Säästämisaste vs. tulot

Säästämisaste vs. tulot
Säästämisaste vs. tulot

Törmäsin eilen mielenkiintoiseen väitteeseen. Brittiläinen psykologi Peter Collett vaikutti esittävän että säästämisaste ei riippuisi tuloista:

The widely held idea that people don’t save because they can’t afford it has been completely discredited by the extensive research conducted by Daryl Collins and his colleagues.

Väite oli niin mielenkiintoinen että minun oli pakko tutkia tuota lisää.

Lähdin etsimään tietoa miten tulot vaikuttavat säästämisasteen. Selkein löytämäni data on peräisin Don’t quit your day job -sivustolta. Tämän sivuston tekijät olivat muokanneet amerikkalaista vuoden 2012 Consumer Expenditure Survey -dataa. Otin heidän tietonsa ja tein yllä näkyvän kuvan.

USA:ssa säästämisaste on keskimäärin nollassa 40 000 dollarin vuosittaisilla nettotuloilla. Tämän jälkeen säästämisaste alkaa kasvaa. Säästämisaste tasaantuu noin 40 % tasolle.

Alle 40 000 euron nettotuloillakin osa rahan käytöstä menee omaisuuden kasvattamiseen. Käsitin tämän niin että alle 40 000 euron nettotuloilla ihmiset säästävät käytännössä omaan asuntoonsa.

Tässä datassa on paljon ongelmia. Tätä on silti kiva vähän miettiä.

Yksi henkilökohtaisen talouden peukalosääntöjä on 50/30/20 -sääntö. Tämän säännön mukaan budjetista 50 % pitää mennä perustarpeisiin, 30 % haluihin ja 20 % säästämiseen.

Yllä olevan kuvan mukaan 50/30/20 -säännön noudattamisessa onnistutaan 70 000 euron nettotuloilla.

Entäpä sitten ns. FIRE-ideologia? Olen jo aiemminkin mutissut että miljonääriksi ei tulla pelkällä säästämisellä.

FIRE-bloggaajien kuninkaan, suosittua Mr. Money Mustache -blogia pitävän Peter Adeneyn vuosipalkka oli kovimmillaan 125 000 dollaria vuodessa. Jos katsotaan tuolta yllä olevasta taulukosta, tätä palkkaa ansaitsevat henkilöt saavat USA:ssa keskimäärin palkastaan säästöön 30 %. Kymmenessä vuodessa eläkkeelle pääseminen on aivan varmasti hintsun verran helpompaa yli 100 000 euron vuosituloilla.

Tämä data tarjoaa myös mielenkiintoisen tavan vastata kysymykseen siitä mikä on tarpeeksi. Säästämisaste vaikuttaa vakiintuvan 200 000 euron vuosittaisilla nettotuloilla. Jo 150 000 euron nettotuloillakin ollaan hyvin lähellä 40 % säästämisastetta.

Säästämiseaste omaisuusluokkien mukaan
Säästämiseaste omaisuusluokkien mukaan

Löysin myös toisen kuvaajan, tällä kertaa ehkä hieman luotettavammasta lähteestä. Emmanuel Saezin ja Gabriel Zucmanin tutkimusten mukaan se kuuluisa yksi prosentti on säästänyt laittanut hyvinä aikoina säästöön noin 40 % tuloistaan. Alimpien 90 % säästämisaste sen sijaan pomppii nollan ja viiden prosentin välillä.

Peter Collettin väite vaikuttaa näiden tietojen (ja arkijärjen) perusteella melko absurdilta. Tämä väite johti minut kuitenkin melko mielenkiintoisen datan äärelle.

Henkilökohtaisesti sain tästä uuden tavan ajatella omia tavoitteitani. Amerikkalaisten tutkimusten mukaan 75 000 dollarin vuositulojen jälkeen onnellisuus ei enää kasva. Sakari Kainulaisen mukaan Suomessa onnellisuus näyttää tasaantuvan 30 000 – 60 000 euron tulojen kohdalla.

Sakari Kainulainenkin näyttäisi viittaavan siihen että tärkeintä on että säästäminen on vaivatonta:

Suomessa tämä taso näyttää löytyvän jostain 30 000–60 000 euron väliltä. Keskeisempää kuin vuositulot ovat kuitenkin käteen jäävät tulot eli arjen pyörittämiseen kohdentuvat rahat.

[…]

Velanhoitokuluilla ei näytä sinällään olevan juuri mitään yhteyttä onnellisuuden kanssa. Sen sijaan sillä on merkitystä, mikä on näiden kahden suhde keskenään. Ihmisten onnellisuuteen on voimakkaasti yhteydessä se raha, joka heillä on käytettävissään velkojen maksun jälkeen.

Vanhassa suomalaisessa sanonnassa “ei ne suuret tulot vaan pienet menot” näyttää olevan vissi perä.

Jos tavoitteena on taloudellinen riippumattomuus, miljoona euroa ei riitä mihinkään. Työuran aikaisen onnellisuuden näkökulmasta hyvä tavoite vaikuttaisi olevan saavuttaa sellaiset tulot, joilla 50/30/20 -säännön noudattaminen onnistuu mukavasti.

Näiden tietojen valossa oma tähtäimeni on ollut ehkä liian korkealla.

Tekijä: Markus Ossi

Markus Ossi on Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistunut ekonomisti. Markus on opiskellut rahoitusta HEC Montréalissa ja markkinointia ESC Reimsissä. HEC Montréalissa hän opiskeli sijoitusportfolioiden hallintaa, johdannaisinstrumenttien hinnoittelua sekä kaupankäyntiä rahoitusmarkkinoilla. ESC Reimsissä hän opiskeli markkinointia sekä brändien hallintaa. Markus on ollut säästämisen ja sijoittamisen asiantuntijana mm. Huomenta Suomessa, Kuningaskuluttajassa sekä Jenny+ -ohjelmassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.