Säästäminen – Osa 2.1 Ruokamenojen vähentäminen

Aiemmassa artikkelissani mainitsin kahdesta onnenpotkusta, joiden avulla ruokamenojen vähentäminen oli minulle helpompaa.

Ensimmäinen onnenpotku ruokamenojen suhteen kävi, kun sain kirjeen AC Nielseniltä *. Kysymyksessä on markkinatutkimusyhtiö, joka pyysi minua mukaan kuluttajapaneeliin. Tässä paneelissa minun tulisi kirjata joka kerta kaupasta tullessani ostokseni ylös. Palkkioksi tästä minulle luvattiin erilaisia lahjoja.

No, liityin paneeliin ja aina kaupasta tullessani kirjasin ylös kaikki ostamani tuotteet ja niiden hinnat. Jatkoin tätä kahden kuukauden ajan. Tämän jälkeen minulla oli lista päivittäisistä ostoksistani. Listaa tutkiessani huomasin, että päätin hyvin suuren osan tekemistäni ostoksista vasta kaupassa. Tämän seurauksena tein paljon heräteostoksia. Jälkeenpäin katsottuna muun muassa ostamieni makeisten ja suolaisten snacksien määrä yllätti minut.

Tämän (jälkeenpäin ajatellen päivänselvän) havainnon jälkeen menojen vähentämisen aloittaminen oli varsin helppoa.

Toinen onnenpotkuni oli, että keksin liittyä käyttäjäksi painonhallintapalveluun Viktklubb. Tämä ruotsalaisen Aftonbladet-lehden ylläpitämä palvelu on sittemmin rantautunut myös Suomeen Keventäjät-nimellä. Kysymyksessä on ruokapäiväkirja, jonne merkitään kaikki syödyt ruoat sekä tehdyt liikuntasuoritukset. Näiden pohjalta voi nähdä, paljonko kaloreita on päivän aikana polttanut tai kerännyt varastoon.

Ruokamenojen vähentämiseen tämä liittyy siten, että palvelussa voi suunnitella etukäteen viikon ateriat. Näiden pohjalta on mahdollista tulostaa itselle ostoslista.

Kun minulla oli kauppaan mennessäni ostoslista valmiina, tulin ostaneeksi luonnostaan vähemmän. Ongelmaksi minulla kuitenkin vielä jäi, että ostin paljon herkkuja ostoslistan ulkopuolelta.

Linkki: Liity AC Nielsenin kuluttajapaneeliin *

Tämän sarjan artikkelit:
1. Perusteet
2. Menojen vähentäminen
2.1 Ruokamenojen vähentäminen
2.2 Muiden menojen vähentäminen
3. Tulojen lisääminen
4. Voiton sijoittaminen

Säästäminen – Osa 2: Menojen vähentäminen

Tämän sarjan edellisessä osassa kerroin siitä, miten itse näen säästämisen perusteet. Tällä kertaa on aiheena menojen vähentäminen.

Helpoin tapa säästää rahaa lyhyellä aikavälillä on menojen vähentäminen. Menojen vähentäminen on helpompaa aloittaa kun tietää mihin rahat menevät.
Yritin itse aluksi seurata menojani Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla, mutta tämä osoittautui liian työlääksi vaihtoehdoksi. En vain jaksanut kerätä kaikkia kuitteja ja laittaa niiden loppusummia ylös. Päätin siis helpottaa tehtävääni hieman.
Menojen seuranta kävi minulla kolmessa vaiheessa:

1. Kaikkien rahojen siirtäminen samaan pankkiin
2. Kaikkien ostosten maksaminen pankkikortilla
3. Ostosten tarkkailu yritystasolla

Siirsin siis aluksi siirsin kaikki rahani samaan pankkiin, tässä tapauksessa Osuuspankkiin. Näin pystyin seuraamaan helpommin menojani ja tulojani kuukausitasolla.

