Köyhät maksavat usein ruoasta enemmän kuin rikkaat. Köyhät eivät yksinkertasesti voi hyödyntää ruoan ostamiseen liittyviä säästövinkkejä.
Pienemmän pakkauskoon valitseminen
Ruokaa ostaessaan köyhät valitsevat halvimman (pienimmän) pakkauskoon. Rikkaat voivat ostaa suurempia pakkauskokoja. Suuremmissa pakkauksissa ruoan kilohinta on alhaisempi.
Köyhät eivät pääse automarketteihin
Parhaimmat alennukset ovat usein tarjolla vain suurissa automarketeissa. Varsinkaan köyhät lapsiperheet eivät pääse hyödyntämään näitä tarjouksia.
Esimerkiksi vaipat voivat olla Citymarketin kampanjoissa puolet halvempia kuin pienessä kaupassa.
Köyhien ostamassa ruoassa on vähemmän vitamiineja
Roskaruoan ravintoarvot ovat yleensä huonommat kuin kalliin ruoan. Roskaruoassa ei esimerkiksi ole juurikaan vitamiineja. Tämän seurauksena köyhät päätyvät maksamaan enemmän rahaa samasta määrästä ravintoaineita.
Rikkaat saavat ilmaista ruokaa töissä
Siinä missä köyhät joutuvat maksamaan jokaisesta ateriastaan, rikkaiden päivittäiset ateriat ovat usein ilmaisia. Monet varakkaiden henkilöiden työpaikat tarjoavat ilmaisen aamupalan. Myös lounaat nautitaan usein firman piikkiin.
Rikkaat saavat alkoholin ilmaiseksi
Varakkaiden henkilöiden ei tarvitse ikinä maksaa alkoholista. He saavat alkoholia lounaalla, illallisilla, yökerhoissa ja kutsuilla. Lisäksi heille lahjoitetaan vuoden aikana suuria määriä alkoholia.
Rikkailla on suurempi varasto ruokaa kotona
Köyhien varastot ovat yleensä pienempiä kuin rikkaiden. Jos rikkaalla henkilöllä on nälkä, hän voi yksinkertaisesti syödä jotakin varastoistaan ilmaiseksi. Köyhän on aina käytävä ostamassa uusia tuotteita.
Köyhillä on vähemmän aikaa laittaa ruokaa
Köyhät asuvat kauempana keskustasta ja käyttävät todennäköisemmin julkisia kulkuneuvoja. Tämän vuoksi köyhillä ei ole yhtä paljon aikaa laittaa itse ruokaa. Tämä ajaa heidät ostamaan kalliita, ravintoköyhiä eineksiä sekä pikaruokaa.
Köyhät eivät voi ostaa kaupan omia merkkejä
Koska köyhät asioivat useimmiten pienissä kaupoissa, he eivät voi hyödyntää kaupan omia merkkejä.
Köyhät eivät voi hyödyntää pakastinta
Monilla köyhillä ei ole pakastista tai heillä on ainoastaan pakastinlokero. Tämän vuoksi he eivät voi valmistaa ruokaa pakastimeen.
Köyhien kaupat ovat kalliimpia
Köyhien asuinalueiden kaupat ovat pieniä. Koska kaupat ovat pieniä, ovat niiden kulut suuremmat. Koska niiden kulut ovat suuremmat, on ruoan hinta pienissä kaupoissa korkeampi.
Tämä oli käytännössä ruokaostosten perussäästövinkkien lista mutta käänteisenä.
Lähteitä ja lisätietoa:
- Chung, Chanjin & Jr, Samuel. (2005). Do the Poor Pay More for Food? An Analysis of Grocery Store Availability and Food Price Disparities. Journal of Consumer Affairs. 33. 276 – 296. 10.1111/j.1745-6606.1999.tb00071.x.
