Liiallisen säästäväisyyden ongelmat

Hammasharjan korvike
Hammasharjan korvike

Säästäväisyys (engl. frugality) määritellään käyttäytymistieteissä näin:

Taipumus hankkia tavaroita ja palveluita hillityllä tavalla sekä jo omistettujen tavaroiden ja palveluiden neuvokas käyttö pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi.

Joskus säästäväisyys menee liiallisuuksiin. Get Rich Slowly -blogin J.D.Roth kirjoitti blogiinsa tästä jotakin johon voin samaistua:

Rakastan säästäväisyyttä. Säästäväisyys auttoi minua kaivautumaan ulos velkakuopasta, rakentamaan varallisuutta ja löytämään enemmän merkitystä asioista, joita jo omistan. Jossakin kohdassa kuitenkin ylitin rajan säästäväisestä saitaan.

Olen käyttänyt viimeiset pari kuukautta etsien tasapainoa: antaa itselleni luvan hemmotella itseäni joissakin asioissa samalla kun säästän toisissa asioissa.

Kyllä, omakin säästäväisyyteni on mennyt välillä hieman ylitse. Olenkin pohtinut viime aikoina jonkun verran säästämisen haittapuolia. Tässä jotain omia ajatuksiani aiheesta.

Ihmiset uskovat mitä näkevät

Yksi säästäväisyyden haittapuoli mitä olen tässä jo vähän sivunnutkin on, että ihmiset uskovat mitä näkevät.

Jos pukeudut halpoihin vaatteisiin, ihmiset olettavat, että olet köyhä. Tästä voi olla haittaa jos olet esimerkiksi liikkeenjohdon konsultti, lakimies, lääkäri, kiinteistönvälittäjä, sijoitusneuvoja ja myyntimies.

Alan esimerkiksi taipua sille kannalle, että tuloja voi kasvattaa pukeutumalla paremmin.

Liiallinen säästäväisyys voi alentaa tuloja

Liiallinen säästäväisyys voi myös suoraan alentaa tuloja.

Yksi huikeimpia mekanismeja tähän on, että jo työnantaja näkee, että henkilö pärjää vähemmällä, henkilölle annettava palkkatarjous on alhaisempi.

Pahimmillaan koko säästämisprojekti voikin olla yhtä tyhjän kanssa.

Tukholman syndrooma

Yksi tehokkaimpia tapoja hillitä omaa kulutusta on muuttaa köyhemmälle asuinalueelle ja / tai viettää aikaa ihmisten kanssa, joiden tulot ovat omiasi alhaisemmat. Mikään ei estä niin tehokkaasti menojen kasvua kuin ympäristön paine.

Olen kuitenkin miettinyt, että tämä strategia voi kostautua. Sosiaalinen paine kun voi alentaa menojen lisäksi myös tuloja.

Kaiken ostamisen lopettaminen

Säästämiseen on kolme tapaa. Joidenkin mielestä näistä eettisesti ja ekologisesti ainoa oikea vaihtoehto on aina “käytä sitä vähemmän”. Tavaroiden ostaminen halvemmalla kun on kuulemma materialistista.

Joillekin edes asioiden käyttäminen vähemmän ei riitä, vaan he pyrkivät korvaamaan lähes kaiken ekologisilla vaihtoehdoilla. Jotkut eivät käytä hammastahnaa ollenkaan vaan korvaavat sen suolalla, soodalla, kookosöljyllä tai puutikulla.

Joskus tämä on nerokasta (vrt. miswak-tikku). Joskus tämä menee vainoharhaisen puolelle.

Oli miten oli, tämän ajatusmallin looginen päätepiste on lopettaa rahan käyttäminen kokonaan. Helpoiten menojen tiputtaminen nollaan onnistuu siirtymällä luontaistalouteen.

Ongelma tässä on, että mitä parempi elintaso ihmisillä on, sitä onnellisempia he ovat. Hyvän elintason ja sitä kautta onnellisuuden saavuttaminen edellyttää rahan käyttämistä.

Liiallinen säästäväisyys on mielenterveysongelma

Joskus säästäväisyys ei ole säästäväisyyttä vaan mielenterveysongelma.

Kun säästäminen on sairaalloista:

  • Henkilö näkee rahan pelkästään jonakin, jota tulee säästää pahan päivän varalla.
  • Hän voi alkaa rahan lisäksi hamstrata tavaroita.
  • Hän voi mennä ruokajonoon vaikka hänellä olisi varaa ruokaan.

Kuulostaa pelottavan tutulta.

Humalat ja maltaat menee hukkaan

Viimeinen asia mitä olen miettinyt on, että liiallinen säästäväisyys voi johtaa siihen, että humalat ja maltaat menee hukkaan.

Olen vakuuttunut siitä, että vaurastuminen on seurausta ihmisten auttamisesta. Omalle pankkitilille tulevat rahat ovat loppujen lopuksi melko hyvä mittari siitä, että minkälaisen vaikutuksen tähän maailmaan tekee. Tämä on yksi syy siihen miksi en aivan allekirjoita Mr. Money Mustachen ajatusta 7 vuoden pituisesta työurasta.

Muut syyt

Näiden lisäksi liiaallisessa säästäväisyydessä on muitakin ongelmia. Osa näistä havainnostani on kuitenkin sellaisia, että taidan jättää ne sanomatta. Voin vihjata sen verran, että aihealueina ovat seksi, uskonto ja politiikka. Loput voitte päätellä itse.

Yksi ajatus artikkelista “Liiallisen säästäväisyyden ongelmat”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.