Otin samalla käyttöön pankkikortin, jolla aloin maksaa kaikki ostokseni. Yllätyksekseni huomasin, että Suomessa pankkikortti käy maksuvälineenä lähes jokaisessa paikassa. Jopa torikauppiaillakin tuntuu nykyään olevan maksupäätteet. Pankkikortilla maksamisen seurauksena kaikki menoni rekisteröityivät kirjanpitoon automaattisesti.

Viimeisenä otin käyttöön Osuuspankin tarjoaman Oma talous -palvelun. Tässä palvelussa omia menojaan voi lajitella yrityskohtaisesti. Tämä taso olikin minulle jo lähes riittävä, sillä tiesin, että Nesteeltä ostan bensiiniä, Citymarketista taloustavaroita, S-Marketista ruokaa jne. Erittely ei ollut täysin kattava, mutta helppokäyttöinen.

Lajittelin menoerät jostakin Internetistä löytämäni “perusbudjetin” mukaisiin lokerikkoihin. Näitä olivat esim. asumismenot, ruokamenot, vakuutukset, lääkärit ja lääkkeet jne. Minulla ei valitettavasti ole nyt linkkiä tähän hyvään ohjeeseen, mutta yritän löytää sen jostain. Tässä perusbudjetissa pystyin vertaamaan omia menojani “keskimääräiseen” yksin asuvaan henkilöön. Suurin havaintoni oli, että käytin suurimman osan rahoistani ruokakauppaan.

Ruokamenojen kanssa minulla olisikin ollut suuri ongelma ilman paria onnekasta yhteensattumaa.

Tämän sarjan artikkelit:
1. Perusteet
2. Menojen vähentäminen
2.1 Ruokamenojen vähentäminen
2.2 Muiden menojen vähentäminen
3. Tulojen lisääminen
4. Voiton sijoittaminen

Palautetta taloudellisen ajon artikkelista

Tein aiemmin tänään postauksen otsikolla Halpa diesel ja bensiini. Eräs osa tuota artikkelia oli, että pyrin tekemään jonkinlaiset perusohjeet taloudellisesta ajosta.

Jo artikkelia kirjoittaessa huomasin, että osa ohjeista oli selkeässä ristiriidassa keskenään. Kirjoitinkin tästä artikkelistani Suomi24.fi -keskustelupalstalle ja pyysin palautetta. Voitte seurata tätä keskusteluketjua täältä.

Tärkeimmät palautteet tulivat kierrosluvusta, jolla vaihdetta pitäisi vaihtaa sekä taloudellisimmasta ajonopeudesta.

Oikea vaihtamisen kierrosluku

Anonyymi totesi seuraavasti: “Ja sitten on vanhentuneita neuvoja, jotka eivät nykyautoissa päde: ‘Kullakin vaihteella tulee kiihdyttää vain siihen kierroslukuun asti, jolla moottorin vääntömomentti on suurin’. Ja hyvin toimii, juu, jos sattuu vaikka olemaan ahdettu moottori (bensa/diesel), jossa max. vääntömomentti löytyy jo 1500 rpm kohdalta…? Pienissä, ahtamattomissa bensakoneissa max. vääntö saattaa puolestaan olla 4500 rpm kohdalla… sinnekö pitäisi aina kiljuttaa? “

Vaihtamisen oikea kierrosluku oli yksi näitä aiheita, joihin eri lähteet antoivat erilaisen vastauksen. Motivan sivuilla asiasta todetaan:”Kiihdytä kullakin vaihteella vain siihen kierroslukuun asti, jolla vääntömomentti on suurin (yleensä n. 3000 r/min), jotta välttäisit moottorin käytön turhan korkeilla kierroksilla.”

Autoliitto taas sanoo näin: “Bensiinimoottoreissa isompi vaihde tulisi vaihtaa 2 500 minuuttikierroksen kohdalla ja dieseleissä 2 000:n kohdalla.”

Yritän selvittää tätä asiaa lisää ja päivittää artikkeliani kohti “oikeampaa totuutta”.

