Korkoja laitetaan salkkuun kolmesta syystä:
- Tuomaan hajautusta osakkeille
- Tuomaan pääoman pysyvyyttä
- Tuomaan tuottoa
Korkoinstrumenttien tuotto tulee maksetuista kupongeista.
Korkoja laitetaan salkkuun kolmesta syystä:
Korkoinstrumenttien tuotto tulee maksetuista kupongeista.
Löytyykö itseltäsi pitkiä tai lyhyitäkorkoja? Ilmeisesti nyt matalienkorkojen aikaan on huono aika ostaa korkopapereita?
Itseltäni ei löydy pitkiä tai lyhyitä korkoja. Minulla ei ole (käytännössä) minkäänlaisia sijoituksia. Minulla on käteistä rahaa pankkitilillä, oma yritys ja kaksi puhelinyhtiön osaketta.
Ajatus siitä onko huono aika ostaa korkopapereita on jotain mitä olen miettinyt paljon. Kirjoitan tästä ihan oman jutunkin. Aihe on vain kovin laaja joten pistän ulos vähän taustaa pätkissä aluksi.
Karkeasti tilanne on mielestäni tällainen:
– Ohjauskorot ovat nollassa tai lähes nollassa.
– Perinteisesti on ajateltu että nolla on alaraja. Mm. Björn Wahlroos on argumentoinut että alarajaa ei ole.
– Kukaan ei tiedä mitä koroille käy (yleensä). Ajatus siitä että ”korot eivät voi kuin nousta” olettaa että korkojen alaraja on nolla.
– Jos oletetaan että korot voivat edelleen liikkua ylös tai alas, korkopaperien ostamatta jättäminen tai vain lyhyiden paperien ostaminen olisi yritystä ajoittaa markkinoita.
– Markkinoiden ajoittaminen on yleisesti aika turhaa touhua.
– Markkinoiden pitäisi olla hinnoitellut mahdollinen koronnosto hintoihin jo nyt jos se olisi varma.
– Tätä vastaan voi väittää sillä että korkopapereita ostetaan tällä hetkellä keskuspankkien rahoilla. Toisin sanoen keskuspankkien toimien vuoksi korkopaperien hinnat olisivat ”väärät”.
Kaikesta yllä olevasta huolimatta ja vaikka esim. Seligsonin Pharos on siirtynyt kokonaan pois korkopapereista sanoisin että minusta tuntuisi todella hullulta että juuri nyt olisi sellainen tilanne että ei kannattaisi omistaa ollenkaan korkopapereita.
Tätä tukevat ainakin nämä asiat:
– Ohjauskoron nosto ei välttämättä vaikuta suoraan korkopaperien hintoihin kuten odottaisi. Nyrkkisääntöhä on että yhden prosentin korkotason muutos laskee korkopaperin arvoa sen duraation verran. Kuitenkaan historiallisesti koronnostot eivät ole suoraan vaikuttaneet korkopaperien hintoihin. Joskus vaikutus on ollut jopa käänteinen.
– Korkopaperien tuotosta iso osa tulee kupongeista. Kupongit tulevat vaikka ohjauskorot heittelevät.
– Maturiteetin lähestyessä korkopaperien hinta lähenee nimellisarvoa.
– Korkojen noustessa velkakirjojen tuottovaatimus nousee. Tämä laskee velkakirjasta maksettavaa hintaa. Kupongit säilyvät samana joten suhteessa velkakirjasta tulee enemmän korkoa. Tai oikeastaan sama toiseen suuntaan.
– Korkorahastolla on jatkuvasti erilaisia velkakirjoja salkussaan. Kupongeilla ostetaan koko ajan sisään uusia velkakirjoja.
– Korkojen noustessa jossakin vaiheessa tulee (teoreettisesti) eteen piste jossa korkorahasto nousee pinnalle.
– Jos korkorahaston duraatio on lyhyempi kuin oma investoinnin aikajänne, ei ongelmaa pitäisi olla.
Näin ollen jos oma investoinnin aikajänne on kaksi vuotta, ei salkkuun kannattaisi ottaa korkopapereita tai rahastoja joiden duraatio on kymmenen vuotta.
Suunnilleen näin tämämn näen tällä hetkellä. Yritän kasvattaa omaa ymmärrystä koko ajan. Tekisi melkein mieli mennä takaisin koulunpenkille täydentämään tutkintoa ja käydä Fixed income -kurssi uudelleen.