitilaisuudet sekä sisäinen rekrytointi. Koska sinulla ei ole töitä, sisäinen rekrytointi on tässä irrelevantti.

Yrityksen näkökulmasta kaikilla näillä kanavilla on hyviä ja huonoja puolia (ks. taulukko alla).

Rekrytointikanavien ominaisuuksia (Lähde: Tardos & Pedersen 2011)
Rekrytointikanavien ominaisuuksia (Lähde: Tardos & Pedersen 2011)

Mistä sitten löydät oman alasi työpaikan? Tämä riippuu osaamistasostasi.

Maailman parhaita osaajia haetaan suorahaulla. Jos olet maailman parhaita oman alasi osaajia, sinun tehtäväsi on varmistaa että suorahakua tekevät löytävät sinut.

Huippuasiantuntijoiden osalta moniin tehtäviin rekrytoidaan opiskelijoita suoraan yliopistoista rekrytointitilaisuuksien kautta. Tämän jälkeen liikkuminen työpaikkojen välillä tapahtuu lähinnä henkilökohtaisten verkostojen kautta.

Julkisen puolen asiantuntijapaikat laitetaan yleensä näkyviin MOL:n sivuille.

Yksityisen puolen asiantuntijapaikkojen osalta tilanne on hankalampi niin yritysten kuin työnhakijoiden näkökulmasta. Yritykset luottavat kokemukseni perusteella eniten omien verkkosivujensa kautta tulleisiin avoimiin hakemuksiin ja henkilökohtaisiin verkostoihin. Yritykset käyttävät lisäksi apuna rekrytointiyrityksiä, jotka laittavat paikat näkyville todennäköisesti ainakin Monster.fi-sivustolle.

Joitakin ammattilaisia haetaan MOL:n kautta. Myös yksityiset työnhakusivustot ovat suosittuja rekrykanavia. Joillakin aloilla käytetään paljon vuokratyöfirmoja.

Tehtävään koulutettavissa töissä yrityksen näkökulmasta ihanteellinen työntekijä on nuori tai opiskelija. Tämän johdosta yritykset voivat hakea tämän tason töitä enemmän mainoskampanjaa muistuttavilla tavoilla nuorten suosimista medioista (oppilaitosten seinät, verkkosivustot, sosiaalinen media).

Itsenäisten käsiä ja linjaston osia ei todennäköisesti haeta enää rekrytointiyritysten kautta. Vuokratyöhakufirmat ja MOL ovat tällä tasolla suosituimpia väyliä. Myös nykyisten työntekijöiden kontaktit nousevat osaamistasolla uudestaan arvoonsa. Tämä johtuu osittain siitä että yritykset rekrytoivat tälle osaamistasolle mielellään opiskelijoiden lisäksi maahanmuuttajia.

Ps. MOL:n kautta työn hakeminen antaa negatiivisen signaalin työnhakijasta. Sama pätee MOL:n CV-pohjan käyttämiseen.

Kommentteja, vastaväitteitä? Antaa palaa.

#100dayhustle nro. 1

Yksi ajatus artikkelista “Omaa osaamista vastaavan työpaikan löytäminen”

  1. Ajattelen, että aika moni paikka menee nykypäivänä sille, joka on ns. hyvä tyyppi ja työnhaussa on oltava todella aktiivinen, jos sinulla ei ole valmiiksi omalla alalla ns. nimeä. Omaa brändiä kannattaa rakentaa mm. twitterissä aktiivisesti.

    Vain julkisen puolen vakituiset virat laitetaan hakuun, koska näin laki edellyttää. Muuten julkisen puolen asiantuntijoitakin palkataan usein ilman hakumenettelyä ja itse rekrytoin julkisen puolen asiantuntija ja esimiestehtäviin ajoittain ns.epävirallisia kanavia käyttäen, jos ei ole virkamenettelystä kyse. Haluan paikkaan hyvän tyypin.

    Kollega on töissä yksityisellä puolella ja heillä taas laitetaan paikka auki silloinkin esim. omissa some-kanavissa, kun ei olla oikeasti aktiivisesti rekryämässä. Halutaan näyttää yrityksen kasvupotentiaalia ja vetovoimaa aika ajoin. Toki palkkaavat, jos oikea tyyppi ottaa yhteyttä, mutta aktiivinen haku tapahtuu verkostoissa.

    Tässä kuussa ilmestyi Rekrytoinnin tila 2019 tutkimus. Oletko jo ehtinyt tutustua. Duunitorilta löytyvät laajemmat tulokset, mutta 7 bullet pointia löytyy täältä https://blog.recright.com/fi/rekrytoinnin-tila-2019

    S-ryhmä näyttää tänä kevään rakentaneen brändiään rektytointiviestinnän kautta. Olen mielenkiinnolla seurannut. Sinne haetaan tehtävään koulutettavia tyyppejä ja viestintä on keskittynyt mm. kesätyöntekijöihin. Kaikilla on pulaa tekijöistä. Hyvät tyypit saavat näissäkin tehtävissä valita itse paikkansa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.