Taloudellisin ajonopeus

Sama kirjoittaja jatkoi: “Silkkaa huuhaata: ‘Henkilöautojen taloudellisin ajonopeus on yleensä noin 75 – 85 kilometriä tunnissa.’. Taloudellisin ajonopeus on haarukassa 50-70 km/h, mikä käy aivan hyvin ilmi vaikkapa TM:n mittaamista tasaisen nopeuden kulutuksista. “

Lähteeni tälle 75 – 85 kilometriä tunnissa oli Wikipedia. Yritän löytää tähän jotain parempia lähteitä, jotka selittäisivät asian vielä syvällisemmin.

Muuta

Edelleen sama kommentoija argumentoi lisäksi, että vakionopeudensäädin nostaa keskikulutusta, koska se nostaa keskinopeutta. Tämäkin on asia, johon yritän etsiä parempia ohjeita. Muistan jostain lukeneeni, että taloudellisen ajotavan hallitsevalla kuljettajalla vakionopeudensäädin nostaa keskikulutusta, mutta normaalisti revitellen ajavaa kuljettajaa tämä auttaisi.

Lisää kommentteja aiheesta kaivataan.

Mitä riskejä on vapaaehtoisissa eläkevakuutuksissa?

Olen tässä jonkin aikaa miettinyt vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin liittyviä ongelmia. Asia tuli uudelleen pintaan eilen lounaalla Economist-lehteä lukiessani. Economist-lehden numerossa June 14th-20th 2008 on artikkeli, joka alkaa seuraavasti: “Useammat ja useammat ihmiset spekuloivat eläkeajan tuloillaan, vaikka he eivät sitä ehkä tiedostakaan.”

Economist-lehti jakaa eläkevakuutukset kahteen päätyyppiin, Defined Contribution (määritelty maksuosuus) ja Defined Benefit (määritelty etu). Olen käsittänyt, että suomalaiset vapaaehtoiset eläkevakuutukset olisivat Defined Contribution -mallia.

Defined Contribution -mallissa eläkevakuutukseen maksetaan joka kuukausi jokin määrätty summa. Eläkevakuutuksen ottaja voi valita, mihin rahastoihin hän tämän rahansa sijoittaa. Ongelmana on, että tavallisella ihmisellä ei yleensä ole mitään edellytyksiä arvioida eri sijoitusmuotojen järkevyyttä. Tämän seurauksena ihmisten tekemät rahastovalinnat ovat Economist-lehden viittaaman artikkelin mukaan “lapsellisia”.

Omasta mielestäni vaikuttaa lisäksi siltä, että vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin liittyy melkoisia riskejä.

Mitä olette itse mieltä tästä aiheesta? Onko Suomessa käyty tästä aiheesta keskustelua? Itse huomasin, että Ylen MOT-ohjelma on tehnyt ohjelman vapaaehtoisista eläkevakuutuksista. Lisäksi löysin Ellien keskustelufoorumilta jotakin keskustelua aiheesta.

Halvimpien tuotteiden löytäminen ruokakaupassa

Ajattelin kertoa tällaisen pienen näppärän jutun, jonka olen oppinut itse aikoinaan markkinointia opiskellessani.

Ruokakaupassa tavarat, joita kauppias haluaa sinun ostavan, on sijoitettu ostajan henkilön silmien tasolle keskelle hyllyriviä. Nämä ovat yleensä tuotteita, joissa kauppiaan kate on kaikkein suurin. Nämä tuotteet ovat usein myös tuoteryhmänsä kalleimpia vaihtoehtoja.

Poikkeuksena ovat lapsille suunnatut tuotteet, kuten lasten karamellit. Näistä kalleimmat ovat lapsien silmien tasolla eli varsin alhaalla hyllyssä.

Halvimmat tuotteet on sijoitettu hyllyjen alimmalle tasolle nurkkiin.

Eli, jos haluat päästä ruokakaupassa halvalla, katso hyllyjen alanurkkia.

Tavaroiden optimaalisen sijoittelun taidetta kutsutaan englanniksi nimellä “shelf planning”. Karttaa, josta tavaroiden sijoittelu käy ilmi kutsutaan nimellä “planogram”. Esimerkiksi K-kaupoille planogrammeja tekee Suomessa yritys nimeltään AC Nielsen.