- http://www.economicswebinstitute.org/essays/poorpaymore.htm
Ajatuksia herättävä kirjoitus… minusta osittain on kysymys myös siitä, että köyhän mieli voi olla jatkuvasta huolehtimisesta johtuen niin kuormittunut ettei jaksa olla luova tai edes ajatella nenäänsä pidemmälle. Köyhyydellä tuntuu olevan kokonaisvaltaisesti lamaannuttava vaikutus…
Köyhyyden vaikutus aivoihin on tosiaan aivan oma tarinansa. Lisää aiheesta: https://www.psychologytoday.com/intl/blog/am-i-right/201210/the-effects-poverty-the-brain
Pääosin oikeassa, mutta yksi selkeä ristiriita.
Varsinkin K-Marketeissa on tarjolla hyvin isolla prosentilla Pirkka-tuotteita. Ne ovat erittäin yliedustettuja, kaikista tuotteista ei välttämättä ole edes tarjolla ”merkkituotetta”.
Jos siis tuo aiempi väite, että köyhät eivät asioi automarketeissa, pitää paikkansa, niin silloin köyhät ostavat suhteellisesti enemmän kauppojen omia merkkejä.
Toisaalta taas tuo automarketissa asiointi ei välttämättä vähennä ruoan hintaa, jos laskee mukaan kaikki kulkemiskulut. Toki autolla voidaan tuoda niitä isompia pakkauksia, mutta jos käydään useita kertoja viikossa 5-10 km päässä automarketissa hakemassa maitoa, niin sen litrahinta on aika kallis lähikauppaan verrattuna.
Tämäkin on aivan totta.
Hei,
minulle jäi hiukan epäselväksi, miksi köyhät asioisivat vain pienissä ja sitä kautta hintavimmissa kaupoissa. Itselläni on sekä pääkaupunkiseudulta että täysin maaseudulta kokemusta, mutta ei mitään siltä väliltä eli en tunne pienempien kaupunkien kauppoja. Maaseudulla aivan syrjässä asuvilla lähes kaikilla on auto ja pääkaupunkiseudulla (ainakin Helsingissä) ns. halvemmilla asuinalueilla on lähes kaikkialla mahdollisuus asioida Prismassa, Citymarketissa tai Lidlissä, joissa on halvempia hintoja ja mahdollisuus ostaa isompiakin eriä, vaikka autoa ei omistaisikaan.
Köyhänä useamman lapsen yksinhuoltajana ja juuri tällä hetkellä hoitotuella ja muilla sosiaalietuuksilla eläjänä kerrytän siitä huolimatta kyllä kotivaraa jatkuvasti ja kaapeissa on ruokaa jatkuvasti silloinkin, kun tilillä ei ole rahaa.
Tässä tullaan siihen että kuka on köyhä ja mikä on köyhä asuinalue. Jos katsot Helsingissä esimerkiksi Koskelaa (köyhin asuinalue), lähimmät kaupat ovat Alepa ja K-market. Prismat, Citymarketit ja Lidlit sijaitset enemmänkin halvoilla tonteilla, ei niinkään köyhillä alueilla. Prisma ja Citymarket ovat automarketteja, jotka on tehty saavutettaviksi autolla. Auton omistava taas ei yleensä uppoa enää köyhän määritelmään.
Vaikka olet hoitotuella ja sosiaalietuuksilla, se ei tarkoita että olet välttämättä näiden määritelmien mukaan köyhä. Oikeampi määritelmä voisi olla että olet varaton.
Osuvasti kommentoitu.
Osui ja upposi. Alkukuussa on rahaa ostaa jotain joten pitää koko kk edestä ostaa varastoon kun rahaa vielä on (pienentää todenköisyyttä turhiin heräteostoihin). Säilykkeitä ja pakasteita. Tuoreus on kallista vaikka sesonkikasviksilla menisikin eikä montaa viikkoa viitsisi samaa pupeltaa. Laadusta pakko tinkiä jos nälässä ei koko aikaa halua olla.
Köyhyydessä elävänä tulee ruuan suhteen luovemmaksi mutta samalta myös väsyneemmäksi, ei jaksa panostaa.
Ihan hanurista jos kauppojen halpamekit nostetaan samaan hintaluokkaan kuin ns normimerkit. Ne ovat paljon heikompilaatuisia. Toki seassa muutama erinomainen yksilö hinta-laatusuhteeltaan mutta pääasiassa laatu kärsii.