Indeksirahastot ovat passiivisia sijoituskohteita. Indeksirahastojen kulut ovat aktiivisesti hoidettuja rahastoja alhaisemmat ja niiden tuotot ovat usein aktiivisesti hoidettuja rahastoja korkeampia. Indeksirahastot ovat myös valmiiksi hajautettuja.
Indeksin valinta
Indeksirahastot seuraavat erilaisia indeksejä. Tunnetuin osakeindeksi on S&P 500, joka seuraa viidensadan markkina-arvoltaan suurimman amerikkalaisen yhtiön kurssikehitystä. Ostamalla S&P 500 -indeksirahastoa ostat pienen palan jokaista S&P 500 -indeksin yritystä.
Esimerkiksi maailman menestyneimmäksi luonnehdittu sijoittaja Warren Buffett on todennut että suurimmalle osalle ihmisistä järkevintä olisi sijoittaa rahansa S&P 500 -indeksirahastoon.
Indeksirahastoista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä osakeindeksirahastoja. Osakeindeksissä mukana olevat yritykset on voitu valita mukaan indeksiin niiden koon, markkina-arvon, toimialan tai sijainnin mukaan.
Jotkut osakeindeksirahastot markkinoivat itseään vastuullisina. Tällaiset rahastot tunnistaa esimerkiksi lyhenteestä ESG tai SRI.
Osakeindeksirahastojen lisäksi on olemassa indeksirahastoja, jotka pyrkivät seuraamaan esimerkiksi jotakin korkoindeksiä tai jotakin raaka-aineindeksiä.
Indeksirahaston valinta
Indeksirahastoja suositellaan yleensä niiden tuoman helpon hajautuksen ja niiden alhaisten kulujen vuoksi.
Indeksirahastoa ei pidä kuitenkaan valita pelkästään kulujen perusteella. Indeksirahaston pitäisi myös oikeasti seurata indeksiä ja sen riskin tulisi vastata valitun indeksin riskitasoa.
R2-luku (engl. R-squared tai R2) on tilastollinen muuttuja, joka kertoo kuinka hyvin rahaston tuottojen muutokset korreloivat vertailuindeksin tuottojen muutosten kanssa. Mitä lähempänä R2-luku on yhtä, sitä tarkemmin rahaston ja vertailuindeksin tuottojen muutokset vastaavat toisiaan.
Sen lisäksi että indeksirahaston R2-luvun olisi hyvä olla lähellä yhtä, rahaston ja indeksin beta-arvojen tulisi olla lähellä toisiaan. Tämä varmistaa että rahaston ja indeksin riskitasot vastaavat toisiaan.
Muuta huomioitavaa
Indeksirahastojen tuotto-odotus
Indeksirahastojen tulisi seurata mahdollisimman tarkasti valittua vertailuindeksiä. Indeksirahastojen tuotto-odotus riippuu täten vertailuindeksin tuotto-odotuksesta.
Indeksirahastojen kulut
Indeksirahastollakin on kuluja. Indeksirahastojen kulut ovat pienemmät kuin aktiivisesti hoidettujen rahastojen.
Toisin kuin aktiivisissa osakerahastoissa, indeksirahastoissa ei ole merkintä- ja lunastuspalkkioita. Koska passiivisten rahastojen kiertonopeus on alhaisempi, myös niiden kaupankäyntikulut ovat aktiivisia rahastoja alhaisemmat.
Indeksirahastojen verotus
Indeksirahastojen tuloista maksetaan veroa pääomatulojen veroprosentin mukaisesti. Rahastoilla on kahdenlaisia rahasto-osuuksia: kasvu- ja tuotto-osuuksia. Tuotto-osuudellesi maksetusta tuotosta tulee maksaa veroa joka vuosi. Kasvuosuudesta maksat veroa vasta rahasto-osuuden myynnin yhteydessä.
Tuotto-osuuksia voi vaihtaa kasvuosuuksiksi ja päinvastoin verottomasti saman sijoitusrahaston sisällä. Jos haluat vaihtaa rahasto-osuutesi toisen rahaston rahasto-osuudeksi, sitä pidetään osuuden myyntinä ja joudut maksamaan mahdollisesta myyntivoitosta pääomatuloveroa.
Indeksirahastojen seurantavirhe
Indeksirahaston ja vertailuindeksin tuottojen eroa kutsutaan seurantavirheeksi (engl. tracking error). Indeksirahastojen seurantavirheet ovat yleensä pieniä.
Indeksirahastojen seurantavirheestä valtaosa johtuu rahaston hallinnointipalkkiosta sekä kaupankäyntikuluista. Aivan kuten yksityissijoittajankin, indeksirahastonkin täytyy maksaa kaupankäyntikuluja ostaessaan ja myydessään osakkeita. Indeksirahaston saamat osingot sekä indeksirahaston omistamien osakkeiden lainaaminen muille sijoittajille voivat myös vaikuttaa indeksirahaston seurantavirheen suuruuteen.
Testikommentti.