Linkit:
Planogram (englanninkielinen Wikipedia)

Halvimmat juhannuskännit

Olen aiemmin kirjoittanut superhalvoista kiljukänneistä (0,07 € per senttilitra puhdasta alkoholia) sekä Ilta-Sanomien alkoholijuomien teholistasta (Lidl Fink Bräu 0,37 € per senttilitra puhdasta alkoholia).

Mistä sitten halvimmat juhannuskännit vuonna 2008?

Toistaiseksi pohjat on vetänyt Lidl, jossa on seuraavat kesätarjoukset:
Grafenwalder III-olut 0,5l tölkki 0,99€. Tehosuhde 0,37 € per senttilitra puhdasta alkoholia.
Olvi III-olut 12-pack 7,95€. Tehosuhde 0,38 € per senttilitra puhdasta alkoholia.

Aiheesta on menossa vilkas keskustelu ainakin Muropaketissa.

Allergialääkkeiden Kela-korvaus

Eilen tekemäni allergialääkkeiden hintavertailu kirvoitti palautetta siitä, että halvimmalla pääsisi hankkimalla allergialääkkeet reseptillä. Pitää paikkaansa ja ehdotinkin tätä jo aiemmassa artikkelistani halvoista allergialääkkeistä. Pelkkä resepti ei kuitenkaan takaa sitä, että lääke olisi kaikkein edullisin. Reseptilääkkeiden edullisuus perustuu niistä saatavaan Kela-korvaukseen. Lääkkeen vaihtaminen rinnakkaislääkkeeseen ei kuitenkaan poista Kela-korvausta.

Kela-korvaus
Kelan peruskorvaus lääkkeistä on 42%. Kelan sivujen mukaan: “Kelasta voi hakea korvausta lääkkeistä, perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista, joita lääkäri on määrännyt hakijan sairauden hoitoon. Kelan korvauksen saa yleensä jo apteekissa esittämällä Kela-kortin.”

On tärkeää huomata, että Kela-korvausta voi saada myös hintavertailussani esittämistä rinnakkaisvalmisteista. Mitä sitten ovat rinnakkaisvalmisteet?

Rinnakkaislääke
Rinnakkaislääke on lääke, jonka vaikuttava aine, lääkemuoto ja vahvuus ovat samat kuin alkuperäislääkkeellä. Suomen Apteekkariliiton sivujen mukaan vaihdettu lääke on yhtä tehokas ja turvallinen kuin alkuperäinenkin lääke: “Keskenään vaihtokelpoisten lääkkeiden vaikuttava aine ja sen määrä ovat samat. Lääketurvallisuutta valvova Lääkelaitos pitää huolen siitä, että keskenään vaihtokelpoisiksi hyväksytään vain sellaiset lääkkeet, jotka ovat yhtä tehokkaita, turvallisia ja laadukkaita sekä biologisesti samanarvoisia.”

Lääkevaihto
Ratiopharm kertoo lääkevaihdosta seuraavasti: “Geneerinen substituutio eli lääkevaihto tuli voimaan 1.4.2003. Lääkevaihdossa apteekki vaihtaa lääkärin määräämän lääkevalmisteen hinnaltaan edullisempaan ns. hintaputkeen kuuluvaan, samaa lääkeainetta sisältävään valmisteeseen. Lääkettä ei vaihdeta, jos ostaja tai lääkäri kieltää vaihdon. Luettelon keskenään vaihtokelpoisista lääkkeistä vahvistaa Lääkelaitos. Lääkevaihdon tavoitteena on edistää kustannustehokasta lääkehoitoa.”

Kaikkein halvin vaihtoehto allergialääkkeisiin – rinnakkaislääke reseptillä
Kaikkein halvimmalla allergialääkkeiden ostamisessa siis pääsee, kun ostaa lääkärin reseptillä rinnakkaislääkkeitä. Lääkevaihtoa voi pyytää apteekkarilta, mikäli hän ei tätä itse ehdota.

Esimerkiksi Zyrtec maksaa ilman reseptiä 0,79 €/kpl. Halvin rinnakkaislääke Cetirizin Sandoz maksaa 0,34 €/kpl.

