Sinking fund ja niiden käyttö

Kynä, paperi ja kirjekuori
Kynä, paperi ja kirjekuori

Sinking fund on yksi budjetoinnin peruskäsite, jolle en ole keksinyt hyvää suomenkielistä vastinetta. Jotkut bloggaajat ovat kääntäneet tämän uppoavaksi rahastoksi.

Yritysten taloushallinnossa sinking fund on rahasto, jonne yritykset laittavat rahaa syrjään velkakirjan maksamiseksi. Yritykset voivat käyttää sinking fund -rahastoa myös tulevaisuudessa tapahtuvia investointeja varten säästämiseen. Oman talouden hallinnassa sinking fundeista puhutaan tässä viimeisessä merkityksessä.

Syy miksi kirjoitan tästä aiheesta on että kymmenen vuotta käyttämäni säästämisen automatisointi ei selkeästi enää toimi meillä. Tämä on ajanut minut takaisin perinteisempien menetelmien ääreen.

Uppoavat rahastot ovat siitä kivoja että ne uppoavat (heh heh) erinomaisesti kirjekuorimenetelmän kylkeen.

Uppoavat rahastot eroavat kuitenkin hieman kirjekuorimenetelmän kirjekuorista, säästötileistä ja vararahastosta.

Kirjekuorimenetelmällä hallitaan perinteisesti yhden kuukauden palkkaa. Kun palkka tulee käteen, siitä maksetaan ensin kiinteät kulut kuten vuokra ja vakuutukset. Loput rahat jaetaan kirjekuoriin. Perinteisiä kategorioita ovat ruoka, ravintolat, polttoaine, vaatteet, terveys ja kauneus sekä viihde.

Säästötileillä (tai säästöpossuilla) taas säästetään rahaa johonkin hankintaan, joka on yleensä luonteeltaan iloinen ja odotettu. Tämä voi olla esimerkiksi lomamatka, uusi auto tai häät. Vararahastosta taas on tarkoitus kattaa odottamattomia menoja.

Uppoavat rahastot toimivat mielestäni parhaiten rahan säästämiseen jotakin sellaista menoa varten, joka toteutuu kerran (tai muutaman kerran) vuodessa.

Hyviä kategorioita uppoaville rahastoille ovat:

  1. Huollot ja korjaukset (auto, asunto)
  2. Juhlat ja tilaisuudet (joulu, syntymäpäivät)
  3. Vakuutukset (koti, auto, terveys)
  4. Lomat (kesäloma, hiihtoloma)
  5. Terveys (suuhygienisti, silmälasit)
  6. Jäsenmaksut (urheiluseurat, järjestöt)

Riippuen omasta tilanteesta uppoavia rahastoja voi käyttää myös esimerkiksi vaateostoksiin varautumiseen, hyväntekeväisyyttä varten säästämiseen, lasten kuluihin (koulukuvat, reput, kirjat, tabletit) ja huonekaluihin.

Uppoavia rahastoja voi käyttää myös jätehuoltomaksuja, vesimaksuja, lämmitysöljymaksuja sekä muita kodin kiinteitä kuluja varten. Useat yritykset antavat alennusta mikäli maksaa kiinteät kulut vain kerran vuodessa.

Yksi erittäin luova tapa käyttää uppoavaa rahastoa on kerätä jatkuvasti rahaa auton vaihtoa varten. Tällöin uppoavaan rahastoon siirretään joka kuukausi auton kuukausittaista arvonalenemista vastaava summa rahaa. Tämä on kuitenkin niin iso summa että ottaisin tätä varten oman pankkitilin.

Uppoavat rahastot eivät mielestäni sovi yllättäviä menoja varten säästämiseen. Tätä varten on vararahasto. Jotkut kuitenkin käyttävät uppoavia rahastoja yllättäviä menoja varten säästämiseen varten silloin jos vararahasto ei ole vielä täynnä. Raha(na)inen -blogin bloggaaja kirjoitti miten hän siirtyy uppoavista rahastoista vararahastoon:

Seuraava siirto on todennäköisesti siirtää säästettyjä rahoja sinking fund -tileiltä täyttämään vielä vähän vajaata 10 000e puskuria ja sen täytyttyä alkaa aktiivisemmin tarkkailla kuukauden aikana saatavia tuloja ja joka kuukausi maksimoida säästöön ja sijoitukseen menevä summa.

Uppoavat rahastot eivät myöskään sovi kertaluontoisia menoja varten. Tätä tarkoitusta varten on omat säästötilit ja säästöpossut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.