Kelan peruskorvaus on 42%. Näin ollen Zyrtec maksaa reseptin kanssa (1-0,42)*0,79 = 0,4582 €/kpl. Zyrtec on siis reseptilläkin kalliimpaa kuin halvin rinnakkaislääke!

Kaiken lisäksi reseptillä saadun Zyrtecin voi vielä apteekissa vaihtaa halvimpaan rinnakkaislääkkeeseen. Tällöin rinnakkaislääkkeestäkin on mahdollista saada Kela-korvaus. Lääkevaihdon avulla Cetirizin Sandozin hinnaksi tulee (1-0,42)*0,34= 0,1972 € /kpl.

Rinnakkaislääke on siis käytännössä aina alkuperäislääkettä edullisempi vaihtoehto, myös reseptillä ostettaessa.

Kaikkein uusimmille allergialääkkeille ei ole kuitenkaan vielä rinnakkaislääkettä olemassa. Tämä johtuu yleensä siitä, että uusimpien lääkkeiden alkuperäiset patentit ovat edelleen voimassa. Esimerkki allergialääkkeestä, jolle ei Suomesta toistaiseksi löydy rinnakkaislääkettä on Xyzal.

Lääkevaihtoa kohtaan on kuitenkin esitetty myös kritiikkiä. Katso esimerkiksi:
Rinnakkaislääke – halpa kopio? (Kotiliesi)
Rinnakkaislääke vei patentoidun lääkkeen korvaukset (Plaza.fi)

Säästä allergialääkkeiden kustannuksissa lääkevaihdon avulla

Kirjoitin edellisessä postauksessani halvoista allergialääkkeistä. Aiempien hintavertailujeni innoittaman tein pienen allergialääkkeiden hintavertailun.

Monille merkkilääkkeille on olemassa huomattavasti halvempi rinnakkaisvalmiste. Rinnakkaislääkkeet ovat lääkkeitä, joiden vaikuttava aine, lääkemuoto ja vahvuus ovat samoja kuin alkuperäislääkkeellä. Apteekit.net on tehnyt artikkelin lääkevaihdosta. Rinnakkaislääkkeitä käyttämällä säästää siis selvää rahaa.

Alla listaus yleisimpien allergialääkkeiden kanssa korvaavista valmisteista ja niiden hinnoista. Hinnat perustuvat Yliopiston Apteekin hintoihin 2.6.2008.

Tabletit

Zyrtec
Hinta: 0,79 €/kpl
Vaikuttava aine: Setiritsiini

Rinnakkaisvalmisteet:
Cetirizin Sandoz 0,34 €/kpl
Cetirizin Winthrop 0,34 €/kpl
Senirex 0,38 €/kpl
Alzyr 0,39 €/kpl
Histanova 0,39 €/kpl
Cetirizin Stada 0,40 €/kpl
Cetirizin-Ratiopharm 0,40 €/kpl
Heinix 0,42 €/kpl
Histec 0,50 €/kpl

Halvin tuote Cetirizin Sandoz, jossa säästö 57%.

Clarityn
Hinta: 0,67 €/kpl
Vaikuttava aine: Loratadiini

Rinnakkaisvalmisteet:
Loratadin Merck NM 0,28 €/kpl
Loratadin Sandoz 0,30€/kpl
Loratadin Actavis 0,30 €/kpl
Loratadin Stada 0,44€/kpl
Tuulix 0,46 €/kpl
Loratadin Ratiopharm 0,49 €/kpl

Halvin tuote Loratadin Merck NM, jossa säästö 58%.

Xyzal
Vaikuttava aine: Levosetiritsiini

Rinnakkaisvalmisteet:
Levocetirizin (ei saatavilla)
Levrix (ei saatavilla)

Silmätipat

Lomudal
Hinta: 1049 €/l
Vaikuttava aine: Natriumkromoglikaatti

Vaihtoehtoiset lääkkeet:
Lecrolyn 565 €/l
Glinor 592 €/l

Halvin tuote Lecrolyn, jossa säästö 46%.

PS. Yliopiston Apteekin sivujen tuotelistauksissa on valmiiksi kätevä linkki, jonka avulla voit etsiä halvempia samaa vaikuttavaa ainetta sisältäviä lääkelaitoksen hyväksymiä korvaavia lääkevalmisteita. Katso esimerkiksi Claritynin kanssa vaihtokelpoisten lääkkeiden hinnat.

Halvat allergialääkkeet

Minulla alkoi viime viikolla heinänuha ja kävin ostamassa allergialääkkeitä itselleni. Apteekissa ystävällinen myyjä auttoi minua löytämään aiemmin ostamiani silmätippoja halvemman geneerisen valmisteen. Olen aiemmin käyttänyt Lomudal-nimisiä silmätippoja. Myyjä suositteli kuitenkin minulle Lecrolyn-nimistä valmistetta. Molemmissa on tismalleen sama vaikuttava lääkeaine, mutta Lecrolyn on huomattavasti Lomudalia halvempaa.

Seuraavassa omat vihjeeni halpaan allergian hoitoon.

Hanki resepti lääkkeillesi

Kaikkein halvimmalla pääset allergialääkeostoksillasi lääkärin reseptillä. Reseptilääkkeiden pakkauskoot ovat usein isompia ja reseptillä on mahdollisuus saada allergiaan tehokkaampia lääkkeitä kuin reseptivapaasti. Lisäksi jos sinulla on resepti, apteekin on pakko ehdottaa lääkkeen vaihtoa halvempaan geneeriseen tuotteeseen.

Valitse halvempi geneerinen valmiste

Ensimmäiseksi sinun tulee selvittää oman allergialääkkeesi vaikuttava aine. Esimerkiksi Lomudal silmätippojen vaikuttava aine on natriumkromoglikaatti.

Vaikuttavan aineen selvittämisen jälkeen etsit apteekista halvimman lääkkeen, jossa on sama määrä samaa vaikuttavaa ainetta kuin normaalisti käyttämässäsi allergialääkkeessä. Kannattaa kysyä apua apteekkien henkilökunnalta.

Voit myös etsiä geneerisia lääkkeitä Lääkelaitoksen sivuilla neljännesvuosittain päivitettävästä luettelosta keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista.

Katso myös tekemäni allergialääkkeiden hintavertailu.

Estä siitepölyn pääsy sisälle asuntoosi

– Asenna tuuletusventtiileihin allergiasuodattimet. Näitä on mahdollista ostaa rautakaupasta. Valmiiksi muotoon leikattu allergiasuodatinlevy on huomattavasti kalliimpaa kuin leikkaamaton. Allergiasuodatinlevy (n. puoli neliömetriä) maksaa noin 5 euroa. Valmiiksi muotoon leikattu suodatin voi maksaa jopa 20 euroa. Ostin itse palan allergiasuodatuslevyä K-Raudasta, tein vanhoista suodattimista mallit. Yhdestä palasta sai neljä pyöreää suodatinta.
– Älä kuivata vaatteita ja lakanoita ulkona kesällä.
– Huuhtele siitepölyt hiuksista ennen nukkumaanmenoa.
– Seuraa allergiatiedotuksia.

Lisää vihjeitä löytyy Allergia- ja astmaliiton sivuilta.

Harkitse siedätyshoitoa

Allergiaoireista on myös mahdollista päästä eroon siedätyshoidon avulla. Siedätyshoito julkisessa terveydenhoidossa on yllättävän halpaa. Omat kokemukseni siedätyshoidosta ovat lyhyesti seuraavat:
Hoidon alussa sinun tulee ostaa erilaisia lääkkeitä noin 80 eurolla. Hoito kestää neljä vuotta, jonka aikana saat pistoksia keskimäärin neljän viikon välein. Yksi hoitokerta maksaa omassa sairaalassani kuusi euroa. Koko hoidon kustannukset ovat siis luokkaa 400 euroa.

Ekstrakikka: Ulkomaalainen lääkärisivusto WebMD suosittelee aivastelun ennaltaehkäisyyn nenän kosteuttamista vesipohjaisella kosteusvoiteella.